Kaikki on kohdallaan, mutta ihastumisen tunne puuttuu – miksi emme ihastu mukavaan ihmiseen, vaikka ehkä haluaisimme? Psykoterapeutti vastaa - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Kaikki on kohdallaan, mutta ihastumisen tunne puuttuu – miksi emme ihastu mukavaan ihmiseen, vaikka ehkä haluaisimme? Psykoterapeutti vastaa

Siihen, keneen ihminen ihastuu tai ei ihastu, vaikuttavat monet seikat. Uuteen ihmiseen kannattaisi kuitenkin tutustua rauhassa ja ajan kanssa, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Suvi Kiuas.

Uuteen ihmiseen tutustuminen vaatii keskustelua, juttelua, rauhaa ja aikaa, pari- ja perhepsykoterapeutti sanoo. Tehokas nykyihminen saattaa tapaillakin liian tehokkaasti ja siirtyä seuraavaan ennen kunnollista tutustumista.­

3.12.2020 20:01

Oletko tavannut ihanan tyypin, jonka seurassa on turvallinen ja viihtyisä olo, mutta ihastuksen tunnetta ei kerta kaikkiaan synny, vaikka toivoisit? Tai onko tapailukumppanisi kehunut sinun olevan kaikin tavoin vaimo- tai aviomiesmateriaalia, mutta päättänyt silti lopettaa tapailun ihastumisen tunteen puuttuessa?

Mitä edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa oikein pitäisi tehdä?

Yksiselitteistä vastausta on ikävä kyllä mahdotonta antaa, sanoo Väestöliiton terapiapalveluiden pari- ja perhepsykoterapeutti Suvi Kiuas.

Ensinnäkin ihastumisen tunteelle olisi hyvä antaa aikaa. Joskus se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun taas toisinaan ihmiset ihastuvat toisiinsa vasta vuosikymmenten tuntemisen jälkeen.

– Mitään aikarajaa ihastumisen syntymiselle ei voi antaa. Siihen, milloin ja miksi toiseen ihmiseen ihastuu, vaikuttavat lukuisat tekijät, eikä ihastumisen mekanismia voi aina selittää.

Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset vaikuttavat

Kiuas kertoo, että esimerkiksi kokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, millaisten ihmisten seuraan kukin hakeutuu.

– Kun kohtaamme uuden ihmisen, hän herättää meissä ajatuksia ja ajatukset sisältävät tulkintoja. Siihen, mitä ajattelemme uudesta ihmisestä ja miten tulkitsemme häntä, vaikuttaa koko eletty elämämme. Meihin tallentuu eletyn elämän tunnemuistoja, jotka heräävät alitajuisesti. Etenkin ihastumisen tunteeseen vaikuttaa se, miten meitä on varhaisimmissa ihmissuhteissamme kohdeltu, miten meitä on pidetty sylissä, miten meitä on katsottu ja mihin olemme tottuneet.

Tapailuvaiheessa saattaakin tulla eteen tilanne, jossa uusi kumppani vaikuttaa kerrassaan täydelliseltä ihmiseltä, mutta ihastus puuttuu.

– Näin voi tosiaan käydä, ja sitten sitä ihmettelee, että mitäs nyt sitten. Lähtisin pohtimaan sitä, minkälainen kiintymys on omassa elämässä tuttua ja millaista kiintymystä kaipaisi. Mitä minä tarvitsen, jotta minulla olisi hyvä olla? Muistuttaako uusi tuttavuus meitä jostain varhaisesta ihmissuhteesta?

– Jos on saanut kasvaa niin, että on saanut huolenpitoa ja läsnäoloa ja ihmissuhteet ovat olleet pysyviä ja lämpimiä, silloin on myös jatkossa helpompi asettua sellaisiin ihmissuhteisiin, joissa on rakkautta ja turvaa.

Sama toimii päinvastoin: jos vanhemmat ovat olleet vaikkapa kriittisiä tai etäisiä, aikuisena saattaa ihastua ihmisiin, jotka ovat kriittisiä, saavuttamattomissa tai eivät osaa olla läsnä. Tuttuus houkuttaa, Kiuas sanoo.

Rakkauden vastaanottamista voi opetella

Kykyä vastaanottaa rakkautta voi onneksi parantaa aikuisena, vaikka se ei luonnostaan tulisikaan.

– On mahdollista oppia olemaan suhteessa uudella tavalla. Jos on tilanne, että löytää toistuvasti itsensä epätyydyttävistä ihmissuhteista, kannattaa pysähtyä pohtimaan sitä, mikä tässä voi olla takana. Enkö osaa pysähtyä toisenlaisten ihmisten luo?

– Kun asian tiedostaa, langat ovat meidän käsissämme, ja pystymme opettelemaan olemista myös toisenlaisissa suhteissa.

