Eivätkö katsojat uskalla mennä SM-liigamatseihin? Tutkija kertoo, mistä ilmiössä voi olla kyse - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Eivätkö katsojat uskalla mennä SM-liigamatseihin? Tutkija kertoo, mistä ilmiössä voi olla kyse

SM-liigaseurat jäivät reilusti sallituista yleisömääristä ensimmäisissä kotiotteluissaan.

Lundin yliopistonlehtori Miia Halme-Tuomisaari (pikkukuva) arvelee, että koronatilanteen yleinen epävarmuus sai ihmiset jäämään kotiin, vaikka seurat tekivät kaikkensa järjestääkseen turvallisen katsomokokemuksen. Kun kauden 2018–19 finalistit HPK ja Kärpät avasivat kauden torstaina Hämeenlinnassa, Rinkelinmäen hallissa oli 37,4 prosenttia kapasiteetista, mikä jäi selvästi alle sallitun.­

5.10. 6:20

Jääkiekon SM-liiga alkoi viime torstaina. Liigaseurat ovat paikallisviranomaisten kanssa saaneet sovittua, että koronavirusepidemian aikana jäähalleihin voi ottaa erityisjärjestelyillä yleisöä 40–60 prosenttia jäähallin kapasiteetista.

Ensimmäisten kotiottelujen jälkeen paljastui, että mikään seura ei päässyt kovinkaan lähelle sallittua yleisömäärää. Esimerkiksi Jukurit avasi kotiottelunsa JYPiä vastaan virallisesti 1 103 katsojan edessä, mutta arvioiden mukaan paikalla oli hädin tuskin 700 katsojaa. Hädin tuskin vain noin joka neljäs katsomopaikka oli varattu.

Poikkeuksena oli Oulun Kärpät, joka sai maksimiyleisön paikalle puolustajalegenda Lasse Kukkosen uran jäähyväisottelulla.

Keskusteluun ilmaantui termi yleisöpelko. Ihmiset jäivät mieluummin kotiin kuin lähtivät kansoittamaan jäähallien lehtereitä.

Onko niin, ettei yleisö uskalla tulla vallitsevassa epävarmassa epidemiatilanteessa jäähalleihin, kun tartuntaluvut ovat selvässä nousussa?

– Hyvin mielenkiintoinen kysymys! Yksi leimaava tekijä on, ettei kukaan tiedä, mihin tietoon voi luottaa, ruotsalaisen Lundin yliopiston ihmisoikeustutkimuksen lehtori, antropologi Miia Halme-Tuomisaari sanoo.

Halme-Tuomisaari on tutkinut koronapandemiaa eri näkökulmista, ja tutkimusten havainnoista on piakkoin ilmestymässä kirja.

Hänen mukaansa ihmisten epävarmuutta lisää, että rauhallisen kesän jälkeen tartuntojen määrä on jo usean viikon ajan kasvanut selvästi. On myös nähty, että tilanne voi muuttua nopeasti radikaalisti heikommaksi.

Antropologi Miia Halme-Tuomisaaren mukaan seurat voivat tehdä paljonkin kohentaakseen katsojan luottamusta turvalliseen katsomokokemukseen.­

– Suomalaiset ovat viranomaiskuuliaista kansaa. Suosituksiin suhtaudutaan vakavasti. On koettu, että viranomaisiin voi luottaa ja että viranomainen toimii yksilön parhaaksi. Koronavirusepidemia on lisännyt epävarmuutta. Ei tiedetä, uskalletaanko viranomaistenkaan tietoon luottaa, kun tieto muuttuu koko ajan.

– Lisäksi ei ole olemassa vastauksia isoihin kysymyksiin kuten kuka saa tartunnan mitenkin pahana ja kuinka tehokas ja pitkäaikainen immuniteetista tulee.

Halme-Tuomisaaren mukaan silläkin on varmasti ollut vaikutuksensa, että useassa seuraorganisaatiossa oli paljon tartuntoja ja altistumisia juuri ennen kauden alkua. Olkoonkin, että useimmat tapaukset olivat seurojen alle 20-vuotiaiden joukkueissa.

– Aivan varmasti se vaikuttaa ja heijastuu ihmisten käyttäytymiseen. Se kertoo, että seurojen koronavarotoimissa oli puutteita, Halme-Tuomisaari sanoo.

Mitä seurat voivat tehdä yleisöpelon lieventämiseksi? Halme-Tuomisaaren mukaan paljonkin muun muassa roolimallein ja luoden turvallisia katsomokokemuksia. Ja kannattaakin tehdä, sillä sekä urheilu että kulttuuri ovat tällaisina aikoina valtavan merkityksellisiä ja yhteisöllisyyttä jakavia.

Katsojille jaettavat kasvomaskit ovat seurojen yksi tapa lisätä fanien turvallisuudentunnetta.­

Halme-Tuomisaari näkee, että esimerkiksi pelaajat voisivat pr-mielessä ottaa kasvomaskien käytön näyttävästi esille ja henkiä viestiä, että ”kaikkea urheilua ei tarvitse lopettaa, mutta tämä tilanne on otettava tosissaan”.

– Urheilijat ja urheiluvaikuttajat ovat tosi vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja myös esimerkkejä ja roolimalleja.

– Ja sitten on ihan se itse katsomokokemus. Pysyvätkö turvavälit, tuliko myyntipisteelle jonoa ja toimiko kaikki se, mitä luvattiin? Jos kokemus oli hyvä ja katsojalle jäi kiva fiilis, niin todennäköisemmin hän tulee toistekin kuin jos kokemus on ollut ahdistava, Halme-Tuomisaari miettii.

