Puoli vuotta koronapandemian alun jälkeen Marika Rosenborg huomasi asiakaskunnassaan selkeän muutoksen. Hänen terapiavastaanottonsa täyttyi ammattiapua suhteensa solmuihin hakevista pareista.
Ennen pareja oli Rosenborgin vastaanottoasiakkaista noin viidesosa. Nyt he kattavat asiakaskunnasta jo puolet.
– Tällainen kriisi on parisuhteelle aina koettelemus. Se näkyy siinä, että pareja saapuu vastaanotolle enemmän kuin milloinkaan, Rosenborg sanoo.
Marika Rosenborg on terapeutti, eroasiantuntija ja tietokirjailija. Hänen viimeisin teoksensa Te selviätte kyllä – Mahdollisuuksien parisuhde (2020) käsittelee parisuhteiden tyypillisimpiä kriisejä ja sitä, kuinka ne voisi ratkaista.
”Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa”
Koronapandemia on kriisinä kaukana tavallisesta. Se on kuitenkin ajanut monta parisuhdetta viimeisen vuoden aikana hyvin perinteisiin kriiseihin.
Pelkästään kriisi itsessään aiheuttaa ihmisissä ahdistusta ja pelkoa. Tämä lyhentää helposti pinnaa, mistä kärsii ensimmäisenä oma kumppani.
– Suhteessa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta tällainen poikkeustilanne on aiheuttanut monissa suhteissa haasteita tai kärjistänyt aiemmin alkaneita ongelmia, Rosenborg selvittää.
”Monet eroa harkitsevat kaipaavat suhteeseen jotain sellaista, mitä suhteessa ei koskaan ole ollutkaan. Voivatko ne asiat muuttua?
Pitkän linjan terapeutti kertoo, että hänen asiakaskuntansa keskuudessa korostuu erityisesti kaksi tilannetta. Niistä ensimmäisessä suhteessa on ollut ongelmia jo pidemmän aikaa, mutta lopullista eropäätöstä ei olla vielä ehditty tai uskallettu tehdä.
– Eivät ihmiset eroa liian helposti. Moni voi miettiä liiankin pitkään sitä, pitäisikö lähteä vai jäädä.
Pandemian muutettua arkea pitkään harkittuja ratkaisuja ei ollakaan voitu laittaa käytäntöön esimerkiksi työhön, toimeentuloon tai asumiseen liittyvien asioiden vuoksi.
– Siinä joudutaan loukkoon, jossa pinna voi kiristyä. Se on näkynyt niin näissä väkivaltaluvuissa kuin ihmisten avunpyynnöissäkin.
Suomalaisparit hakeutuivat ryminällä terapeutti Marika Rosenborgin vastaanotolle, kun koronapandemia alkoi.
Kenen kanssa olen yhdessä?
Toinen tyypillinen ongelma vastaanotolla liittyy kotonaoloon ja elämän pysähtymiseen. Perinteisinä kesä- ja joululomien jälkeisinä piikkeinä erotilastoissakin näkyvä tilanne aukeaa, kun kiire jatkuvine menemisineen väistyy yhteisen elämän tieltä.
Oma mielikuva kumppanista on karannut kauas totuudesta.
– Todella paljon on yhteyden puutetta. Sitä joutuu miettimään, kenen kanssa onkaan yhdessä. Näitä asioita pystyy väistelemään aika pitkään. Kiireessä niitä ei ole tarvinnut käsitellä, mutta nyt on pakko.
Tällaisissa tilanteissa kyse on usein vuorovaikutukseen ja läheisyyteen liittyvistä teemoista.
– Yritän aina välttää toistamasta stereotypioita. Mutta jos tuohon sohvalle istuu heteropari, niin keskustelu lähtee siitä, että nainen sanoo, että läheisyys puuttuu ja mies sanoo, että seksi puuttuu. Se on ihan hirveän yleistä, Rosenborg sanoo.
– Se on kamala klisee, mutta kliseet ovat olemassa siksi, että ne ovat usein totta.
”Keskustelu lähtee siitä, että nainen sanoo, että läheisyys puuttuu ja mies sanoo, että seksi puuttuu. Se on ihan hirveän yleistä.
Lisähaasteita poikkeustilanteeseen tuottavat haasteet läheisyyden ja erillisyyden säätelyssä. Kun on välillä erossa, läheisyys tuntuu paremmalta. Tavallisessa arjessa erossaoloa ja läheisyyttä ovat tasapainottaneet muun muassa työt, harrastukset ja muu sosiaalinen elämä.
