Mustasukkaisuus voi olla myös onnellisen suhteen merkki, kertoo psykologi – jos osaat käsitellä sitä näin

Pahimmillaan mustasukkaisuus voi koitua parisuhteen kohtaloksi, parhaimmillaan tunne vain vahvistaa suhdetta. Psykologi neuvoo, miten kääntää tunne parisuhteen eduksi.

– Tutkimusten mukaan mustasukkaisten parien suhteet ovat vakaampia ja onnellisempia verrattuna parisuhteisiin, joissa mustasukkaisuutta ole, psykologi Lotta Heiskanen kertoo.

2.8. 19:15

”Avioliitto on kahden ihmisen välinen sopimus, jonka aikana ei lennellä kukasta kukkaan.”

Näin totesi eräs lukija taannoin julkaisemamme jutun kommenteissa, jossa selvitimme suomalaisten mielipiteitä parisuhteen rajoista.

Moni teko sai suomalaisilta tiukan tuomion: mustasukkaisuutta aiheutti muun muassa se, jos kumppani nukkuu toisen kanssa, viestittelee jatkuvasti toiselle tai hemmottelee ystäväänsä kahdenkeskisellä laatuajalla tai kalliilla lahjoilla. Erityisesti eri sukupuolten välinen ystävyys nähtiin mahdollisena uhkana heteroparin parisuhteelle.

Lue lisää: Suomalaisilta tiukka tuomio parisuhteen rajoista – 7 asiaa, joita kumppanin ei suvaita tekevän ystävänsä kanssa

Terveystalon psykologi, psykoterapeutti Lotta Heiskaselle suomalaisten tiukka rajanveto ei tullut yllätyksenä. Hän kertoo mustasukkaisuuden olevan hyvin inhimillinen tunne, joka koskettaa lähes jokaista vähintään jossakin elämän vaiheessa, eritoten parisuhteissa.

– On ymmärrettävää, että esimerkiksi suhteen ulkopuolisten henkilöiden kanssa läheisesti vietetty aika saattaa herättää mustasukkaisuutta, vaikkei suhdetta uhkaisikaan mikään todellinen uhka.

Mustasukkaisuuden taustalla onkin tyypillisesti juuri kokemus siitä, että itselle tärkeä ihmissuhde on uhattuna. Koettu uhka voi olla todellinen tai kuviteltu.

Taustalla epävarmuus ja turvattomuuden kokemus

Halaaminen tervehtimisen yhteydessä on täysin ok, mutta halailu esimerkiksi illanvieton kuluessa ei todellakaan ole ok.”

”Minun puolestani mies saa halailla työkaveria, ystäviä tai ketä haluaa. En pysty ajattelemaan, että asettaisin miehelleni jotain ehtoja.”

Lukijoiden kokemukset osoittivat, että mustasukkaisuuden tunne ja sen voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti. Heiskanen kertookin, että osa ihmisistä on keskimääräistä herkempiä kokemaan mustasukkaisuutta.

– Usein tällöin taustalla on turvattomuuden kokemuksia parisuhteessa tai lapsuudessa, kuten petetyksi tai jätetyksi tulemista tai vanhempien uskottomuuden seuraamista lapsena.

Myös suhteen vaihe voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon mustasukkaisuutta ilmenee.

Tyypillisesti mustasukkaisuutta esiintyy parisuhteissa, joissa kiintymys kumppaniin on hyvin vahvaa, mutta kumppanin sitoutuminen ja suhteen peruspilarit näyttäytyvät itselle vielä epävarmoina. Pitkissä, vakiintuneissa ja turvallisissa parisuhteissa mustasukkaisuutta esiintyy Heiskasen mukaan vähemmän.

Tunteella on kaksi puolta

Mustasukkaisuus toimii kaksiteräisen miekan tavoin: väärin käsiteltynä tunne voi kääntyä parisuhteelle vahingolliseksi ja jopa tuhota suhteen.

Mustasukkaisuudella on kulttuurissamme hyvin kielteinen leima. Heiskanen muistuttaa, että mustasukkaisuus voi olla myös hyödyllinen tunne, joka pitää suhteessa kipinää yllä ja motivoi pariskuntia keskustelemaan suhteen rajoista.

– Tutkimusten mukaan mustasukkaisuutta kokevien parien suhteet ovat vakaampia ja onnellisempia verrattuna parisuhteisiin, joissa mustasukkaisuutta ei ilmene juuri ollenkaan.

Mustasukkaisuus ja siihen liittyvät riidat voivat tuhota juuri sen, mitä pyrkii suojelemaan, eli itselle tärkeän ihmissuhteen.

Mustasukkaisuus toimii kuitenkin kaksiteräisen miekan tavoin: väärin käsiteltynä tunne voi kääntyä suhteelle vahingolliseksi.

– Mustasukkaisuus ja siihen liittyvät riidat voivat tuhota juuri sen, mitä pyrkii suojelemaan, eli itselle tärkeän ihmissuhteen. Aiheeton mustasukkaisuus, jossa todellista ulkoista uhkaa ei ole, voi yhtä lailla tuhota suhteen.

Liialliseksi mustasukkaisuus menee silloin, jos se saa toiselle aikaan tunteen siitä, että häntä kontrolloidaan tai syytetään ilman perusteita.