Yhtä asiaa Halme-Tuomisaari silti ihmettelee kovin. Miksi ihmiset uskaltavat mennä ravintoloihin ja yökerhoihin jopa siinä määrin, että niiden aukiolo- ja anniskeluaikoihin on ollut pakko tehdä rajoituksia, mutta urheilukatsomoihin ei ole tohdittu mennä?

Tartuntatilastojen mukaan monet tartunnat ja altistumiset ovat peräisin yökerhojen myöhäisiltä tunneilta, urheilukatsomoihin ei ole juuri tartuntoja jäljitetty.

Yökerhoissa ihmisiä ei haittaa yhtään olla tiiviisti kylki kylkeä vasten.­

– Sitä olen ihmetellyt, miten rohkeasti ihmiset lähtevät yökerhoihin. Ne ovat tietysti tärkeitä sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta, mutta jos on ollut yökerhossa myöhäisten tuntien aikana, niin tietää tarkalleen, minkälaista meno siellä on. Jos jossain kaikki suositukset unohtuvat, niin just siellä.

Mikkelin Jukurien puheenjohtaja-toimitusjohtajan Jukka Toivakan mukaan seuran U20-joukkueessa juuri ennen kauden alkua riehunut koronavirus vaikutti paljon ihmisten haluun lähteä katsomaan jääkiekkoa paikan päälle.

– Sillä oli varmasti iso merkitys. Mikkelissä oli kaksi muutakin tartuntaketjua. Kyllähän sellainen vaikuttaa psykologisesti ihmisiin. Ihmisillä on yleistä varovaisuutta, myös kaupoissa ja ostoskeskuksissa on näkynyt vähemmän porukkaa, Toivakka kuvaa.

Toivakka kuitenkin luottaa, että liigaotteluille on kysyntää pitkän tauon jälkeen, kunhan kiekkofanit saadaan vakuuttumaan siitä, että ottelutapahtuma on turvallinen myös katsojille.

Jukurien puheenjohtaja-toimitusjohtaja Jukka Toivakka sanoo, että Mikkelin paikallinen koronatartuntarypäs on vaikuttanut ihmisiin, ettei Jukurien avauskotipeliin ollut isoa halukkuutta lähteä.­

Nyt on seurapomojen mukaan ensiarvoisen tärkeää, että ainuttakaan tartuntaa tai altistumista ei tulisi jääkiekkokatsomoissa.

– Pitää olla kärsivällinen ja tehdä asiat hyvin ja turvallisuus edellä. Kasvomaskisuositus on hyvä, ja mekin jaamme maskeja ovella niille, joilla ei ole omaa mukana. Ei muuta kuin rohkeasti jäähalleihin, mieluusti maskin kanssa, Toivakka toivottaa.

Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo sanoo ymmärtävänsä, että yleinen tilanne saattaa pelottaa ja arveluttaa.

– Eikä se ole edes yllättävää, kun katsoo, mitä maailmalla tapahtuu. Jokaisen täytyy tietysti henkilökohtaisella tasolla pohtia, miltä peliin tuleminen tuntuu.

Jalo muistuttaa, että jokainen liigaseura on tehnyt paljon ylimääräistä työtä, jotta jäähalleihin on saatu toimimaan sellaiset järjestelyt katsomolohkoineen ja kulkureitteineen, jotta pelien järjestäminen turvallisesti onnistuu.

– Ainakin seurat yrittävät kaikkensa, jotta katsojilla olisi turvallisuudentunne katsomossa ja jotta he kokisivat olonsa mukavaksi. Ihmiset kuitenkin kaipaavat live-urheilua ja tapahtumia ja turvallista sekä rentoa vapaa-aikaa, Jalo korostaa.

Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo sanoo, että kaikki liigaseurat ovat tehneet ison työn varmistaakseen katsojille turvallisen ottelukokemuksen.­

Pelicansin vt. toimitusjohtaja Lauri Pöyhönen haluaa nähdä asian niin päin, että otteluihin tuleville pystytään tarjoamaan parempaa palvelua.

– En näe tätä yleisöpelkona. Olemme lähteneet tekemään tätä yhteistyössä viranomaisten kanssa siten, mikä on turvallinen määrä ottaa yleisöä. Kun hallin infra on tehty 5 500 katsojan kapasiteetille ja kun paikalla on kolmasosa siitä, niin tekeehän se kulkemisen, jonottamisen ja kaiken muunkin paljon sujuvammaksi, Pöyhönen näkee.

Pelicans jakaa kaikille katsojille kasvomaskit ovilla läpi kauden.

– Uskon, että ihmiset löytävät vielä turvalliseksi saapua peleihin, Pöyhönen luottaa.

Yleisömäärät

Joukkueiden ensimmäisen kotiottelun yleisömäärät ja prosenttiosuus hallin kapasiteetista (joukkueet saavat poikkeustilanteessa ottaa 40–60 prosenttia kapasiteetista):

Kärpät*: 3 500, 52,9%

Lukko: 2 418, 48,4%

HIFK: 3 937, 48,0%

JYP: 2 073, 46,7%

Tappara: 3 045, 41,7%

Ilves: 2 807, 38,4%

HPK: 2 006, 37,4%

SaiPa: 1 770, 36,7%

KalPa: 1 934, 36,5%

Ässät: 2 150, 33,9%

TPS: 3 493, 29,6%

Jukurit: 1 103, 26,3%

Pelicans: 1 365, 25,4%

KooKoo ja Sport eivät ole vielä pelanneet kotona.

*=Lasse Kukkosen jäähyväisottelu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?