Yksi aikakausi SM-liigan tv-lähetysten historiassa päättyi tänä keväänä, kun Anssi Ritari selosti toistaiseksi viimeiset ottelunsa valtakunnallisessa televisioverkossa.
SM-liigan tv-oikeudet siirtyvät ensi kaudeksi Sanomalta Telialle, eikä Ritari mahtunut tulevan kauden uusittuun kokoonpanoon.
– Oikeastaan otin sen tiedon vastaan tietyllä tavalla huojentuneena. Kyllähän sitä varmasti jää kaipaamaankin, mutta toisaalta tämä on myös helpotus, Ritari kertoo.
– Uusi toimija haluaa uudistua, eikä tähän liity sen suurempaa dramatiikkaa. Ymmärrän ratkaisun täysin.
Ritari, 39, on työskennellyt päätoimisena selostaja jo lähes 20 vuoden ajan. Parikymppinen jyväskyläläinen sai aikoinaan harrastuksestaan ammatin. Tie vei paikallisradion kautta Urheilukanavalle.
SM-liigaa Ritari on selostanut tuotantoyhtiö Moskito Sportsin kautta täysipäiväisesti vuodesta 2009. Ensin URHOtv:lle ja sitten Neloselle sekä Ruudulle.
– Vaikka se onkin mielekästä työtä, niin samalla se on todella rankkaa ja kuluttavaa. Minullekin on selostusreissuilla kertynyt satojatuhansia kilometrejä auton ratissa. Pelejä olen selostanut noin 2 500. Se on alle nelikymppiselle aika hurja määrä.
Ritari arvioi selostaneensa vuosittain 130–180 ottelua. Niistä lähes kaikki ovat pitäneet sisällään satojen kilometrien matkustamisen. Jääkiekon ja pesäpallon takia selostuksia on riittänyt ympäri vuoden ilman pitkää yhtäjaksoista lomaa.
– Tavallaan olin jo vuosia miettinyt, ettei tätä ihan hirveän kauan enää jaksa. Olin jo kuitenkin niin tottunut siihen, etten oikeastaan uskaltanut hypätä pois kelkasta omatoimisesti.
Nyt Ritarin ei tarvinnut tehdä itse päätöstä liigaselostuksien lopettamisesta. Kaunaa hän ei kuitenkaan kanna.
– En missään tapauksessa ole millään tapaa katkera. Se työ on ollut itsessään jo niin kuluttavaa, ja minulle alkoi tulla jo sairauksiakin.
”On viitattu sairauteeni”
Urheiluselostajat herättävät perinteisesti katsojissa runsaasti tunteita. Osaa rakastetaan ja vielä isompaa osaa vihataan. Ritarin tyyli on niin ikään herättänyt laajaa keskustelua – jopa normaalia enemmän.
Kynnys negatiiviseen palautteeseen on monesti huomattavasti positiivista matalampi.
– Olen aina ollut sitä mieltä, että paras palaute on se, kun sitä ei tule ollenkaan, Ritari naurahtaa.
Hän epäilee, etteivät kaikki katsojat tajua, mitä selostajan työ todellisuudessa on.
– Ensin tehdään jokaiseen lähetykseen kotiläksyt ja valmistautuminen todella huolellisesti. Sitten matkustetaan paikalle.
– Ei se todellakaan ole sitä, että mennään hallille varttia ennen peliä, pannaan luurit päähän ja aletaan höpöttää.
Ritari (vas.) selostaa ainakin vielä tämän kauden Superpesistä ISTV:n Ruutu-palveluun. Oikealla Olli Eronen.
Ritarin mukaan täydellistä selostajaa ei ole koskaan ollut eikä koskaan tulekaan.
– Ja virheetöntä lähetystä ei yksikään selostaja ole koskaan tehnyt.
Ritaria voidaan pitää nykypäivänä poikkeuksena, sillä hän ei ole sosiaalisessa mediassa.
– Joitakin katsojia on saattanut ärsyttää, etten ihan tietoisesti ole missään sosiaalisissa medioissa. He eivät siten pääse ikään kuin lähemmäs minua.
Palautetta hän on kuitenkin julkisesta työstään saanut. Välillä jopa todella rajua.
