Tuomarilegenda Jari Levosen 19 vuoden ura päättyy – huomannut muutoksen katsojissa: ”10-vuotiaat näyttävät kansainvälisiä käsimerkkejä”

Jari Levosen ainutlaatuinen ura SM-liigatuomarina päättyy torstaina 12. maaliskuuta 2020. Sen jälkeen hän aikoo levittää ilosanomaa.

Tuomarilegenda Jari Levosen ura päättyy pian. Levonen on valittu 15 kertaa peräkkäin SM-liigan parhaaksi tuomariksi.

8.3.2020 9:35

Porilainen väistyvä uros jakaa oikeutta viimeisen kerran pääsarjatasolla ottelussa ensi torstaina.

Jari Levosen, 53, ura on ollut huikea. Vuonna 2001 SM-liigatuomarina aloittanut ”Japa” on voittanut liigapelaajien äänestyksessä parhaan erotuomarin palkinnon eli Kultaisen pillin peräti ennätykselliset 15 kertaa peräkkäin.

Lisäksi hänet on palkittu seitsemän kertaa liigan parhaana erotuomarina Unto Viitala -palkinnolla.

Levonen on kaikkien aikojen toiseksi eniten liigaotteluita viheltänyt tuomari. Timo Favorin lopetti uransa viime kaudella, kun hän saavutti tuhannen ottelun merkkipaalun.

Levonen yltää tuomarina 979:ään otteluun. Kun mukaan lasketaan hänen ottelunsa pelaajana, luku pomppaa kunnioitettavaan 1 476:een.

Tuhannen ja yhden ottelun tuomaritarina olisi laittanut viirupaitojen ennätyksen uusiksi. Levonen tiesi jo ennen tätä kautta erotuomarijohtaja Jyri Rönnin kanssa käymiensä keskustelujen perusteella, että siitä ei tule totta.

– Niin, en ihan tuhanteen päässyt. Parempi niin, että urani loppuu näin kuin yhteen puhelinsoittoon kesällä. Tähän lopettaminen on lopulta aika loogista, Levonen sanoo.

– Nyt tiedän, että milloin urani loppuu. Pudotuspelimaailma on hektinen. Minullekin on helpompaa, kun ei tarvitse miettiä, tuleeko niissä pelejä vai ei.

Kun Jari Levosen käsi nousi pystyyn, epäselvyyksiä ei juuri jäänyt.

Kolme kertaa MM-kisoissa ja yhden finaalin 2010 tuominnut Levonen ei nosta uransa huippuhetkeksi yhtä tiettyä ottelua. Hänen mielestään 19 vuotta huipulla ajaa pienempien yksityiskohtien edelle.

– On uskomatonta, että olen saanut olla mukana näin pitkään. Paljon olen saanut ja paljon myös antanut. Jotain on tullut tehtyä myös oikein, hän virnistää.

Levosen nykyistä hyvää tasoa verrataan helposti hänen uransa absoluuttisiin huippuaikoihin. Ikääntymisen lisäksi toissa kesän akillesjännevamma aiheutti katkoksen treenaamiseen, mutta motivaatiota tekemiseen tai fyysistä kuntoa se ei vienyt.

Osa liigavalmentajista on ollut näkevinään Levosen naamasta, ettei hän ole kaukalossa joka ilta niin intohimoinen kuin ennen.

– Paloa, auktoriteettia, hyväksyntää, ammattitaitoa ja jalkaakin löytyy edelleen – se on saletti. Vielä ei ole sellainen olo, että roikun mukana kynsin hampain, Levonen korostaa.

– Joidenkin hyvien pelien jälkeen on käynyt kieltämättä mielessä, että yksi kausi vielä. Mutta asiat pitää ymmärtää. On aika antaa nuoremmille tilaa.

Levonen sanoo, että luopuminen tuomarin urasta ei ole ollut lopulta vaikeaa, kun hän on voinut prosessoida asiaa pitkään ja saanut tukea perheenjäseniltään sekä Rönniltä.

– On tunne, ettei liiga ei heittänyt minua pois kuin rukkasta. Toki aluksi asian käsitteleminen oli vaikeaa, mutta puhuminen on auttanut. Yhtään lautasta en ole heittänyt seinään.

Levonen oli aina valmis keskustelemaan pelaajien ja valmentajien kanssa. Tässä linjauksia kuuntelee Antti Törmäsen valmentama HIFK keväällä 2015.

Pelit päättyivät olkapäävammaan syksyllä 1998.

