SM-liiga

Kuva 50 euron varusteista – kiekkotähti huolissaan lasten liikkumattomuudesta: ”Tuli sellainen olo, että lapsia syyllistetään”

Julkaistu:

Lasten liikkumattomuus
Liigakiekkoilija Jonne Virtasen mielestä lapsia ei pidä syyllistää liikkumattomuudesta. Avaimet ovat vanhempien käsissä.
Tabletit ja tietokonepelit, sosiaalinen media ja tv-sarjat. Teknologia houkuttelee nykylapsia (ja aikuisia!) koko ajan enemmän ruutujen ääreen.

Tunnit tietokoneen tai television edessä ovat väistämättä pois muusta. Valitettavan usein häviävänä osapuolena lasten ajankäytössä on liikunta. Urheilusanomat (nyk. Urheilulehti) kertoi jo kolme vuotta sitten suomalaista yhteiskuntaa uhkaavasta liikuntapommista, siitä, millaiset vaikutukset lasten ja nuorten vähäisestä liikkumisesta syntyy.

Varmasti valtaosa allekirjoittaa, että lapset pitäisi saada liikkumaan. Mutta miten ja millä keinoin?

Liigakiekkoilija, TPS:n hyökkääjä Jonne Virtanen otti asiaan tiukasti kantaa Twitter-tilillään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Paljon ollut puhetta lasten liikkumattomuudesta. VANHEMMAT MENKÄÄ LASTEN KANSSA HARRASTAMAAN LIIKUNTAA. Kiipeilkää puihin, olkaa hippaa tai tehkää vaikka kuperkeikkoja kilpaa. Samalla lailla ne lapset ”tarvii” opettaa liikkumaan kun pyyhkimään, Virtanen kirjoitti.
Twiitti keräsi yli tuhat tykkäystä ja herätti keskustelua. Virtasen kanssa samoilla linjoilla tuntui olevan moni muukin; liikuntapommin purkaminen lähtee nimenomaan vanhemmista.

– Keksitään paljon ihmeellisiä syitä, tarvitaan muka liikuntavälineitä ja muuta. Tuli sellainen olo, että lapsia syyllistetään liikkumattomuudesta. Lapsia on helppo syyttää vanhempien oman saamattomuuden tai laiskuuden takia, Virtanen, 30, sanoo Ilta-Sanomille.

– Näen sitä koko ajan lähellänikin. Jos vanhemmat eivät löydä aikaa, lasten liikunta jää vähemmälle. Nykyään lapsilla on niin paljon kaikkea muutakin. On niin helppo antaa lapselle padi käteen ja katsoa telkkaria, hän jatkaa.


Virtanen itse on perinyt liikunnallisen elämäntavan urheilullisilta vanhemmiltaan, ja saman perinnön hän haluaa jättää myös omille lapsilleen. Virtasella on puolisonsa kanssa kolmevuotias tytär ja viisivuotias poika.

– Olen itse niin oppinut siihen, että jos ei ole tehnyt lasten kanssa mitään vähään aikaan, tulee syyllinen olo.

Virtasella on lastensa liikuttamiseen hyvät lähtökohdat: hän on kasvanut liikuntaan kiinni ja on kaiken lisäksi vielä ammattiurheilija. Hän kuitenkin korostaa, ettei vanhemmilta vaadita sen ihmeempää. Lapset liikkuvat, kun heille antaa siihen tilaisuuden.

– Lapset ovat hyviä keksimään itse, he ovat uteliaita ja kokeilunhaluisia. Jos vie lapsensa vaikka puistoon, niin kyllä se sieltä löytää tekemistä. Kysy, mitä lapsi haluaa tehdä ja mene mukaan touhuamaan, Virtanen kannustaa vanhempia.

Lasten liikuttaminen lähtee Virtasen mielestä nimenomaan yksinkertaisista jutuista: hyötyliikunnasta, pihapeleistä, ulkona touhuamisesta ja yhdessä tekemisestä.

Eikä sen täydy olla kallista. Virtanen julkaisi Twitterissä kuvan lastensa harrastusvälineistä, joihin lukeutuu muun muassa varusteita jääkiekosta, jalkapallosta, sulkapallosta, kroketista, golfista, pyöräilystä aina trampoliiniin ja kahluualtaaseen.

– Melkein kaikki saatua tavaraa, mennyt max 50e (tramppa oli kalliimpi), Virtanen mainitsi.
Virtasen mukaan vanhempien oikeutena on ohjeistaa lapsia liikunnalliseen elämään. Ilman esimerkkiä lasten on helppo jämähtää ruutujen ääreen.

– On mukamas niin kiire. Jos ei pysty tekemään aikaa lapsilleen, niin on syytä miettiä, mihin aikaansa käyttää. Lapset eivät kuitenkaan ole nuoria niin kauan, Virtanen sanoo.

Perheet, elämäntilanteet ja asuinympäristöt ovat erilaisia, sen Virtanen tiedostaa. Lasten ja vanhempien yhteisen liikkumisen voi silti sitoa arkeen.

– Voihan sitä herätä vartin aiemmin ja kävellä tarhaan. En tarkoita, että tarvitsisi pelata jääkiekkoa tai jalkapalloa. Menee vaikka kävelemään metsään tai lähtee puistoon. Mä uskon, että se on lapsillekin mielekkäämpää kuin kotona oleminen.

Terveysriskit huolettavat

Viime huhtikuussa julkaistiin UKK-insituutin koordinoima selvitys, jonka mukaan suomalaisten vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle joka vuosi 3,2–7,5 miljardin euron kustannukset.

Liikkumattomuus eskaloituu kansanterveydellisiksi ongelmiksi, jotka näkyvät muun muassa terveydenhuollon kustannuksissa.

Terveydelliset seikat huolettavat myös Virtasta. Liikkumattomuuden jäljet näkyvät jo lapsissa.

– On paljon lapsia, jotka eivät osaa peruskuperkeikkaa tai kärrynpyörää, se on surullista. Ei lapsi opi, jos ei touhua, Virtanen sanoo.

– Otin kantaa nimenomaan lasten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta, en sen, tuleeko tässä seuraavia ronaldoja tai selänteitä. Liikkumattomuus on aikamoinen terveysriski.

Virtanen kertoo lukeneensa vastikään urheilulääkäri Aki Hintsan kirjaa, jossa kerrottiin monien terveysriskien olevan ennalta ehkäistävissä ihan vain perinteisellä hyötyliikunnalla.

– Olisihan se helpompaa, jos sen oppisi jo lapsena, Virtanen toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt