Vilja ja Joni kertovat, millaista on seurustella kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavana – diagnoosi oli helpotus: ”Kaikelle selvisi syy”

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mieliala vaihtelee huomattavasti tavallista voimakkaammin.

Tapaamishetkellä Vilja ja Joni eivät vielä tienneet, että kaksisuuntainen mielialahäiriö tulisi tulevaisuudessa yhdistämään heitä.

25.8.2021 19:30

– Hän huomasi minut kun olin niin komea näky Alppilassa! lohkaisee Joni, 44.

Joni puhuu puolisostaan Viljasta, jonka kanssa hän on ollut yhdessä jo 17 vuotta.

Tapaamishetkellä pari ei vielä tiennyt, mikä heitä tulisi tulevaisuudessa yhdistämään. Ylä- ja alamäissä.

Joitain vuosia myöhemmin Jonilla todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sen jälkeen diagnoosin sai myös Vilja. Se selitti monta asiaa.

– Minulla oli aina ollut masennuksia, jotka alkoivat yhtäkkiä ja katosivat nopeasti. Maniajaksoja oli jo teini-iän alkuvaiheessa Vilja, 41, kertoo.

Maniavaiheissa ei aina ollut mukana harkintakykyä.

– Maniajaksoissa vauhti ja ajattelemattomuus ovat luoneet useita tilanteita, jotka ovat kaihertaneet vuosia myöhemmin. Maniassa olen erityisen iloinen ja todella seurallinen, mutta se voi tuoda mukanaan myös ärtymystä. Muuten olen rauhallinen introvertti, Vilja kertoo.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, johon kuuluu tavanomaisesta poikkeavia mielialojen vaihteluja: masennusta, maniajaksoja sekä niin sanotut sekamuotoisia jaksoja.

Syyn löytyminen helpotus

Kun Viljan isä kuoli ja Viljan ja Jonin lapset olivat pieniä, Viljan voimavarat loppuivat tykkänään. Osaksi arjen pyörittämisen takia, mutta myös siksi, että hän oli huolissaan Jonista.

– Diagnoosin saaminen tuntui hyvältä. Kaikelle selvisi syy. Olen kokenut olevani erilainen suurimman osan elämästäni, Vilja sanoo.

Joni sai diagnoosin synkän, masennuksen leimaaman jakson jälkeen.

– Pystyin käymään töissä. Kukaan ei tiennyt, missä mennään, koska vedin työroolia. Kotona olin ihan poissa pelistä, omassa huonovointisessa kuplassa. Minulle maistui myös alkoholi. Lääkitsin sillä nousuja ja laskuja, Joni kertoo.

Vilja sai Jonin hakemaan apua.

– Hän lukee minua, näkee varomerkit, jos jotain on ilmassa, Joni sanoo.

– Meillä on aika paljon yhdistäviä asioita. Tapasimme kun muutin Jonin kanssa samaan taloon ja koiramme rakastuivat toisiinsa. Aika nopeasti huomasin, että Jonissa on jotain tuttua. Se, miten hän ajattelee ja kokee asioita, Vilja kertoo.

Molemmilla on ollut paljon helpompaa kun toinen on samanlainen.

Tasapainossa

Sekä Joni että Vilja ovat juuri nyt hyvässä hoitotasapainossa. Jonille löytyi melko nopeasti sopiva lääkitys, Vilja alkoi päästä tasapainoon viime vuonna, monen erilaisen lääkeyhdistelmän kokeilemisen jälkeen. Molemmat käyvät töissä.

– Monet puhuvat remissiosta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka olisikin pidempiä tasaisia kausia, Joni muistuttaa.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka olisikin pidempiä tasaisia kausia.

Terveyskirjaston mukaan keskeisin keino estää toistuvia sairausjaksoja on joko jatkuva tai heti jaksojen esioireiden ilmetessä aloitettu lääkitys. Monet kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuvat suhtautuvat kuitenkin torjuvasti lääkehoitoon tai lopettavat sen manian alkaessa. Juuri silloin, kun he eniten hyötyisivät lääkkeiden käytöstä.

Joni tietää omasta kokemuksestaan, mitä voi tapahtua, jos lääkkeet jättää ottamatta.

– Mania puhkesi, ja alkoholi alkoi taas maistua. Valehtelin itselleni, että minähän menen vain saunaan ja otan pari saunakaljaa. Minulla oli korkealentoisia ajatuksia, jotka olivat toisten mielestä hullunkurisia.

Koska ajatus kulkee niin nopeasti, ajattelutavat tai itseilmaisu voivat maniassa vaikuttaa kummallisilta.

Lopulta Joni päätyi jälleen mielialahäiriöpoliklinikalle.

Kuin joku ottaisi vallan

– Tiedän ja muistan hetkiä, jolloin mania on ottanut vallan. Silloin ei ole oma itsensä, Joni kuvailee.

Toisaalta itse ei aina tajua manian alkaneen.

– Joskus masennuksen alkuvaiheessa sitä kaipaa, miten vahva itsetunto silloin on, Joni sanoo.

Viljalla luovuus lisääntyy maniavaiheessa.

– Ajanhallinta katoaa, etenkin kun alkaa heti haalimaan itselleen erilaisia projekteja. Osasta ei enää myöhemmin välttämättä sitä asian hienoutta näekään. Tai sitten huomaa, että jotain ideaa ei olisi muuten saanutkaan. Moni hieno juttu on syntynyt maniassa, Vilja sanoo.

– Se on jopa pelottavan valtavaa, miten nopeasti ajatus toimii ja miten paljon saa aikaiseksi, Joni sanoo.

Maniassa ajantaju, rahan taju ja yleinen normaali arki katoavat. Kaikki on hienoa ja upeaa. Tuntuu siltä, että ehtii joka paikkaan, pystyy valvomaan, ja että kaikki ideat ovat hyviä.

– Töissä on vaikea olla tekemättä mitään, ja kun omat hommat on tehty, niin tehdään muidenkin hommat. Ajatukset voivat olla joskus niin korkealentoisia, että niitä ei saa oikein muille selitettyä.

Töissä on vaikea olla tekemättä mitään, ja kun omat hommat on tehty, niin tehdään muidenkin hommat.

Fiilis on koko ajan huipussaan.

– Että on itsevarma tyyppi, rahaa löytyy eikä huonoa hetkeä olekaan, Joni kuvailee.

Kerran Joni lähti pahimmassa maniavaiheessa Lappiin ystäviensä kanssa.

– Nukuin viikossa yhteensä kuusi tuntia. Vilja hoiti lapset.

Masennus voi viedä kuiluun

Masennusvaiheessa sukellus voi olla syvä.

– Viimeisin masennusjaksoni kesti kolme kuukautta. Eräässä pahassa jaksossa kirjoitin kolme itsemurhakirjettäkin, Joni kertoo.

Masennuksen voi laukaista esimerkiksi työstressi tai rahahuolet.

– Edellisellä kerralla leffa oli niin synkkä, että minun piti lähteä sieltä suoraan lääkäriin, Joni kertoo.

Pelkotilat voivat olla Jonin mukaan pahoja.

– Itse pelkäsin puhelintilanteita ja postia. En uskaltanut vastata kuin tuttuihin numeroihin, ja posti lensi avaamatta suoraan jemmaan, koska pelkäsin sen sisältävän vain pahoja asioita.

Joni kuvailee masennusta näin: kuin olisi ”syvässä, pimeässä kuopassa, jossa on liukkaat saviset reunat”.

– Yrität kiivetä sieltä pois, ja yhä uudestaan ja uudestaan liu’t takaisin pohjalle saamatta otetta elämästä. Jossain vaiheessa sieltä pääse ylös, kun palaset loksahtavat kohdalleen, mutta ei se itsestään ja automaattisesti tapahdu, vaan lääkkeillä ja sillä, että pitää itse tehdä sen eteen töitä.

Jossain vaiheessa sieltä pääse ylös, kun palaset loksahtavat kohdalleen, mutta ei se itsestään ja automaattisesti tapahdu.

Ystävillä, perheellä ja sukulaisilla voi olla kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuneiden kanssa raskasta, etenkin jos sairaus on hoitamaton.

Bipolaarin parin päiväkirja

Joni ja Vilma ovat molemmat saaneet sekä keskusteluapua että lääkehoitoa. Kun lääkitys on kohdillaan, sairaus ei juurikaan vaikuta arkeen.

– Kaudet eivät poistu, mutta ovat lievempiä. Perhe-elämässä se näkyy niin, että äiti on pitkään tosi hyvällä tuulella ja jos väsyttää enemmän, Vilma kertoo.

Sitten palataan taas normaaliin.

Perheen arkeen kuuluvat muun muassa leffaillat ja ruoan laittaminen.

– Metsään pitää päästä aina vähäksi aikaa, se helpottaa, Vilja sanoo.

Myös oma aika ja harrastukset ovat tärkeitä.

Vija ja Joni kirjoittavat yhteistä blogia, Bipolaarin parin päiväkirjaa. Heidän mielestään tiedon lisääminen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä on paikallaan.

Viljan mielestä oireet sekoitetaan turhan helposti luonteenpiirteisiin. Joskus taas on tuntunut siltä, että ihmiset pitävät heitä ylimielisiniä, vaarallisinakin.

– Olemme samanlaisia kuin kuka tahansa naapuri. Ja vaikka olemmekin välillä vähän tuuliviirejä, se ei ole luonteessamme. Minun on esimerkiksi pitänyt joskus mennä johonkin tapahtumaan, ja olen jo ollut lähdössä ulos ovesta, mutta en ole pystynyt menemään, Joni kertoo.

Tapahtumassa tarjolla ollut alkoholi olisi voinut saada Jonin pois raiteiltaan.

Eikä itseä pidä ruoskia liikaa, jos heilahduksia tulee.

Apua myös pariterapiasta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on vaikuttanut Viljan ja Jonin elämänkulkuun monella tapaa. Molempien opinnot ovat esimerkiksi jääneet useaan otteeseen kesken masennuksen uusiuduttua.

Rankimpia yhdessäolon aikoja ovat Jonille olleet ne, kun Vilja odotti heidän ensimmäistä lastaan. Iso elämänmuutos ja sen kirvoittama epävarmuus laukaisi masennuksen.

Vilja masentui toisen lapsen syntymän jälkeen.

– Tilanne paheni muutaman vuoden ajan, ja paloin loppuun. Minulla oli silloin oma yritys, ja tein liikaa töitä.

Vilja joutui pitkälle sairauslomalle. Se oli kova paikka molemmille.

– Etenkin kun olemme niin työorientoituneita molemmat.

Vilja ja Joni päättivät hakea apua pariterapiasta.

– Suurin juttu oli se, että ymmärsimme, että molemmat rakennamme helposti muurit ympärillemme. Terapiassa opimme, että toisen kohdalla sitä ei tarvitse tehdä.

Ymmärsimme, että molemmat rakennamme helposti muurit ympärillemme.

Terapia auttoi myös lievittämään sairauteen liittyviä häpeän tunteita.

Monen mielestä olemme tuhoon tuomittu pari. Kuinka kaksi vuoristorataa rullaa sovussa? Vilja kirjoitti taannoin pariskunnan blogiin.

– Molemmilla on ollut paljon helpompaa kun toinen on samanlainen.

Pyrkimys säännölliseen univalverytmiin ja riittävään yöuneen voi olla merkityksellinen keino vähentää alttiutta sairastua. Elimistön vuorokausirytmien häiriöt saattavat olla eräs sairausjaksoja laukaiseva tekijä.

– Säännöllinen unirytmi ja ruokavalio ovat tärkeitä. Eikä itseä pidä ruoskia liikaa, jos heilahduksia tulee, Vilja sanoo.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

  • Kaksisuuntaisille (bipolaarisille) mielialahäiriöille ominaista on toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot.

  • Monet ovat sairausjaksojen välillä täysin oireettomia.

  • Manian tyypillinen piirre on vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, joiden aikana mieliala on kohonnut normaalista poikkeavalla tavalla.

  • Maniaan liittyvät muun muassa puheliaisuus, kohonnut itsetunto, eriasteiset suuruuskuvitelmat ja vilkastunut ajatuksen riento. Unen tarve on vähentynyt.

  • Masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista. Ne saattavat kuitenkin olla kestoltaan jonkin verran lyhyempiä.

  • Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista alttius sairausjaksojen toistumiseen. Yli 90 prosentilla ensimmäinen sairausjakso ilmenee 15–35 vuoden iässä.

  • Ainakin noin yksi prosentti aikuisista sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

  • Alttius sairastua on yleensä osin perinnöllistä.

  • Sairausjaksojen toistumista voidaan useimmilla olennaisesti vähentää - tai jopa kokonaan estää -asianmukaisella lääkityksellä tai elämäntapojen muutoksella.

Lähde: Terveyskirjasto

Lue lisää: Suomalainen tutkimusryhmä ratkaisi, miten kaksisuuntainen mielialahäiriö syntyy

Lue lisää: Masennus ja muut mielialahäiriöt voivat olla vakavan koronavirusinfektion riskitekijä

Lue lisää: Lapsettomuushoitojen uuvuttamat Sari ja Toni tekivät ratkaisun, joka on Suomessa harvinainen: ”Saamme antaa jollekin parhaan lahjan ikinä”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?