SM-liiga

Siirrytäänkö SM-liigassa NHL-kaukaloihin? Kalervo Kummolan jyrähdys puhuttaa – ”Se oli aika kova ulostulo”

Julkaistu:

SM-Liiga
Kalervo Kummola teki SM-liigalle ehdotuksen. Seurapomot kommentoivat asiaa.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Rene Fasel kertoi nuorten MM-kisojen aikaan, että myös MM-kisat ja olympialaiset saatetaan jatkossa pelata NHL-mittaisessa kapeassa kaukalossa myös Euroopassa.

IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola puolestaan kertoi viime viikolla Ilta-Sanomille, että asia on tapetilla Suomessakin. Kummola kertoi pyytäneensä liigahallitukselta, että SM-liigaseurat pohtisivat asiaa.
IS haastatteli aiheesta useita liigavaikuttajia.

SaiPan toimitusjohtaja, entinen NHL-maalivahti Jussi Markkanen pitää kysymystä kiinnostavana. Hän kuitenkin painottaa, että liigalla ei ole vielä edes ollut kokousta, jossa asiaa olisi puitu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Toisaalta mielestäni se on myös rikkaus, että on erikokoisia kaukaloita ja erilaisia pelityylejä. Toki peli menee varmasti entistäkin nopeammaksi reagointipeliksi, ja parasta jääkiekkoa pelataan NHL:ssä, jossa on kapeat kaukalot, Markkanen sanoo.

– Pointtinsa siinä on, mutta sen suhteen on paljon ongelmia, että nykyhalleissa tähän ei pystytä välttämättä menemään kovin helposti. Asia on keskustelunarvoinen, mutta minulla ei oikeastaan edes ole omaa mielipidettä, Markkanen pyörittelee.


Pelicansin toimitusjohtajan Tomi-Pekka Kolun mielestä asiaa täytyy käsitellä ensin sisäisesti SM-liigassa ennen suurempaa julkista linjaamista.

– Olemme varmaan mukana yhteisessä linjassa, mutta minkäänlaista keskustelua ei vielä ole yhteisesti ja sisäisesti ollut, Kolu linjaa.

– Meillähän taitaa tällä hetkellä olla yksi liigan pienimmistä kaukaloista. Toistaiseksi olemme olleet tyytyväisiä tähän. Mitään tarvetta ei ole alkaa pienentelemään, Kolu toteaa.

Pelicansin kotihallin Isku-areenan kaukalo on SM-liigan pienikokoisin (28 x 58) yhdessä Ässien ja Sportin kanssa.

Tämän vuosituhannen suurmenestyjän Oulun Kärppien kotikaukalo on 29x60-metrinen.

Seuran toimitusjohtaja Tommi Virkkunen kertoo, että seurassa on puhuttu Kummolan IS:lle antamasta haastattelusta.

– Se oli aika kova ulostulo minusta. Mielipide oli varmaan pitkälti hänen omansa, Virkkunen sanoo.

– Tämähän tarkoittaa aika isoja asioita. Sääntömuutoksia vaadittaisiin, ja kustannukset ovat varmaan se seuraava kysymys. Tämä on myös aika iso identiteettikysymys, jos Pohjois-Amerikassa on pelattu sata vuotta pienemmässä kaukalossa ja täällä vähän vajaa sata vuotta isommassa, Virkkunen huomauttaa.

Hän mainitsee itsekin pelanneensa pienessä kaukalossa ja löytävänsä siitä pelistä positiivisia asioita.

– Eurooppalaiset ovat osoittaneet pystyvänsä pärjäämään myös pikkukaukalossa, vaikka työtä on tehty isommassa. Kuten viimeksi Suomi nuorten MM-kisoissa.


Kuka maksaa?

Monien puheissa toistuu myös kysymys kustannuksista.

Jos jääkiekkoa pelattaisiin SM-liigatasolla pienessä kaukalossa, olisi erikoista valmistaa pelaajia liigaan juniorisarjoissa pelaamalla perinteisessä eurooppalaistyylisessä isommassa askissa. Ja kuka maksaisi halliremontit ja uudet kaukalot ympäri Suomen?

– Mielestäni ei tämä ole vain liigan kysymys. Ei voi olla niin, että junnut ja Mestis pelaavat isossa lootassa, ja junnut pikkukaukalossa. Helpointa on nyt rakenteilla olevien areenojen kohdalla. Mutta mitä tehdään vanhoissa halleissa? Jokuhan ne kaukalot sitten maksaa. Se on mielestäni yksi puoli tätä asiaa, huomauttaa Ässien kehitysjohtaja Tommi Kerttula.

– Muistan senkin ajan, kun turvakaukalot tulivat. Käytiin kova keskustelu siitä, kuka ne maksaa. Hallit ovat valtaosaksi kaupunkien. Pakolliseksi se tuli tavallaan liigan kanssa. Muun muassa Mikkeliin turvakaukalo tuli liki puhtaasti Tommi Kovasen jäähyväisottelun hyväntekeväisyystuottojen ansiosta. Myös kaupunki oli panostamassa, Kerttula sanoo.


Kerttula ei ole uhrannut ajatuksia sille, ovatko kapeat kaukalot tulossa Suomeen.

Varsinaista mielipidettä Kerttulalla ei siis ole, mutta hän pohtii asiaa välittömästi usealta kantilta.

– Pitää muistaa, että pienessä kaukalossa pelaavat tällä hetkellä maailman parhaat pelaajat. Mitä se tarkoittaisi keskiverron SM-liigapelaajan kohdalla? Nopeustaitavuus on jääkiekon yleinen trendi, ja kovassa vauhdissa pitää pystyä tekemään asioita. Mitä se tarkoittaa, kun tilaa otetaan pois?

