Kuolema kaatoi kulissit

Anne oli 47-vuotias, kun hänen aviomiehensä kuoli yllättäen. Kun tuore leski avasi miehensä puhelimen, paljastui, että puolisolla oli ollut toinenkin elämä.


30.11.2022 19:05

Anne, 47, vaistosi, ettei kaikki ole kunnossa. Puoliso lähti työasioille poikkeuksellisiin aikoihin ja uppoutui omaan kuplaansa kännykän ääreen. Totuus puolison kaksoiselämästä paljastui, kun kaikki oli peruuttamattomasti ohi.

Juttusarjassa kuullaan tavallisten suomalaisten kokemuksia uskottomuudesta. Ääneen pääsevät niin petetyt kuin pettäjät. Voit kertoa oman tarinasi jutun lopussa.

He olivat olleet naimisissa 13 vuotta. Puoliso oli Annea vanhempi. Molemmat menestyivät työssään ja antoivat toisilleen tilaa sekä ymmärrystä. Miehellä oli lapsia, Annella ei. Yhteisiä he eivät hankkineet.

– Hän matkusti paljon, eikä työ ollut mitään kahdeksasta neljään. Mutta tiesin mitä se on. Ihmettelin kuitenkin matkoja, joita saattoi tulla yhtäkkiä. Myös aikataulut muuttuivat usein. Kaikkea tätä hän perusteli työssä tulleilla äkillisillä muutoksilla. Puhelimen parissa hän vietti hirveästi aikaa.

Anne ei syyllistänyt puolisoaan, mutta yritti pysyä kartalla ja tiedustella, onko huoleen syytä.

– Hän vastasi kaiken olevan hyvin ja ettei sen ikäinen ihminen enää halua ja tarvitse mitään muuta. Olen sitä mieltä, että toisen sanaan pitää pystyä luottamaan. En alentunut tai tuntenut tarvetta tutkia hänen puhelintaan tai kytätä muuten. En myöskään lähtenyt inttämään ja riitelemään.

Tilanne jatkui Annen mukaan useiden vuosien ajan ja johti siihen, että puoliso alkoi syyttää Annea epäluuloiseksi ja vainoharhaiseksi. Anne kertoo miehensä myös väittäneen asioita, joita ei ollut tapahtunut tai joista ei oltu keskusteltu.

Jossain vaiheessa Anne hakeutui terapiaan, sillä ei enää itsekään ollut varma, missä mennään.

Kulissit olivat silti kunnossa, eikä ulkopuolisilla ollut mitään aavistusta parisuhteen ristiriidoista.

– Aika paljon minä tein työtä sen eteen, että kulissit pysyvät kasassa. Aina se ei ollut helppoa.

Kun yhteinen koti laitettiin myyntiin ja tilalle oltiin hankkimassa uutta, pienempää asuntoa, Anne ehdotti puolisolleen eroa.

– Meillä oli avioehto, ja siinä vaiheessa olisi ollut helppoa jakaa yhteinen omaisuus. Mies ei kuitenkaan halunnut tai katsonut sitä aiheelliseksi.

Puhelimen lukitus aukesi helposti

Asioita ei lopulta koskaan ehditty selvittää, sillä avioliitto päättyi rankimmalla mahdollisella tavalla puolison äkilliseen kuolemaan kaksi vuotta sitten.

Kun puolison kuolemasta oli kulunut noin kaksi viikkoa ja hautajaiset olivat vielä edessäpäin, Anne otti käteensä miehensä puhelimen. Sen lukitus aukesi helposti yksinkertaisella numerosarjalla.

– Työni puolesta tiesin, että nyt minulla on oikeus mennä toisen koneelle ja puhelimelle. Kävin itseni kanssa keskustelun ennen kuin päätin katsoa asiat läpi. Se oli aika erikoinen hetki.

Puhelin oli hankittu kaksi vuotta aiemmin, ja viestiketjujen perusteella selvisi, että miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa koko sen ajan. Viitteitä oli myös muista, lyhyemmistä naissuhteista.

– Keskityin siihen pidempään suhteeseen. Nainen oli minulle täysin tuntematon henkilö, enkä ollut häntä koskaan tavannut. Se oli työpaikkaromanssi, mikä ei hirveästi yllättänyt. Juuri sitä olin epäillytkin ja siksi olin aika ajoin arjessa kysellyt, onko aihetta huoleen.

– Tuntui helpottavalta saada varmuus siitä, etten ole ollut tässä se hullu.

Tuntui helpottavalta saada varmuus siitä, etten ole ollut tässä se hullu.

Viestien perusteella selvisi, että myös toinen nainen oli parisuhteessa ja perheellinen.

– Viesteissä oli suurta ikävää, tuskaa ja rakkaudentunnustuksia. Oli sovittu, miten ja missä milloinkin nähdään. Paljon keskustelut pyörivät seksin ja mahdollisten soitto- ja tapaamisaikojen ympärillä, eikä sen perusteella vaikuttanut siltä, että siinä olisi oltu perustamassa pitkää ja kestävää parisuhdetta.

Sähköpostiviesteistä kävi silti ilmi, että mies oli ollut hankkimassa itselleen myös toista asuntoa samoihin aikoihin kun he Annen kanssa vaihtoivat kotia.

– Luultavasti siitä olisi tullut jonkinlainen buduaari, Anne päättelee.

Hän ei löytänyt viesteistä mainintoja itsestään. Nainen oli kuitenkin ollut mustasukkainen hänestä.

