Otto Kivenmäen tapaus nosti huolen nuorten pelaajien turvasta - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Otto Kivenmäen tapaus nosti huolen nuorten pelaajien turvasta – professori korostaa yhtä asiaa valmennuksessa: ”Se on tulevaisuuden suunta”

Sami Kalajan mukaan ihminen pystyy kehittämään näkökykyään. Ympäristön havainnointi ei ole synnynnäinen ominaisuus.

Sami Kalaja jäi eläkkeelle Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimusyksikön johtajan toimesta vuonna 2018. Otto Kivenmäen raju loukkaantuminen lauantaina on herättänyt keskustelua nuorten pelaajien turvallisuudesta.­

3.3.2020 9:18

Jääkiekon SM-liigassa nuoret ja taitavat pelaajat, esimerkiksi Patrik Puistola ja Otto Kivenmäki, ovat tällä kaudella joutuneet päähän kohdistuneiden taklausten uhreiksi vakavin seurauksin. Loukkaantumiset ovat nostaneet esiin dilemman.

SM-liiga on kilpailullinen ammattilaissarja, jossa vauhti ja vaatimustaso ovat kehittyneet. Samanaikaisesti liiga on kasvattajasarja, jossa jäälle pääsee yhä nuorempia pelaajia.

Jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen painotti Ilta-Sanomien haastattelussa, että nuorista pitää huolehtia. Miten nuoria pelaajia voisi auttaa olemaan valmiita ammattilaisjääkiekon vaatimuksiin?

Jyväskylän EduFuturan liikunnan työelämäprofessorin Sami Kalajan mielestä yksi ratkaisu piilee valmennuksessa. Kalajan mukaan havaintomotorisella harjoittelulla voidaan tulevaisuudessa vähentää järkyttäviä loukkaantumisia jääkiekkokaukaloissa. Havaintomotorinen harjoittelu tarkoittaa näkökyvyn eli visuaalisten taitojen treeniä.

Ihmisellä on kaksi näköaistia. Tarkalla näöllä katse kohdistetaan esimerkiksi puhelimen ruutuun junanvaunussa. Ääreisnäöllä taas havaitaan, jos joku kävelee kohti pitkin junan käytävää.

– Molempia näköaisteja tarvitaan jääkiekossa. Molempia pystyy harjoittelemaan. Se on tulevaisuuden suunta, Kalaja sanoo.

– Juttu on siinä, että opetellaan näkemään vaikka ei katsota.

Harjoittelu osa liigajoukkueen ohjelmaa

Jääkiekko asettaa näkemiselle suuren haasteen. Pelaajat liikkuvat SM-liigassa jopa yli 40 kilometrin tuntinopeudella. Pelaajan pitää hetkessä kerätä paljon tietoa: kuka liikkuu, mihin suuntaan ja millä nopeudella. Katseen pitää zoomata jatkuvasti läheltä kauas ja toisin päin.

Ennakoinnin merkitys korostuu. Parhaat tietävät, mitä tapahtuu seuraavaksi. Kalajan mukaan sekin on opittavissa oleva taito.

– Hyvä pelaaja on tietoinen ympäristöstään. Hän pystyy yhdellä vilkaisulla keräämään ison määrän informaatiota. Vähän kuin shakinpelaaja, jonka ei tarvitse erikseen miettiä, missä nappulat ovat, vaan joka näkee koko laudan asetelman, Kalaja luonnehtii.

Havaintomotorista harjoittelua käytetään jo esimerkiksi osana JYPin liigajoukkueen ohjelmaa. Kalaja antaa esimerkin harjoituksesta. Kolme pelaajaa seisoo kolmiomuodostelmassa. Kolmikolla on neljä palloa, joita he heittelevät toisilleen.

Samalla valmentaja kiertää trioa ja näyttää eri värisiä numeroita. Pelaajien tehtävänä on heittelyn yhteydessä havaita numerot ja laskea niiden muodostama summa.

Ottelussa tennispalloja ovat kiekko ja muut yksityiskohdat, joihin katse kiinnittyy. Numerot edustavat esimerkiksi karvaavia pelaajia.

Professorin mukaan urheilijan silmän treenaaminen valmistaa nuoria kiekkoilijoita ammattilaispelin vaatimuksiin, kunhan harjoitteita on osana jokaista treeniä.

– Bonuksena tulee, ettei taidoista ole liikenteessäkään haittaa, Kalaja sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?