Korona-aikana kumppani on koko ajan liki. Miten kumppania voisi ikävöidä, kun hän on koko ajan lähellä? Toiset myös kaipaavat omaa aikaa enemmän kuin toiset.
Toisaalta korona-aika on antanut erinomaisen tilanteen arvioida henkistä yhteyttä kumppanin kanssa, Rosenborg huomauttaa.
– Mitä vähemmän aikaa vietetään toisen kanssa, sitä helpommin pystyy pitämään yllä mielikuvaa siitä, millainen haluaisi toisen olevan. Kun pari pakotetaan etätöihin, todellisuus ei olekaan välttämättä niin miellyttävä.
Tällaisessa tilanteessa parisuhde on päivittämistä vailla. Sen aikana tulisi herätellä kysymyksiä siitä, keitä oikein olemmekaan? Haluammeko edes olla vielä yhdessä?
”Mitä vähemmän aikaa vietetään toisen kanssa, sitä helpommin pystyy pitämään yllä mielikuvaa siitä, millainen haluaisi toisen olevan.
Rosenborg huomauttaa koronan vaikuttaneen suomalaisten parisuhteisiin hyvin eri tavalla.
Kysy itseltäsi nämä kysymykset
Jokainen pari ja siten myös parisuhde on erilainen, Rosenborg muistuttaa. Jokaisessa suhteessa on kuitenkin mahdollista pohtia arjen muutoksia ja niihin valmistautumista etukäteen.
Hän kannustaakin miettimään, mitä hyvää korona-aikana on suhteeseen saanut. Miten siitä voisi pitää kiinni myös silloin, kun elämä muuttuu kohti uutta normaalia?
Vastavuoroisesti Rosenborg kehottaa pohtimaan, mikä korona-arjessa on ollut haastavinta: Mistä ongelmat ovat syntyneet ja mitä niiden kautta voisi oivaltaa?
– Toivoisin kaikilta rohkeutta miettiä niitä itsestäänselvyyksiä elämässä. Miksi elämme tällaista elämää kuin elämme? Onko jotain hyviä asioita, mitä voisi jatkaa, ettei vaan palaisi pandemian jälkeen entiseen.
”Mistä ongelmat ovat syntyneet ja mitä niiden kautta voisi oivaltaa? Miksi elämme tällaista elämää kuin elämme?
Monille pareille korona on ollutkin positiivinen muutos, kun aikaa perheelle ja kumppanille on enemmän.
Toisilla kokemus on ollut päinvastainen. Tulisiko silloin harkita eroa?
Milloin erota?
Rosenborg kertoo, ettei voi sanoa kenellekään, milloin ero olisi oikea ratkaisu. Eroa hän neuvoo harkitsemaan vain silloin, kun suhteeseen liittyy henkistä tai fyysistä välivaltaa.
– Suhteessa pysymiseen tarvitaan molempien yhteinen päätös, että se voisi toimia. Usein pitkittyneessä erossa voi olla monella tavalla hankalaa dynamiikkaa: Toinen ei halua puhua tai avautua, mutta voi kuitenkin haluta jatkaa siinä suhteessa.
– Siihen voi olla monia syitä. Usein pelätään ydinperheen hajoamista, ei niinkään kumppanin menetystä.
Mikäli lisääntyneestä yhteisestä vapaa-ajasta huolimatta asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, eikä riitojen jälkeen ole puhdistunut ja keveämpi olo, tulisi suhteen tilasta huolestua.
– Nämä ovat kaikki hälytysmerkkejä. Itseltään tulee kysyä, miksi olen suhteessa ja mitä lähtemisessä pelkään? Monet eroa harkitsevat kaipaavat suhteeseen jotain sellaista, mitä suhteessa ei koskaan ole ollutkaan. Silloin täytyy kysyä, voivatko ne asiat muuttua?
”Ei vain ajateltaisi, että tiedämme, mitä toinen ajattelee, vaan uskaltaisimme myös kysyä.
Lähtökohtaisesti hyvässä parisuhteessa molemmat pitävät huolta omasta hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan. Jos oma hyvinvointi on koronan vuoksi kärsinyt, on se todennäköisesti heijastunut myös suhteeseen.
Rosenborg pitääkin avoimuutta ja keskustelua erityisen tärkeänä arjen muuttuessa kohti uutta normaalia, oli parisuhdetta takana lyhyen tai pitkän aikaa.
– Siitä avoimesti puhuminen, että mitä toivotaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Että voidaan vähentää sitä tulkinnan määrää: Ei vain ajateltaisi, että tiedämme, mitä toinen ajattelee, vaan uskaltaisimme myös kysyä.
