Kolumni: Jääkiekkovalmentajien arjessa kaikki ei ole kunnossa - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Kolumni: Jääkiekkovalmentajat ovat saaneet jopa tappouhkauksia – turvaverkossa ammottaa reikä

Jääkiekkovalmentajien pestit tuppaavat olla nykyään kovin lyhyitä, ja aika moni saa potkut ennen sopimuskauden päättymistä.

Julkaistu: 10.2. 8:02

Tuore selvitys avaa huipputason jääkiekkovalmentajien arkea, jossa kaikki ole kunnossa, kirjoittaa Juha Kanerva.

”Sitä jää niin saatanan yksin. Se koko rutiineihin perustuva elämäntyyli loppuu kuin seinään, ja kaikki turvaverkot katoaa. Me jumalauta uhrattiin fysiikkamme ja koko elämämme urheiluviihteelle, ja mitä jäi käteen? Mä tunnen itseni välillä joksikin vitun Vietnamin veteraaniksi.”

Lainaus on Matti Laineen dekkarista Pahojen miesten seura (2012), jossa entinen liigakiekkoilija suree kohtaloaan.

Yksinäisyys on keskeinen teema myös tuoreessa selvityksessä, jossa jääkiekon SM-liigassa kaudella 2018–19 valmentaneet henkilöt pohtivat työnkuvaansa.

Hankkeen dynamona on ollut pitkän linjan valmentaja Harri Rindell, joka teki 30 vuotta sitten vastaavanlaisen selvityksen suorittaessaan valmentajatutkintoa Ruotsissa.

Liigavalmentajat haastatteli psykoterapeutti Heidi Packalen, jolla on vahva kiekkotausta Pitäjänmäen Tarmon toimitsijatehtävistä.

Yksinäistä työtä joukkueen puolesta -selvitys on Harri Rindellin ja Heidi Packalenin tekemä.

Selvityksen perusteella hän lähestyi haastateltaviaan liiankin kollegiaalisesti, koska mitään ikävää tai negatiivista hän ei ilmeisesti kysynyt. Selvityksessä ei esimerkiksi puhuta valmentajien KHL-pykälistä, sopimusneuvotteluista muiden seurojen kanssa kauden aikana tai lajin machokulttuurista.

***

Mutta siihen yksinäisyyteen. Valmentajien pestit tuppaavat olla nykyään kovin lyhyitä, ja aika moni saa potkut ennen sopimuskauden päättymistä.

Packalenin haastattelemisista 15 valmentajasta peräti kymmenen on saanut luistimen kuvan persuksiinsa puolentoista vuoden aikana. Siinä tilanteessa turvaverkko pettää, eikä tyhjän päälle pudonneella luotsilla ole yleensä tahoa, josta saisi ammattiapua.

Luin helmikuussa 2001 Dagens Nyheteristä Tommy Sandlinin haastattelun, joka jäi vahvasti mieleeni. Siinä 33 vuotta valmentanut Sandlin eritteli tunteitaan saatuaan lähtöpassit Leksandista.

– Olin valtavan yksinäinen enkä jaksanut käydä jättämässä jäähyväisiä pelaajillekaan, Sandlin sanoi 19 vuotta sitten.

Ruotsalaislegendan mukaan joukkue törmää kauden aikana kolmeen kriisiin, joiden selvittämisessä mitataan ryhmän koheesiota ja henkistä kapasiteettia.

Joukkue voi selviytyä kriiseistä, mutta seurajohdon kärsivällisyys ei aina riitä odottamaan tätä sisältä päin syntyvää uudistumista. Niinpä päävalmentajan erottaminen on helpoin ja nopein ratkaisu kriisitilanteen ratkaisemiseksi.

***

Selvityksen mukaan yli 50 prosenttia ensimmäisen liigakauden valmentajista lopetti uransa liigatasolla debyyttivuoden jälkeen. Luku kuulostaa hurjalta mutta saattaa liittyä edellisessä kappaleessa mainittuun kitkaan seurajohdon kanssa.

Valmentajan ja johdon välissä toimiva urheilutoimenjohtaja asettuu tiukassa paikassa johtoportaan eikä valmentajan puolelle. Sopimuksentekohetkellä seuran juhlavat visiot unohdetaan, kun paine kasvaa sietämättömäksi.

SM-liiga on suljettu sarja, josta ei putoa kukaan. Jos valmentajat kipuilevat nyt näin paljon, kuinka moni heistä pystyisi valmentamaan joukkuetta, jota uhkaisi putoaminen sarjatasoa alemmas.

Toisaalta valmentajien kokemia paineita ei pidä missään nimessä vähätellä. Etenkään, kun jotkut valmentajat ovat saaneet jopa tappouhkauksia.

Ja vielä...

Uutinen 40 vuoden takaa. Jokerien Jari Kurri allekirjoitti pelaajasopimuksen HIFK:n kanssa 1970-luvun lopulla mutta perui ”kaupat” pari päivää myöhemmin.