– Oikein alkoi naurattaa, kun mietin sitä kuviota. Nainen oli itse avioliitossa ja hän oli mustasukkainen miehelleni, joka vietti aikaa oman vaimonsa, eli minun kanssa.

– Välillä muistelin, mitä kaikkea omituista meillä oli tapahtunut. Esimerkiksi se, että olin aina vastannut meidän pyykkihuollosta, kun yhtäkkiä miehelleni oli tullut tarve pestä pyykkiä. Ihmettelin sitä reippautta, samoin muita uusia ja yllättäviäkin kiinnostuksen kohteita. Viesteistä selvisi myös, missä hän oli viettänyt aikaa, kun oli kertonut menevänsä työmatkalle.

Jos nainen ilmestyisi hautajaisiin

Anne oli sukeltanut syvälle miehensä salattuun elämään ja mietti omaa rooliaan siinä.

Nyt hän oli nuori leski, joka järjesti puolisonsa hautajaisia.

– Mietin etukäteen reaktiotani, jos tämä nainen ilmestyisi hautajaisiin muiden työkavereiden mukana: hyökkäisinkö täysillä hänen kimppuunsa, vai vain yksinkertaisesti ohjaisin hänet pois ja ilmoittaisin, ettei hän ole tervetullut tilaisuuteen?

– Kerroin tilanteesta vain pienelle ydinporukalle, siltäkin varalta, jos tilanne eskaloituisi hautajaisissa. Kertominen helpotti. Mieheni työkavereiden kanssa en puhunut asiasta, eikä muukaan lähipiiri tiedä mitään. Ei ole heidän vikansa, jos yksi on hölmöillyt. Se olin minä, jota hän oli kohdellut huonosti.

Nainen ei ilmestynyt hautajaisiin. Anne suoritti tehtävän ja veti läpi roolinsa tilaisuudessa.

– Kaikki jotenkin konkretisoitui siellä. Samalla tuntui kuin olisin katsellut itseäni ulkopuolelta. En oikein tiennyt, missä roolissa olen, olenko henkilökohtaisessa vai työroolissa. Ajattelin vain, että elän tämän läpi ja teen kaiken tarvittavan, mitä eteen tulee ja sen jälkeen jatkan omaa matkaani.

Mietin etukäteen reaktiotani, jos tämä nainen ilmestyisi hautajaisiin.

Kenenkään osa ei ollut helppo

Anne kävi itsensä kanssa monenlaisia keskusteluja.

– En pysty tänä päivänäkään selittämään, miksi suostuin kaikkeen niinkin pitkälle ja halusin pitää suhteen kasassa, ulospäin.

Anne on pohtinut myös eri osapuolien roolia kolmio- tai neliödraamassa ja todennut heidän kaikkien kärsineen tilanteesta omalla tavallaan.

– Toisen naisen osakaan ei ole ollut helppo: hänellä on ollut oma avioliitto ja siihen liittyvä kulissi, samoin kuin miehellänikin oli. Kuinka paljon se vaatiikaan sumplimista, valehtelua, jälkien peittelyä, kaiken varomista, miettimistä ja kaikkea muuta. Sen on täytynyt olla hirveän stressaavaa ja kuluttavaa.

Miksi mies tarvitsi muita suhteita, sitäkin hän on pohtinut. Samoin sitä, miksei tämä saanut sanoja ulos suustaan.

– Laukaisevana tekijänä on voinut olla jokin henkilökohtainen kriisi, kun läheisiä ihmisiä on lähtenyt pois. Jotkut lapsuuden traumat ovat myös voineet vaikuttaa. Ei voi tietää mitä toisen mielessä liikkuu, vaikka elää toisen kanssa.

– Mutta ei se ole minun vikani, jos toinen tarvitsee jotakin, mitä toinen ei pysty tarjoamaan.

Anne ei ottanut yhteyttä miehensä salarakkaaseen tai tämän puolisoon. Surutyötä hän teki omalla tavallaan, itseään tutkiskellen. Hän arvelee, että totuus miehen rinnakkaiselämästä tavallaan helpotti surutyötä ja eteenpäin katsomista.

– Kun olen tavannut yhteisiä, surevia ystäviämme, heille on voinut olla yllätys, miten eri vaiheessa olen omassa surussani.

Menneessä ei kannata elää

Oma paha olo purkautui huutona pimeässä metsässä.

Anne lähti mukaan nuorten leskien ryhmään, mutta totesi pian, ettei lapsettomana kuulu siihen joukkoon. Hän päätti tarpoa eteenpäin omin neuvoin. Toipumista on edesauttanut sekin, että Anne alkoi käydä terapiassa jo silloin kun ristiriidat parisuhteessa alkoivat. Hän on myös tehnyt mindfulness-harjoituksia.

– Katkeroitumisen sijasta lähdin katsomaan, mitä elämällä on tarjottavanaan. Vähistä vaihtoehdoista valitsin sen, että elän ja nautin.

– Kun aikaa on kulunut, koen, ettei minulla ole syytä kantaa vihaa ja katkeruutta tai tarvetta kertoa ihmisille yhtään enempää kuin ne tietävät. Menneessä ei kannata elää. Parisuhde on kahden ihmisen välinen henkilökohtainen asia, ja olihan meidän avioliitossa hyviäkin asioita.

Ilta-Sanomien lukijoille Anne kertoi tarinansa siksi, että siitä voisi olla apua vastaavaan tilanteeseen joutuneille.

Haastateltavan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojaamiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?