– Jarmo Jalarvo ja Antti Heikkilä heittivät silloin ihan päättömältä tuntuvan idean, että lähtisin mukaan tuomaritoimintaan. Menin kuitenkin kurssille ja siitä alkoikin ihan mahtava matka. Junioripelien jälkeen pääsin kaudella 2000–2001 jo Mestikseen.

Pitkän uran jälkeen – olipa kyse pelaajasta tai erotuomarista – täyttämistä vaativa tyhjiö voi vaania pahaenteisesti.

– Ai menenkö pihatöihin, kun kalenteriin jää paljon aikaa? Ei sitä varmaan jää. Työt jatkuvat ja toivon mukaan myös jääkiekko jossakin muodossaan. Se on kuitenkin intohimoni.

Noormarkun yhteiskoulussa koulunkäyntiohjaajana työskentelevä Levonen tuo esiin, ettei erotuomarin arki ole mitään herkkua.

– Siitä on glamour kaukana, kun tulet talvella Lappeenrannasta yöllä kahden jälkeen kotiin ja menet aamukahdeksaksi töihin. Jos Suomessa olisi ammattituomarit, levon ja palautumisen pystyisi hoitamaan ihan eri tavalla.

Kokenut erotuomari myöntää, että hän on suhtautunut katsomosta tulevaan rapaan eri tavalla kuin uransa alussa.

– Silloin oli ihan sama, mitä he huutelivat. Nykyään olen jäänyt joskus miettimään henkilökohtaisuuksiin meneviä juttuja. Mitä siinä sitten teet, kun katsojat huutavat päät punaisina? Näyttää heille hoitamalla hommansa entistä paremmin. Jonkinlainen masokisti tuomarin täytyy kuitenkin olla.

– Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut vuosien varrella. Nykyään 10–12-vuotiaat lapset näyttävät kansainvälisiä käsimerkkejä. Jostain hekin ovat siihen mallin saaneet.

Millaisen perinnön Jari Levonen jättää erotuomaritoiminnalle ja jääkiekolle? Porilainen ei halua muistella urotekojaan kaukalossa, vaan suuntaa katseensa tulevaan.

Ei ole mahdotonta, että Levosen nimi on lähitulevaisuudessa SM-liigan erotuomarikoulutusryhmän listalla.

Aikansa legendaarinen erotuomari Seppo Mäkelä sovitteli Jari Levoselle tuomarin paitaa 2001.

Hän haluaa olla kehittämässä suomalaista jääkiekkotuomaritoimintaa. Levonen puhuu ilosanoman levittämisestä lähes hurmosmaisesti.

– Lisää tuomareita tarvitaan joka puolelle Suomea. Haluaisin olla löytämässä, rekrytoimassa ja kouluttamassa heitä. Potentiaalisille erotuomareille olisi hyvä rakentaa valmennusryhmiä ja tehdä muutama vuosi töitä heidän kanssaan, Levonen suunnittelee.

– Voisimme laajentaa erotuomarien tasoa kärjen takana. Pitää muistaa, että nykyään parhailla suomalaistuomareilla on kysyntää myös muissa sarjoissa kuin SM-liigassa.

Levonen tarkistaa maalia Tapparan ja Lukon välisessä semifinaaliottelussa 10. huhtikuuta 2015.

Levosen mielestä valmennusryhmäläiset voisivat olla nuoria tuomariksi haluavia tai kokeneempia entisiä pelaajia.

Kokenut erotuomari aikoo viheltää Porin seudulla junioriotteluja sekä miesten alempien sarjojen otteluja ensi kaudella.

– Voisin auttaa pelin aikana ja antaa palautteen ottelusta sen jälkeen. Henkisen puolen tuki pitää aloittaa jo aika nuoresta pitäen. Luistelutaito ja sääntötuntemus eivät paljon paina, jos tuomari ei kestä painetta ja osaa käsitellä joka puolelta tulevaa kritiikkiä.

– Ei se herkkua ole, kun saa parikymmentä euroa pelistä ja viimeiset haukut vielä hallin pihalla pelaajien vanhemmilta.

Levonen näkee erotuomaritoiminnan kehittämisen luonnollisena jatkumona jääkiekkouralleen. Mies on valmis paiskomaan hommia nyt sillä rintamalla, kun liigaottelut eivät vie häneltä enää aikaa.

– Töitä pitää tehdä toiselle ihmiselle – ja täysillä. Minäkin saan boostin, kun menen uuteen asiaan. Pitää välittää se intohimo toiselle eikä vain käväistä hallilla ja lähteä heti pelin jälkeen menemään.

Pelaajat valitsivat Jari Levosen 15 kertaa peräkkäin SM-liigan parhaaksi tuomariksi.