– Minun mielestäni pitäisi ennemmin miettiä, miten hidastamme peliä kuin että miten lisäämme hässäkkää. Pelaajien terveys on kuitenkin yksi puoli tätä asiaa, ja esimerkiksi sekä Ruotsissa että Suomessa on tullut aika paljon päävammoja.

Kerttula väläyttää sääntöuudistusta, josta on keskusteltu myös Pohjois-Amerikassa. Kyse on punaviivan palauttamisesta eli ns. keskiviivan paitsiosta, kahden viivan syöttöjen kieltämisestä.

– Se voisi mahdollistaa joukkueille aggressiivisemman ylhäältä asti karvaamisen, jolloin ison tilan vauhdit eivät pääsisi kasvamaan niin paljoa. Pelaajia olisi pienemmällä alueella enemmän. Maalaisjärki sanoo, että kun viisikon vauhti hidastuu, myös yksilöiden vauhti hidastuu.

”Tappaako se kulttuuria?”

Keskushyökkääjä Juhani Tyrväinen edustaa HIFK:ta, jonka kaukalo on SM-liigan kapein (27,67 metriä). Hän on aiemmin pelannut pitkään kasvattajaseurassaan Pelicansissa, jonka kaukalo lukeutuu niin ikään liigan pienimpiin.

Lisäksi Tyrväinen on edustanut SM-liigassa Jokereita. NHL-mittaisesta kaukalosta hänellä ei ole kokemusta.

– Luin sen jutun, mutta en osaa itse sanoa olisiko se hyvä vai huono juttu. Se luo erilaista jääkiekkokulttuuria, kun on erikokoisia kaukaloita. Tällä hetkellä eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset tavat ovat erilaisia, ja se on mielestäni ihan hyvä asia.

– Tappaako se kulttuuria, jos kaikkialla mennään samankokoiseen kaukaloon? Se on kysymys, jota minä olen miettinyt, Tyrväinen sanoo ja pohtii eurooppalaisen kiekon taktisia elementtejä.


Tyrväinen on hyvillään siitä, että tietyillä liigapaikkakunnilla on viime vuosina kavennettu kaukalon leveys 30 metristä 28 metriin.

– Jos poikkeamat eivät ole kauhean suuria, niin se on ihan ok. Turussa ja Kuopiossa oli mielestäni vähän liian iso muutos mennä pelaamaan, jos oma kotikaukalo oli pienempi. Erikokoisuus ei ole pahasta, kunhan erot ovat asiallisia, Tyrväinen sanoo.

SM-liigassa pelataan maksimimittaisessa kaukalossa enää Kouvolassa (30 x 60 metriä).

Kapanen: Ei tarvetta

KalPan Sami Kapanen ottaa aiheeseen kantaa sekä päävalmentajan että seuraomistajan äänellä. Lisäksi Kapasella on vyöllään kunnioitettavat 831 runkosarjapeliä ja 87 pudotuspelikamppailua NHL:ssä.

Kapanen pohtii, että yksi mahdollisuus voisi olla tehdä 28 x 60 -metrisestä kaukalosta eurooppalainen standardi. Juuri sellaiseksi Kuopion kaukalo muutettiin viime kaudeksi.

– Toisaalta mitä enemmän on erilaisia kaukaloita, sitä enemmän on mahdollisuuksia erilaisiin identiteetteihin. Se tuo myös oman miljöönsä ja kotikenttäedun, Kapanen sanoo.

Kapanen painottaa yli 900 NHL-ottelun kokemuksellaan, että liigaan väläytetty muutos olisi valtava.

– Voin sanoa, että 26-metrisessä pelaaminen on helvetin erilaista. Olemme Kuopiossa tulleet jo 30:stä 28:siin, ja seuraavat kaksi metriä ovat niin paljon isommat kuin ymmärretään. Peli muuttuu todella paljon. Onko meillä siihen tarvetta, minun mielestäni ei.

SM-liigapeli on jo 1,5 viime kauden aikana muuttunut aktiivisempaan suuntaan. Kuopiolainen nostaa esiin keinoja, joita hän haluaisi nähdä pienemmän kaukalon sijaan.

– Jos otettaisiin kansainvälinen tuomarilinja eli kaikki mailahäirintä, mailalla lyöminen, koukut, puolustusalueella kiinnipitäminen, laitaan sulkeminen ja sellainen pois, se vapauttaisi peliin todella paljon liikettä. Näillä keinoin peli muuttuisi.

Kärppien kotikaukalon koko korjattu klo 15.30.

SM-liigan kaukalot

HIFK, Helsingin jäähalli: 28 x 60.

HPK, Ritari-areena: 30 x 58.

Ilves & Tappara, Hakametsän jäähalli: 28 x 60.

Jukurit, Ikioma Areena: 29 x 59.

JYP, Synergia-areena: 28 x 60.

KalPa, Niiralan Monttu: 28 x 60.

KooKoo, Lumon Areena: 30 x 60.

Kärpät, Oulu Energia-Areena: 29 x 60.

Lukko, Kivikylän Areena: 28 x 60.

Pelicans, Isku Areena: 28 x 58.

SaiPa, Kisapuiston jäähalli: 28 x 60.

Sport, Vaasa Areena: 28 x 58.

TPS, Gatorade Center: 28 x 60.

Ässät, Isomäki Areena: 28 x 58.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt