SM-liigaseurat parahtivat: ”Suomalainen huippu-urheilu kuopataan lopullisesti” - SM-liiga - Ilta-Sanomat

SM-liigaseurat parahtivat: ”Suomalainen huippu-urheilu kuopataan lopullisesti”

Rajoitetuille yleisöille pelaaminen on jääkiekon SM-liigaseuroille lähes mahdoton ajatus. Menetykset laskettaisiin kymmenissä miljoonissa euroissa.

10.6.2020 7:11

– Täysin poissuljettu vaihtoehto.

– Niin vaikea ja raskas ajatus, ettei sitä ole oikein uskaltanut edes ajatella.

– 500 katsojalle ei ammattikiekkoa pysty pelaamaan.

– Ei järjen hiventäkään.

Siinä otos jääkiekon Liigan toimitusjohtajien vastauksista, kun Ilta-Sanomat esitti näille kysymyksen, onko mahdollista pelata jääkiekon SM-liigaa nykyisten kokoontumisrajoitusten ollessa voimassa. Suomen hallitus on linjannut, että maksimihenkilömäärä urheilutapahtumissa on tällä hetkellä 500 henkilöä.

Seurapomojen vastaus on yksiselitteinen: 500 katsojalle ei voi pelata. Se tarkoittaisi pienimpiäkin yleisöjä vetäville joukkueille noin 40000 euron menetystä per ottelu pelkästään lipputuloista, suurimmille moninkertaista summaa.

Kokoontumisrajoituksiin lienee tulossa muutoksia jo tällä viikolla, mutta hetkeen ne eivät poistu kokonaan. Ravintolat saavat nyt täyttää puolet asiakaspaikoista, ja rajoitus on tällä tietoa voimassa lokakuun loppuun asti. Jos urheilutapahtumiin käytettäisiin loogisesti samaa rajoitusta, oltaisiin yhä hyvin vaikeassa tilanteessa.

– Sekään ei ole mahdollista. Tappiolle menee, Helsingin IFK:n toimitusjohtaja Jukka Valtanen sanoo.

IFK:lta kapasiteetin puolittaminenkin veisi sen katsojakeskiarvosta noin 3000 katsojaa per ottelu. Valtanen huomauttaa, että kyse ei olisi vain mittavista lipputulojen menetyksistä.

– Ottelutapahtumaan kiteytyy lukuisia tulovirtoja: klubit, aitiot, ravintolamyynti, yhteistyökumppanuudet... Kokonaisvaikutus olisi valtava, Valtanen sanoo.

Liigaseurojen yhteenlasketut pääsylipputulot olivat kaudella 2018–2019 noin 24 miljoonaa euroa. Seurojen ja SM-liigan yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 130 miljoonaa euroa. Kuukaudessa seurojen ja liigan yhteenlasketut tulot ovat 17–18 miljoonaa euroa. Jos puoletkin tästä jäisi tulematta, puhuttaisiin siis lähes 10 miljoonasta eurosta – kuukaudessa.

Osa seuroista sanoo ”ehkä pystyvänsä elämään” sen kanssa, jos yleisömäärä rajoitetaan puoleen kapasiteetista.

– Varmaan joillakin rajoituksilla pelaaminen voisi vähän aikaa onnistua, jos olisi tiedossa, että rajoitukset poistuvat jollain aikavälillä, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo syksyn ensimmäiset kuukaudet ovat seuroille tärkeitä.

– Lokakuussa pelataan eniten pelejä. Marraskuun merkitys on pikkujoulukauden takia iso. Nykyään halleissa on paljon anniskelualueita. Jos niiden asiakasmäärää rajoitetaan, senkin vaikutus on iso, Virkkunen sanoo.

KalPan Toni Saksman toivoo, että seurat voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa rajoituksiin.

– En usko, että kauden alkaessa ollaan täysin rajoituksettomassa tilassa. Toivoisin asioiden etenevän niin päin, että seurat saisivat selkeät ohjeet ja ehdot, jotka täyttämällä ja huomioimalla voidaan ottaa näin ja näin paljon yleisöä. Esimerkiksi huvipuistoihin tämä malli löytyi, mutta urheiluun sitä ei ole vielä saatu tehtyä, Saksman sanoo.

– Ja on päivänselvää, että urheilu haluaa täyttää osansa yhteiskuntavastuusta ja tehdä asiat mahdollisimman hyvin, jotta epidemian leviäminen vältetään, hän sanoo.

Täysi 60 ottelun runkosarjan pelaaminen, nimenomaan yleisön edessä, on liigaseuroille lähes elinehto. Siksi seurat ovat valmiita myöhentämään sarjan aloitusta, pelaamaan tiiviimmällä tahdilla ja tarvittaessa jopa tiivistämään pudotuspelejä.

– Erilaisia skenaarioita on laskettu, mutta uskoakseni kaikille 60 ottelun runkosarja on tärkein. Se on myös taloudellisesti tasapuolisin vaihtoehto. Sitten pitää miettiä, jätetäänkö vaikka pudotuspelien ensimmäinen kierros pois ja voidaanko joku sarja pelata paras viidestä, HPK:n toimitusjohtaja Antti Toivanen sanoo.

