SM-liiga

Kommentti: Pekka Rautakallion potkujen taustalla oli vastenmielinen tapahtumaketju

Julkaistu:

KOMMENTTI
Pekka Rautakallion potkut sinetöivät synkän luvun suomalaisessa ammattiurheilussa, kirjoittaa Vesa Rantanen.
Pekka Rautakalliosta tuli kolmas tällä kaudella potkut saanut SM-liigavalmentaja, kun Ässät vapautti seuralegendan tehtävästään keskiviikkona.

Pudotuspelipaikan ulkopuolelle jämähtäneen, materiaaliltaan vaatimattoman joukkueen valmentajanvaihdos ei muuten nostattaisi suuria otsikoita, ellei taustalla olisi suorastaan vastenmielinen tapahtumaketju.

Ja ellei kyseessä olisi Mr. Pori, yksi Ässien suurimmista pelaaja- ja valmentajalegendoista, jääkiekkomaailman suuri herrasmies.

Ässät kertoi Rautakalliolle jo ennen joulua, ettei hänen sopimustaan jatketa ensi kaudelle, koska tehtävään oli löytynyt sopivampi mies: Espoon Bluesia tällä hetkellä valmentava Jyrki Aho.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän tiedon pitäisi jo nostattaa vastalauseiden myrskyn, koska onhan se nyt täysin epäuskottavaa, että seurat palkkaavat kilpailevissa seuroissa olevia aktiivivalmentajia kesken kauden. Mutta ilmeisesti tämä ammatti- ja kilpaurheilun kovaa ydintä mädättävä toiminta on tullut liigan sisällä jo niin tavanomaiseksi, ettei sitä edes pidetä vääränä.

Ei haluta myöntää tai edes nähdä sen aiheuttamia välittömiä huonoja seuraamuksia, josta kalleimman hinnan maksaa alttarille jätetty valmentaja hänen joukkueensa, joka hyvin usein hajoaa sisäisesti.

Kerrotaan se nyt vielä kaikille: se on väärin. Se on rumaa, moraalitonta ja vastoin kaikkea, mikä urheilussa on pyhää.


Ennen Rautakalliota potkut olivat saaneet Ilveksen Tuomas Tuokkola ja HPK:n Pasi Arvonen. Yhteistä näille kolmelle seuralle on, että jokaisen valmentajalle ilmoitettiin hyvissä ajoin syksyllä, ettei pesti jatku ja jokaiselle oli jo hankittu perintöprinssi.

Ilves ja HPK vieläpä näyttävästi tiedottivat ensi vuoden valmentajistaan: Karri Kivi ottaa Ilveksen ja Mikkelin Jukureita nyt valmentava Antti Pennanen HPK:n ohjat. Ässät yritti sentään pitää Jyrki Ahon nimen salassa, koska Aho valmentaa kilpailevaa seuraa, mutta eiväthän kassakaappisopimukset tänä päivänä salassa pysy.

Ja hyvä niin, sillä eihän homettakaan saa talosta pois ennen kuin se on löydetty.

Jokainen jääkiekkoa yhtään tunteva ymmärtää, ettei tällainen ilmoitus kesken kauden missään tapauksessa tuota nykyiselle joukkueelle mitään hyvää, ja parhaimmillaankin sisältää hirvittävän riskin. Joukkueet lähtevät rispaantumaan niin pienistä asioista.


Potkut myöhemmin ovat oikeastaan olleet vain suoraa seurausta aikaisemmista tapahtumista. Sitä taustaa vasten on huutava vääryys, että vastuun kantavat ainoastaan valmentajat, joille seurajohto on omin kätösin rakentanut mahdollisimman vaikean olosuhteen.

Valmentajien – ja pelaajien – värvääminen kesken pelikauden on ollut SM-liigassa hiljaisesti hyväksyttyä huijaamista niin pitkään, että kaikki seurat ovat yhtä syvällä samassa suossa: jos et jo viimeistään marraskuussa ole hankkinut ensi kauden valmentajaa ja pelaajia, olet kesällä tyhjin käsin.

Tällä kaudella tämä inha spiraali on kuitenkin alkanut tuottaa kohtuuttoman määrän uhreja: rikkinäisiä joukkueita ja rikkinäisiä valmentajia.

SM-liigan uskottavuus piinkovana ammattisarjana on vaarassa sekin.

Mutta kun astuu arjen seuratyöstä askeleen ulos ja katsoo tälläkin kaudella nähtyä sirkusta, niin jonkun kellon pitäisi soida kovaa. Vaativaa sielutyötä tekeviä valmentajia – jääkiekon tärkeää voimavaraa – lahdataan hetken mielijohteesta ja siksi, että seurat ovat päästäneet siirtomarkkinat hallitsemattomiksi ja täysin moraalittomiksi.

Jääkiekon pelaamisessa ovat tärkeänä arvoina suoraselkäisyys ja mieskunnia, mutta kun astutaan puoli metriä kaukalon reunan ulkopuolelle, ne katoavat. Eivätkö seurat näe mitä ne tekevät itselleen ja liigan brändille?


Kolme hienoa valmentajaa on nyt leimattu syntipukeiksi, vaikka yhtä syyllisiä ovat seurapomot tai heidän takanaan istuvat kasvottomat hallitukset. Kolmen seuran kausi on rikottu, vaikka jokin toinenkin tapa toimia olisi yhteisillä sopimuksilla ja niitä kunnioittamalla mahdollista rakentaa.

Ainakin sellaista pitäisi yrittää ja se voisi alkaa siitä, että yleisesti myönnetään, ettei tämän kauden kaltainen ihmiskauppa ole oikein miltään kantilta katsottuna.

Vertailu voi olla epäreilua, mutta NHL:ssä tällaiset siirrot on kielletty niin kovin sanktioin, ettei niitä yksinkertaisesti tapahdu. On täysin kiellettyä edes neuvotella toisen seuran palkkalistoilla olevan pelaajan tai toimihenkilön kanssa. NHL on myös paljon isompi bisnes ja markkinavetoisempi sarja kuin SM-liiga, mutta sen toiminta näyttää uskottavammalta, terveemmältä ja ammattimaisemmalta.

Voi olla, ettei eurooppalaisten sarjojen kanssa pelaajista ja valmentajista kamppaileva SM-liiga koskaan pääse ideaaliin tilanteeseen tässä asiassa – eli siihen, että siirrot tehdään ja tiedotetaan vain kauden ulkopuolella – mutta jo yhteinen ponnistus sitä kohti olisi upea viesti kiekkofaneille.

Se olisi myös upea viesti valmentajille, joita voitaisiin ryhtyä palkkaamaan muuhunkin tehtävään kuin syntipukiksi omalle epäonnistumiselle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt