Sonja teki seksityötä niin paljon, ettei hänen aikansa riittänyt muuhun. Ystäviään ja läheisiään hän ei enää juuri tavannut.
Sonja halusi tienata mahdollisimman paljon rahaa. Tulojen maksimointi johti uusien asiakkaiden tapaamiseen matalalla kynnyksellä ilman perusteellista viestinvaihtoa. Työmäärä kasvoi suureksi, ja kerran yksi asiakas otti kesken aktin salaa kondomin pois. Se oli Sonjalle järkyttävä kokemus.
Hän piti seksityöstä useamman kuukauden tauon. Sitten houkutus tienata kasvoi liian suureksi. Sonjaa kuitenkin ahdisti päivä päivältä enemmän ja hänellä alkoi olla itsetuhoisia ajatuksia.
Sonja ei ole myynyt seksiä enää kahteen vuoteen. Hänellä on alalta myös paljon hyviä kokemuksia. Seksi oli parhaimmillaan molemmin puolin tyydyttävää ja hauskaa.
Ilta-Sanomat kertoi Sonjan tarinan lokakuun lopulla. Jutun yhteydessä kysyimme lukijoilta, onko heillä kokemusta seksityöstä ammattilaisena tai asiakkaana. Tässä jutussa kerromme asiakkaiden tarinoita.
Colourbox, kuvankäsittely IS
Näin asiakkaat kertovat
Alle 40-vuotias Tuomas kertoo käyttäneensä nuorempana seksityöntekijöiden palveluksia jopa kerran viikossa. Tuomas epäilee, että yksi ensimmäisistä hänen tapaamistaan naisista oli ihmiskaupan uhri.
Tapaaminen oli hotellissa vantaalaisen kauppakeskuksen liepeillä. Ennen kuin Tuomas meni huoneeseen, ”pelottavan näköinen mies” katsasti hänet vastapäisestä huoneesta.
– Näin, että kyseinen tyttö ei todellakaan halunnut tehdä sitä [seksityötä] ja niinpä seksin sijaan hän hieroi selkääni ja juttelimme niitä näitä sen ajan, jonka olin maksanut, Tuomas kertoo.
Tuomas oppi tapauksesta sen, että jatkossa hän käytti vain itsenäisten toimijoiden palveluita. Hän myös kiinnitti huomiota siihen, että osti naiselta sen verran riittävästi aikaa, että sitä jäi seksin lisäksi jutteluun, kahvin tai limun juontiin ja suihkussa käymiseen ennen ja jälkeen aktin.
– Parhaita olivat ne tytöt joista välittyi sellainen tunne että hekin nauttivat, tietenkään en voi sanoa mitä he oikeasti ajattelivat mutta toivon tietenkin että näin oli.
Kuusissakymmenissä oleva Olavi kertoo käyttäneensä maksullisen naisen palveluita tasan yhden kerran työmatkalla ulkomailla.
– Yritin luoda tyttöön jonkinlaista kontaktia viemällä hänet lasilliselle aulabaariin, mutta hän lähinnä hymyili eikä juurikaan puhunut mitään, Olavi kertoo.
Naisella oli kiire Olavin hotellihuoneeseen.
– Hän oli kuin joku autonmyyjä. Kysyi, että mitä haluan ja miten. Haluanko, että hän on hiljaa vai ääntelee, haluanko olla alla vai päällä ynnä muuta. Hommassa oli mekaaninen maku.
Nainen toimi Olavin pyyntöjen mukaisesti, mutta oli Olavin mielestä täysin tunnekylmä.
– Yhtä hyvin olisin voinut viettää samantasoisen eroottisen hetken lähikaupan pakastealtaasta haetun kahden jauhelihapihvin kanssa.
Kun akti oli päättynyt, nainen kysyi Olavlta, kuinka kauaksi aikaa hänen pitää vielä jäädä. Asiakasfirma maksaisi kyllä kulut, muta naisen mukaan hänellä oli kotona 10-vuotias poika ja että jos Olavi haluaa naisen jäävän, hänen pitää soittaa lapsenvahti.
Nainen oli noin 25-vuotias. Olavi laski, että hän oli siis tullut raskaaksi teini-ikäisenä.
– Aloimme juttelemaan. Sitä minun ei olisi pitänyt tehdä.
Nainen kertoi Olaville olevansa venäjänkielinen ja siksi paitsiossa työpaikkojen suhteen. Hän oli yksinhuoltaja vailla tuloja ja vailla koulutusta. Vanhemmat olivat ajaneet hänet pois kotoa, kun teiniraskaus tuli ilmi.
– Tytön sosiaalinen asema, turvattomuus ja alisteinen asema firmoille palveluksia myyvän miesjoukkion ylläpitämän bordellin työntekijänä vieraassa maassa tuli minulle selväksi nopeasti.
Olavi kertoo, kuinka hänelle tuli hirvittävän paha mieli siitä, mitä oli naiselle asiakkaana tehnyt.
– Syyllisyys iski päähän kuin pajavasara. Ja kuin kirsikkana kakun päälle naisen poikalapsi soitti äidilleen ja kysyi, milloin äiti tulee kotiin.
– Syyllisyys muuttui itseinhoksi itseäni kohtaan, ja kannan tuota inhoa yhä vieläkin, vaikka tämä kaikki tapahtui yli 20 vuotta sitten. On hirveää elää sellaisen syyllisyyden taakan kanssa jossa ymmärtää tehneensä peruuttamatonta pahaa toiselle ihmiselle. Tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Olavi kertoo tapauksen muuttaneen hänen suhtautumistaan naisiin. Hän alkoi kunnioittaa ja arvostaa tavallisia suomalaisia työssä käyviä naisia, jotka ”jaksavat kulkea elämän lävitse huolimatta siitä, että miesten keskuudessa on heille pahaa valmiina tekemään olevia sikoja, jollainen minäkin yhtenä iltana olin”.
– Olen miettinyt usein, miten tämän naisen elämässä lopulta kävi. Toivottavasti hän pääsi alalta pois elävänä.
MVPhotos, kuvankäsittely IS
Nelikymppinen Vertti oli nuorempana aktiivinen seksipalveluiden käyttäjä. Hän puhuu niistä harrastuksenaan.
– Pahimmillaan rahaa paloi panemiseen 1 500 euroa kuukaudessa.
Vertti aloitti harrastuksensa ulkomaalaisten naisten palveluilla. Melko äkkiä hän huomasi toiminnan olevan hämärää.
– Vaihdoin suomalaisin ja koko homma muuttui, Vertti kertoo.
Vertin näkemys on, että mitä paremmin naista kohtelee, sitä parempaa kohtelua itsekin saa. Eräänä päivänä hän ajoi töiden jälkeen 200 kilometrin päähän seksityöntekijän luo.
– Maksoin kahdesta tunnista, mutta illalla väsytti ja seksityöntekijä ehdotti, että jäisin yöksi. Siinä sitten nukuttiin vierekkäin ja aamuyöstä lähdin töihin. Jokin yhteys meillä oli, kun ei tuosta veloittanut mitään.
Kyselyyn tuli vastauksia myös sellaisilta miehiltä, joilla oli pelkästään positiivisia kokemuksia. Yksi heistä on vähän päälle parikymppinen Roope, jota ennen varusmiespalvelukseen astumista ahdisti se, ettei hän ollut harrastanut seksiä.
– Se vaikutti itsetuntooni tavalla, jota olen myöhemmin pitänyt jopa naurettavana, Roope kertoo.
Roopesta asia oli kuitenkin niin tärkeä, että hän järjesti tapaamisen seksityöntekijän kanssa.
Colourbox, kuvankäsittely IS
– Kunnioitan ihmisiä, jotka ovat valmiita täyttämään seksin ostamista harkitsevien toiveita.
Viisikymppinen Jyrki on taas seksipalveluiden suurkuluttaja. Hän käy seksityöläisen luona 3–4 kertaa viikossa.
– Saan seksiä nuorilta ja hyvännäköisiltä naisilta, jotka eivät koskaan lähtisi mukaani vaikkapa ravintolasta. Monet heistä antavat palveluita, joita suurin osa naisista ei miehilleen anna.
Jyrki kertoo olevansa perheellinen mies. Hän kuitenkin kokee, että hänellä on itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa. Hänen mielestään puoliso ei voi määrätä häntä selibaattiin, jos seksi Jyrkin kanssa ei kiinnosta.
– Joka kerta kun vaimo torjuu miehensä, hän työntää miestä toisen naisen syliin ja seksityöläiset keräävät tästä taloudellisen hyödyn, Jyrki väittää.
Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalasen mukaan miehen seksuaalisuudelle on määritelty aika kapea kuva.
Seksin ostaminen on yhä tabu
Etenkin sosiaalisessa mediassa on viime vuosina näkynyt suoranainen seksiä myyvien ihmisten buumi, sanoo Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen. Ilmiöön on viime aikoina suhtauduttu aiempaa positiivisemmin.
– Aiemmin useimmat keskustelutavat olivat negatiivisia. Nykyään se on aika neutraali, jopa kiva asia, Paalanen sanoo.
Tähän on vaikuttanut hänen mukaansa Onlyfans, jonka kautta kuka tahansa voi myydä omaa eroottista materiaaliaan matalalla kynnyksellä.
Eräs seikka ei kuitenkaan ole muuttunut. Seksin ostamista pidetään Paalasen mukaan yhä yleisesti häpeällisenä tekona – ainakin silloin, jos ostaja on mies.
– Siihen liittyy klassinen miesmyytti, että mies joutuu ostamaan seksiä vain silloin, jos on säälittävä tai surkea. Tosimies kun saisi ilmaiseksikin.
– Tällöin ei nähdä seksipalvelun arvoa.
Paalasen mukaan samaan ilmiöön liittyy myös se, että miehen yöpöydän laatikostosta löytyvä tekovagina tekee miehestä jokseenkin epäilyttävän tai säälittävän, kun taas naisen lipastossa lojuva dildo kertoo voimaantumisesta.
– Miesten seksuaalisuudelle on aika kapea kuva, Paalanen sanoo.
Kapeasta kuvasta johtuen jotkut saattavat pitää seksiä ostavia miehiä saalistajina.
– Helposti ajatellaan, että mies hyväksikäyttäisi alistuvassa asemassa olevaa henkilöä. Hyvin usein näin ei ole, kuten monet seksityöntekijät ovat kertoneet.
FinNsexin tuoreimman, vuoden 2015 tutkimuksen mukaan 61 prosenttia miehistä hyväksyy seksin myymisen. Naisista osuus oli paljon pienempi, 23 prosenttia.
Paalasen mukaan on havaittavissa kaksi isoa virtausta sen suhteen, millaiset ihmiset suhtautuvat negatiivisimmin seksin myymistä ja ostamista kohtaan.
Ensimmäisen virtaukseen kuuluvat konservatiivit, joiden arvopohja rakentuu kodin ja perheen ympärille. Heille seksin ostaminen on yksi suurimmista virheistä, joihin ihminen voi syyllistyä.
Toiseen virtaukseen kuuluvat Paalasen mukaan ne vanhanaikaiset feministit, jotka näkevä kaikki seksityöntekijät uhreina.
– Tällainen näkemys on yhä yllättävän vahva.
Mitkä ovat niitä syitä, joiden vuoksi joku ostaa seksiä?
Syitä on toki yhtä monta kuin ostajia, mutta muutamia tyypillisimpiä niistä on Paalasen mukaan tunnistettavissa.
Osa ostajista kaipaa puhtaasti viihdettä ja hauskanpitoa. Osalla syynä on halu kokeilla asioita, joita ei ole päässyt aiemmin kokemaan.
On myös olemassa sellainen heitä, joille seksi ja seksuaalisuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. He saattavat janota sitä lisää.
– Heillä voi olla toimivia ihmis- ja seksisuhteita, mutta tämä on osa heidän elämäntapaansa.
Paalanen nostaa esille pointin siitä, että perheellisten miesten kohdalla maksullisten seksipalveluiden käyttäminen – tapahtuupa se luvan kanssa tai ilman – on sikäli turvallista, että seksin ostaminen syvenee harvoin ihmissuhteeksi, jolloin se ei uhkaa olemassa olevaa suhdetta.
Neljäs ryhmä on ihmiset, jotka eivät löydä kumppania tai kokevat, etteivät saa muuten seksiä. Taustalla voi olla pettymykset deittimarkkinoilla tai vaikkapa huonot sosiaaliset taidot.
Mikä on seksipalveluiden ostajan vastuu? Tuleeko ostajan varmistaa, että myyjä ei ole ihmiskaupan uhri – ja jos tulee, niin miten?
Paalanen toteaa, ettei sitä voi aukottomasti varmistaa. Hän nostaa esimerkiksi nepalilaiset ravintolat, joissa on viime vuosina ilmennyt työntekijöiden laajaa ja vakavaa hyväksikäyttöä. Kuinka saisit varmistettua, että kokille maksetaan riittävää liksaa?
– Jos menet keittiöön kyselemään ja omistaja seisoo kädet puuskassa vieressä, niin mitä luulet, että kokki vastaa?
Paalasen mukaan ostajalla on vastuu tarkastella tilannetta. Mikäli näyttää siltä, ettei myyjä ole hyvässä kunnossa tai on vaikkapa itkuinen, niin seksi kannattaa jättää sikseen ja viedä asia eteenpäin.
– Sillä lailla voi pelastaa ihmisen ikävältä kohtalolta, Paalanen sanoo.
Paalanen muistuttaa, että asia on syytä viedä eteenpäin ennen kuin ostaminen on tapahtunut. Suomen lain mukaan ihmiskaupan uhrilta seksin ostaminen on rikos, vaikka ostohetkellä ei tietäisi, että myyjä on uhri. Niinpä Paalasen mukaan on epätodennäköistä, että mies tekee ilmoituksen, jos alkaa jälkikäteen miettiä, että tilanteessa saattoi olla jotain erikoista.
– Lainsäädännössä on loukku näiden havaintojen tekemisen suhteen.