Levonen muistelee, kuinka Pertti Juhola, Jouko Palmula ja Arto I. Järvelä antoivat hänelle arvokkaita tipsejä erotuomariuran alkuvaiheessa.

– Haaveilen siitä, että uuden sukupolven tuomarit pääsisivät urallaan eteenpäin ja voisivat sanoa joskus samalla tavalla, että ”Japa” auttoi minua.

SM-liigassa on annettu tällä kaudella 20 pelikieltoa pään tai niskan alueelle kohdistuvista taklauksista. Päähän kohdistuvat taklaukset puhuttavat kaudesta toiseen erittäin paljon.

– Tälläkin kaudella on ollut useampi tilanne, jossa taklaus on tärähtänyt 5–10 senttiä pelaajan korvan juuresta. Taklattavan joukkue on sitten kysynyt erotuomarilta, että eikö tuo ollut päähän kohdistunut, Levonen kertoo.

– Olen sanonut, että ei se voinut olla, koska taklaus ei osunut.

Entäpä jos sääntökirjaa päivitettäisiin niin, että erotuomarilla olisi mahdollisuus antaa taklaajalle rangaistus jo päähän kohdistuneen taklauksen yrittämisestä? Esimerkiksi potkaisemisen yrittämisestä tai keihästämisestä voi saada rangaistuksen, vaikka jalka tai maila ei edes osu vastustajaan.

– Ei huono idea. Voisiko se opettaa pelaajia? Voisi sitä ainakin harkita kokeiltavaksi. Jos päähän kohdistuneet taklaukset vähentyisivät ja pelaajien turvallisuus lisääntyisi, se olisi myös lajille hyvä asia.

Jari Levosen pitkä ja komea ura päättyy torstaina 12.3.

Mikä on ollut urasi mieleenpainuvin ottelu?

– Jokerien ja HIFK:n Talviklassikko 2011. Se oli laatuaan ensimmäinen ja sain olla osa sitä. Koko tapahtuma oli iso, ja seurojen välillä oli pitkä historia. Ottelu meni hyvin.

Mikä ottelu on jäänyt kaivelemaan mieltäsi?

– Tapparan ja KalPan finaali keväällä 2017 palaa toisinaan mieleeni varmaankin koko loppuelämäni ajan. Tapparan Otso Rantakarille jäi antamatta iso rangaistus polvitaklauksesta. Tuomarinelikolla ei ollut silloin antennit pystyssä. Siinä oli tiukka paikka, miten kokosimme itsemme ja lähdimme viemään peliä.

Mitä tuntuu, kun tuomitsee ottelun hyvin?

– Homma rullaa sujuvasti, koko tuomarinelikko tekee hyviä päätöksiä ja sulkee yleisön pois mielestään, vaikka olisi minkälainen meteli. Olotila on silloin yksinkertaisesti hyvä.

Jännitätkö otteluja?

– Tietty oikeanlainen jännitys ennen peliä on hyvä juttu. Silloin on sopivasti hereillä. Hyvä valmistautuminen on erittäin tärkeää. Pelejä ei kuitenkaan kannata miettiä liikaa etukäteen tai rakentaa mitä jos -tyylisiä ennakkoasenteita vaikkapa taklauksiin.

Mitä mieltä olet jalkapallossa käytettävästä VARista?

– Pitemmän päälle on hyvä asia, että oikeus ja urheilu voittaa. Kun ajattelee niin, että hyökkääjän olkapää on kaksi senttiä paitsiossa ja maali hylätään sen takia, kaikki inhimillisyys katoaa. Eihän tuossa esimerkissä olkapää vaikuta yhtään mihinkään.

Jutun otsikkoa muokattu kello 9.30

Jari Levonen on sinut lopettamispäätöksen kanssa.

Jari ”Japa” Levonen

  • Syntynyt 23.8. 1966 Porissa.

  • Naimisissa Mari Kaunistolan kanssa.

  • Erotuomarina SM-liigassa kaudesta 2001. Pelaajat ovat äänestäneet parhaaksi erotuomariksi 15 kertaa peräkkäin 2003–17. Erotuomarina MM-kisoissa 3 kertaa, tuomitsi finaalin 2010. Tuominnut 2 kertaa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Lisäksi hänet on palkittu seitsemän kertaa liigan parhaana erotuomarina Unto Viitala -palkinnolla.

  • Pelasi Ässissä kausina 1985–99 497 ottelua. Voitti SM-pronssia 1994–95. SM-liigan jäähykuningas 1994–95.

  • Siviiliammatiltaan koulunkäyntiavustaja

  • Harrastaa puutarhanhoitoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?