Bluesin omistajat ovat tunaroineet – juniorikiekkoilun kannalta karmaisevat seuraukset - SM-liiga - Ilta-Sanomat

Bluesin omistajat ovat tunaroineet – juniorikiekkoilun kannalta karmaisevat seuraukset

Bluesin konkurssin suurin häviäjä on espoolainen juniorikiekkoilu, kirjoittaa Ilta-Sanomien toimittaja Marko Lempinen.

21.3.2016 19:51

SM-liigaseura Bluesin taustayhtiön (Jääkiekko Espoo Oy) konkurssi on surullinen uutinen espoolaisten junioripelaajien kannalta. He ovat menettämässä intohimonsa lähteet: tärkeät esikuvansa sekä oman väylän, jota kautta ponnistaa huipulle.

Bluesin konkurssipäätös ei automaattisesti tarkoita espoolaisen liigakiekkoilun päättymistä. Espoolaisilla kiekkofaneilla ja -junioreilla on vielä yksi toivo jäljellä, liikemies Jussi Salonoja.

Jussi Salonoja

Muita pelastajia ei ole tähän päivään mennessä näkynyt, ja tuskin uusia pelastusrenkaita näkyy seuraavankaan viikon aikana. Pitäisi yhtäkkiä löytyä joku toinen miljonääri, joka olisi ensimmäisessä vaiheessa valmis sijoittamaan vähintään vajaat kaksi miljoonaa euroa Bluesiin.

Kukaan ei ole niin tyhmä, että sijoittaisi miljooniaan pelkästään kiekkoseuraan. Eri asia olisi, jos samaan aikaan olisi mahdollista neuvotella myös Bluesin kotihallin eli Metro Areenan ostamisesta.

Se ei kuitenkaan ole realismia. Länsimetron valmistuminen ja Tapiolan urheilupuiston kehittämishankkeet takaavat sen, että Metro Areena pysyy visusti Salonojan omistuksessa.

Nykyomistajien tunaroinnilla karmeat seuraukset

Bluesin velat ovat Salonojan mukaan yhteensä lähes kolme miljoonaa euroa. Niistä hän olisi valmis kuittaamaan noin 1,8 miljoonaa euroa, SM-liigaosakkeen arvoa vastaavan summan.

Ei yhtään enempää, mikä on ymmärrettävää, koska Bluesin velkapotissa on ainakin yli puolen miljoonan euron edestä myös Jääkiekko Espoo Oy:n nykyisten omistajien saatavia. Miksi kukaan kuittaisi toisten ottamia riskejä?

Bluesin nykyiset omistajat ovat tunaroineet. Mika Raution johdolla he ovat muutamassa vuodessa tuhonneet koko espoolaisen huippukiekkoilun perimän ja yhteisöllisyyden siemenen. Heistä monella on ollut Bluesissa niin paljon henkilökohtaisesti pelissä, etteivät he ole halunneet viheltää kissa ja hiiri -leikkiä aiemmin poikki. Salonoja puolestaan ei ole halunnut pelastaa Rautiota ja kumppaneita, koska nämä aikanaan kritisoivat hänen tekemisiään Bluesin omistajana (1999–2011). Osapuolten välinen hiekkalaatikkoleikki on ollut inhimillisesti ymmärrettävää, mutta espoolaisen juniorikiekkoilun kannalta sillä voi olla karmaisevat seuraukset.

Salonojalla on aito halu ottaa Blues haltuunsa, mikä lupaa hyvää espoolaisjunioreiden kannalta. Mutta se ei vielä riitä.

Tiukat lisenssiehdot synkentävät näkymiä

Kaupanteossa SM-liigan osakkeella ei ole varsinaista rahallista arvoa, mutta Bluesin tapauksessa se on joka tapauksessa ainoa asia, josta käydä kauppaa.

Maksamalla velkojille 1,8 miljoonan euron edestä velkoja pois Salonoja toivoo saavansa sekä Bluesin liigaosakkeen että liiketoiminnan itselleen, minkä jälkeen hän voisi siirtää ne liiketoimintakaupalla omalle taustayhtiölleen. Hän uskoo, että siinä vaiheessa jääkiekon viisihenkinen lisenssitoimikunta siunaisi ratkaisun. Juuri lisenssitoimikunta (kolme edustajaa SM-liigasta, kaksi Jääkiekkoliitosta) viime kädessä päättää espoolaisen liigakiekkoilun kohtalosta.

Salonojan kannalta kiusallista on, ettei hänen 1,8 miljoonaa euroaan välttämättä riitä. Vankkojen sisäpiirilähteiden mukaan lisenssitoimikunta ei myönnä Bluesin uudelle taustayhtiölle liigalisenssiä ensi kaudeksi, ellei seuran kaikkia ulkopuolisia velkoja ole ensin maksettu alta pois. Tällä hetkellä ulkopuoliset velat eivät mahdu Salonojan asettamaan 1,8 miljoonan euron raamiin, vaan ne ovat joitakin satojatuhansia euroja enemmän.

Kuvakaappaus Espoo Bluesin verkkosivuilta.

Lisenssitoimikunnan vaatimus on perusteltu, koska liigaa ei haluta päästää sekasortoiseen tilaan. Jos Bluesin toiminnan annetaan jatkua puhtaalta pöydältä ilman, että kaikki vanhat sotkut on ensin siivottu pois, pian samaa ratkaisua saattaa olla junailemassa yksi jos toinenkin liigaseura. SM-liigalla ei ole varaa jäädä yhteiskunnalle velkaa.

Toisaalta Espoon tapauksessa olisi liigayhteisöltä hullua olla ottamatta vastaan Salonojan 1,8 miljoonan euron tarjousta. Kuka siinä tapauksessa voittaisi?

Blues ei saa ensi kaudeksi kilpailukykyistä joukkuetta, vaikka tapahtuisi mitä. Aikataulu on yksinkertaisesti liian tiukka. Pelissä on kuitenkin tärkeämpiä asioita.

Espooseen on mahdollista rakentaa sekä taloudellisesti että urheilullisesti kilpailukykyinen seura – eikä vähiten paikkakunnan vahvan juniorituotannon vuoksi. Nykyinen omistajajoukko ja seuran vaikeudet ovat kuitenkin jo aiheuttaneet tuhoa myös junioripuolella. Lupaavia pelaajia ja osaavia valmentajia on jo kadonnut Espoosta, ja loputkin harkitsevat muita vaihtoehtoja.

Espoon katoaminen liigakartalta olisi järkyttävä takaisku yhtä lailla SM-liigalle, espoolaisjunioreille ja espoolaisille kiekkofaneille. Lisäksi Bluesin nykyiset velkojat jäisivät kokonaan ilman saataviaan.

Kukaan ei voittaisi. Päinvastoin, kaikki häviäisivät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?