Kaikki liigaseurat ovat leikanneet pelaajiensa palkkoja ja osa on lomauttanut pelaajia ja muuta henkilöstöä. Pahin tilanne jatkossa olisi, että kulut juoksevat, mutta tuloja ei tule.

– Jos ei voida pelata ”oikealle” yleisömäärälle, koko seuran henkilöstöresursseja pitää miettiä uudestaan. Se koskee myös pelaajia, Toivanen tiivistää.

Seuroissa on laskettu, että 60 ottelun runkosarjan pelaaminen vaatisi noin 17 viikkoa. Se tarkoittaisi 3,5 ottelua viikkoa kohden. Toivanen huomauttaa, että esimerkiksi EHT-turnausten mielekkyyttä poikkeuskaudella pitäisi miettiä.

– Sieltä olisi saatavissa peliviikkoja. Mielestäni ensisijaista on pelata hyvät kansalliset sarjat sekä MM-kisat ja jättää ehkä EHT pienemmälle, hän sanoo.

Seurajohtajat uskovat, että erilaisista lähtökohdista huolimatta seurat pääsevät aikanaan yhteiseen sopimukseen pelimääristä ja -tahdista.

– Pieni seura tarvitsee yhtä lailla isoa kuin iso pientä. Toivottavasti tästä ei tulisi niin isoa lovea, että seurat vähenevät. Liigaa ei voi muutamalla seuralla pelata, Tommi Virkkunen kiteyttää.

Toivanen sanoo miettineensä paljon, miksi urheilu on rajoitusten suhteen eriarvoisessa asemassa esimerkiksi ravintoloihin verrattuna.

– Tämä kriisi on paljastanut, että urheilu mielletään edelleen harrastustoiminnaksi. Emme ole onnistuneet viemään ylimmille päättäville tahoille riittävän vahvasti viestiä, että huippu-urheilu on täysveristä liiketoimintaa. Se näkyy tällaisina päätöksinä, joissa urheilua sorsitaan, Toivanen harmittelee.

Liigan seurat maksoivat kaudella 2018–19 palkkoja yli 60 miljoonaa euroa. Seurat työllistävät vakituisesti toistatuhatta henkeä ja tapahtumissa satoja lisää.

Kärppien Virkkunen huomauttaa, että monissa muissa maissa yhteiskunnan tuki urheilulle ja jääkiekolle on ollut aivan eri luokkaa.

– Norjassa valtio maksoi pelaamatta jääneistä pudotuspeleistä seuroille neljä miljoonaa euroa, eli puoli miljoonaa per seura. Ruotsissa valtio avusti seuroja palkanmaksussa. Sveitsin NLA:n seurat pystyivät hakemaan 150 miljoonaa euroa korvamerkittyä, nollakorkoista kriisilainaa. Me maksoimme palkkoja 400 000 euroa kuukaudessa niiltä kuukausilta, jolloin ei pelattu. Suoraa tukea olemme saaneet nolla euroa. Muissa maissa tuet ovat suurempia, koska jääkiekkoa pidetään merkittävänä toimintana, Virkkunen vertaa.

Hänkin huomauttaa urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä.

– Mekin viemme joka vuosi valtavan tuen Kärpät 46 ry:lle (junioriorganisaatiolle), ja kohta tämä alkaa näkyä siellä. Yhteiskunnallisesti on erikoista, että tukia on annettu tosi vähän, Virkkunen lisää.

Seurajohtajat ovat kuitenkin toiveikkaita, että syksyllä eletään jo suht normaalissa maailmassa – ja pelataan liigakiekkoa.

– Jos koronatilanteen kehitys jatkuu tällaisena, mielestäni ei ole enää kauan perusteita pitää urheilua kurimuksessa muihin aloihin verrattuna. Mutta jos uusia päätöksiä rajoitusten purkamisesta ei tule, suomalainen huippu-urheilu kuopataan lopullisesti, HPK:n Toivanen sanoo.

Liigakausi 2018–19

  • Runkosarjassa yhteensä yli 1,9 miljoonaa katsojaa (keskiarvo 4332 katsojaa per ottelu). Pudotuspeleissä yhteensä 244620 katsojaa.

  • Seurojen lipputulot yhteensä noin 24 miljoonaa euroa.

  • Seurojen yhteenlaskettu liikevaihto noin 110 miljoonaa euroa. SM-liiga Oyn liikevaihto noin 27,4 miljoonaa euroa.

  • Seurojen henkilöstökulut eli maksetut palkat yhteensä 60,6 miljoonaa euroa. Suomalaisen keskiansioilla tämä vastaa noin 1200–1400 henkilötyövuotta.

  • Seuroissa vakituisessa työsuhteessa yhteensä hieman yli tuhat henkilöä.

Lähde: Liiga ja Ernst&Youngin laatima raportti Katsaus liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?