– Täytyy myöntää, että joskus on jokin palaute päässyt myös ihon alle. Monesti negatiivinen palaute tulee sellaiselta katsojalta, jonka fanittama joukkue on juuri hävinnyt pelin. Palaute tosin kuuluu totta kai tähän työhön.
Törkeitä rimanalituksia on myös tullut.
– On esimerkiksi viitattu sairauteeni ja toivottu, että ”toivottavasti alkaa kohtauksia tulla”, Ritari kertoo.
Piinaava sairaus
Ritari sairastaa Hortonin syndroomaa eli sarjoittaista päänsärkyä. Sitä sairastava henkilö joutuu kohtamaan kovimpia mahdollisia kipuja, joita ihminen voi kokea.
– Nyt olen selvinnyt jo reilun vuoden ilman minkäänlaisia kohtauksia. Olen ollut todella tyytyväinen, että sairaus on pysynyt taka-alalla.
– Työntekoa on vaikeuttanut se, että tiedän stressin voivan laukaista kohtauksen hetkenä minä hyvänsä. Sen jälkeen kohtaukset saattavat kestää vaikka pari kuukautta.
Sairaus on vaikuttanut myös Ritarin työntekoon.
– Olen tosi kova latautuja työssäni, joten olen tietoisesti yrittänyt keventää henkistä kuormaa. Olen yrittänyt olla latautumatta ihan niin lujasti. Se on ehkä saattanut näkyä myös työn tuloksessa.
”Lopetan selostusurani 30.9.2018”
Kun SM-liigakausi pyörähtää syksyllä käyntiin, Ritari on uuden tilanteen edessä. Vuosikausien tauon jälkeen hänen äänensä ei enää kajahdakaan tv-lähetyksen taustalla.
– Ihan varmasti tulee aika ristiriitaisia fiiliksiä ja tietynlainen kaipuu, kun sitä on kuitenkin koko elämänsä tehnyt oikeastaan teini-iästä saakka.
Nelosen viisivuotisen tv-oikeusjakson ensimmäinen kiekkotiimi syksyllä 2013. Vas. alhaalla studioisännät Aleksi Valavuori ja Petteri Ahomaa. Asiantuntijakaartina Esa Tikkanen (vas. ylh.), Karri Kivi, Mika Kortelainen, Tuomas Grönman. Pääselostajakolmikko Jani Alkio (oik. alh.), J-P Jalo (oik.ylh) ja Anssi Ritari (alh. 2. oik.)
– Täytyy kuitenkin muistaa, että liigan parissa on selostushommia myös muualla kuin televisiossa. En ole kuitenkaan neuvotellut vielä mitään.
Jatkossa Ritari selostaa Superpesistä Ruutuun ainakin vielä tämän kauden ajan.
– Pesistä tehdään tällä kaudella hurja määrä. Reiluun neljään kuukauteen on noin 70 tv-tuotantopeliä. Ne ovat aina reissupäiviä ja tosi pitkiä matkoja.
– Toisaalta reissaamisella kesällä ja talvella on ero kuin yöllä ja päivällä. On aika eri homma ajella kesällä kuin lähteä talvella jostakin Oulusta ajamaan keskellä yötä jäisillä teillä lumipyryssä.
Kuluvan pesiskauden jälkeen Ritarin suunnitelmat ovat täysin auki.
– Jos löytäisin, miten sen sanoisi, ”aikuisen ihmisen töitä”, niin olisin ihan valmis heittämään pyyhkeen selostushommien osalta kehään. Niitä voisi toki aina tehdä sillä tavalla enemmän harrastusmielessä.
– Sanotaan näin, kuten olen sen itse ajatellut: lopetan selostusurani 30.9.2018, kun työsopimukseni loppuu. Silloin tulee 20 vuotta näitä hommia täyteen. Se on alle nelikymppiselle ihmiselle aika pitkä pätkä.
Ritarin mukaan täydellinen vetäytyminen on tarpeen, mutta takaportin hän aikoo jättää auki.
– Takaportti on jätettävä, jos en löydäkään mitään mitään mieleistä tai ylipäätään mitään muuta. Mutta en sitten tiedä, mitä edes osaisin tehdä, kun olen aina tehnyt tätä samaa.