– Vakavasta mustasukkaisuudesta puhutaan silloin, kun kuvioihin tulee mukaan väkivaltaista käyttäytymistä ja normaalin elämän rajoittamista, kuten ystävien tai sukulaisten tapaamiseen puuttumista.

Lue lisää: Tästä tiedät olevasi liian mustasukkainen – 6 merkkiä siitä, että menet liian pitkälle

Heiskanen muistuttaa, että normaalia elämää tai ystävyyssuhteita, joihin ei liity todellista uhkaa parisuhteelle, ei tule koskaan rajoittaa, vaikka mustasukkainen kumppani näin tahtoisikin.

Uhkaavissa, väkivallan sävyttämissä tilanteissa on haettava välittömästi ulkopuolisten apua.

Lähtökohtana tunteen tunnistaminen ja nimeäminen

”Paras olisi löytää mahdollisimman samanlainen kumppani. Jos molemmat ovat yhtä mustasukkaisia ja kunnioittavat toisiaan, he myös osaavat varmasti käyttäytyä tavalla, joka on molempien mieleen.”

Näin kuului erään lukijan ratkaisu mustasukkaisuudesta kumpuaviin ongelmiin parisuhteessa.

Heiskanen on samoilla linjoilla sen suhteen, että suhteen rajoja koskevista käsityksistä olisi viisasta puhua jo varhain. Näin eriävät käsitykset eivät tule jälkeenpäin yllätyksenä, ja mustasukkaisuuden aiheuttamilta riidoilta välttyy helpommin.

Toisaalta suhde ei suinkaan ole täysin tuhoon tuomittu, vaikka toinen olisikin herkempi mustasukkaisuudelle. Omaa mustasukkaisuutta voi nimittäin oppia käsittelemään ja purkamaan rakentavammin. Heiskanen kertookin todistaneensa useita tilanteita, joissa parit oppivat työstämään mustasukkaisuutta ja pääsevät erimielisyydestä yli.

Mustasukkaisuus on varsin inhimillistä eikä tunne itsessään ole vielä vaarallinen tai haitallinen. Ratkaisevaa on se, miten ihminen toimii tunteensa kanssa.

Mustasukkaisuuden käsittelyssä tärkein lähtökohta on tunteen tunnistaminen ja nimeäminen.

– Kun toteaa itselleen olevansa mustasukkainen ja tunnistaa mustasukkaisuutta aiheuttavan tilanteen, epämääräisen tunteen jäsentely ja säätely helpottuu. Koettua uhkaa ja sen paikkansapitävyyttä kannattaa myös pysähtyä arvioimaan rehellisesti: onko tilanteessa läsnä todellinen uhka parisuhteelle vai ei.

Heiskanen neuvoo mustasukkaisuuteen taipuvaista suhtautumaan myötätunnolla ja lempeydellä omaa tunnekokemusta kohtaan.

– Mustasukkaisuus on varsin inhimillistä eikä tunne itsessään ole vielä vaarallinen tai haitallinen. Ratkaisevaa on se, miten ihminen toimii tunteensa kanssa.

Kuulustelu ja syyttely ajavat toisen vetäytymään tai puolustuskannalle. – Rakentavampi tapa on tuoda mustasukkaisuus ilmi pehmeästi, esimerkiksi huolen kautta, Heiskanen neuvoo.

”Ei kuulustelemalla tai kyttäämällä”

Kun mustasukkaisuuden tunnetta on saanut käsiteltyä itsensä kanssa, kannattaa aihe ottaa puheeksi myös kumppanin kanssa. Heiskanen rohkaisee keskustelemaan mustasukkaisuudesta ennen kaikkea pehmeästi.

– Ei kuulustelemalla, kyttäämällä tai hyökkäämällä – nämä kaikki nakertavat suhteen hyvinvointia. Rakentavampi tapa käsitellä mustasukkaisuutta on tuoda se ilmi esimerkiksi huolen kautta. Kumppanille voi kertoa ihan suoraan pelkäävänsä menettävänsä tämän tai tuntevansa epävarmuutta omasta arvostaan toisen silmissä.

Kun toteaa itselleen olevansa mustasukkainen ja tunnistaa mustasukkaisuutta aiheuttavan tilanteen, epämääräisen tunteen jäsentely ja säätely helpottuu.

Pehmeämmät keskustelunavaukset sysäävät kumppanin todennäköisemmin myötätuntoisemmalle ja kuuntelevammalle linjalle, siinä missä kuulusteleva ote voi saada toisen joko vetäytymään tai puolustuskannalle.

Myös suhteen toinen osapuoli voi auttaa mustasukkaista kumppaniaan tunteen käsittelyssä osoittamalla olevansa luottamuksen arvoinen ja suhtautumalla myötätuntoisesti mustasukkaisuutta kokevaa kumppaniaan kohtaan.

– Usein jo pelkkä ymmärryksen osoittaminen lohduttaa ja rauhoittaa mustasukkaista kumppania ja saa hänet kokemaan, ettei mitään syytä huoleen ole. Parhaimmillaan lempeät, rehelliset ja myötätuntoiset keskustelut voivat kasvattaa luottamusta ja läheisyyttä ja siten vahvistaa suhdetta.

Oletko sinä kokenut suhteessasi tilanteen, jolloin mustasukkaisuus meni niin sanotusti yli? Mitä tapahtui? Jaa kokemuksesi alla kommenteissa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?