Vaikka rakkauden vastaanottamista voikin opetella, tunteita ei voi pakottaa.

– Tunteet ovat tunteita eivätkä tietoisia valintoja. Me emme voi vaikuttaa järjellä siihen, miltä meistä tuntuu. Kuitenkin siihen me voimme vaikuttaa, mitä lähdemme tunteen kanssa tekemään.

Muun elämän kuormituskin vaikuttaa

Kiuas kertoo, että aiempien ihmissuhteiden lisäksi myös esimerkiksi stressi, masennus ja elämäntilanne ylipäätään saattavat sekoittaa tunne-elämää.

– Masennus esimerkiksi vaikuttaa kykyymme tuntea tunteita ja etenkin positiivisia tunteita, joihin ihastuminenkin kuuluu.

– Myös sitä voi pohtia, onko ylipäätään riittävän valmis parisuhteeseen. Joskus se, että tunteet ovat vaikeasti tavoitettavissa, voi myös olla suoja – en ihastu, ettei tule pettymyksiä. Kun toisen päästää tunnetasolla lähelle, on haavoittuvassa asemassa. Jos aiemmin elämässä on sattunut, se tekee meidät varovaisiksi.

”Tavallinen hyvä ei tunnu riittävältä”

Pariutuminen on nykyaikana hyvin toisenlaista kuin vielä vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten.

– Aiemmin parisuhdevalintoihin on vaikuttanut esimerkiksi taloudellinen tilanne: on haettu ennen kaikkea turvaa toisesta. Sittemmin on keskitytty perheen perustamiseen. Nykyisin on tilaa miettiä tunnetta enemmän, ja tapailussa kaivataan nimenomaan vahvaa tunnesisältöä.

Kun valinnanvaraa on lähes loputtomasti, on helppo tutustua useisiin ihmisiin ja vertailla, mutta toisaalta voi olla vaikeaa pysähtyä ja oppia tuntemaan toisia syvällisemmin.

– Nykyaika tarjoaa mahdollisuuden etsiä ja tutustua ja jatkaa etsimistä, jos joku ei tunnukaan hyvältä. Olen miettinyt sitä, että kuvastaako se tätä päivää ja tätä aikaa, että haetaan ehkä äärimmäisiäkin tunnekokemuksia, ja tavallinen hyvä tai keskiverto ei tunnukaan riittävältä? Kiuas pohtii.

– Elämä on nykyisin niin hektistä ja nopeatempoista. Onko se siirtynyt myös tapailuun? Tapailussakin saatetaan nykyään olla nopeita ja tehokkaita, vaikka uuteen ihmiseen tutustuminen vaatii keskustelua, juttelua, rauhaa ja aikaa.

Omia tunteita – niin negatiivisia kuin positiivisiakin – kannattaa kuunnella uuteen ihmiseen tutustuessa.­

Mitään oikeaa tai väärää tapaa deittailla ei kuitenkaan ole, Kiuas sanoo. Tärkeää olisikin miettiä sitä, mikä on itselle merkityksellistä: kaipaako nimenomaan vahvaa ihastumista ja tunnekokemusta vai vaikkapa turvaa, tasapainoisuutta ja hyvää elämää.

– Sitäkin on tärkeää kuunnella, että jos ihastusta ei synny, suhde voi olla jotain muuta kuin romanttinen rakkaussuhde. Ei ihastumisen puuttumista kannata vain ohittaa ja yrittää väkisin saada suhdetta toimimaan.

Ihastuminen ei ole edellytys hyvälle parisuhteelle

Ilta-Sanomien aiemmin haastattelema pari- ja perhepsykoterapeutti Liisa Välilä on muistuttanut, että ihastus voi joskus olla hyvinkin väliaikaista.

– Ihastumisen tunteita kannattaa kuunnella, mutta niihin ei kannata välttämättä luottaa, sillä ne voivat muuttua nopeasti, Välilä on todennut.

Kiuas toteaa, ettei ihastuminen ole edellytys hyvälle parisuhteelle. Pitkässä parisuhteessa on joka tapauksessa normaalia, että vatsassa liihottavat perhoset vaimenevat ja niiden tilalle tulee esimerkiksi rakkautta, huolenpitoa ja sitoutumista.

– Ajattelen niin, että ihastumisen tunne ohjaa meitä pysähtymään ja toimimaan ja se saa meidät kiinnostumaan toisesta ja saa meidät kaipaamaan toisen seuraa. Ihastumisen tunteella on iso merkitys siinä, kenen luo pysähdymme, mutta se ei silti ole hyvän parisuhteen edellytys.

– Ihastuminen voi olla sellainen polku, joka vie parisuhteen suuntaan, mutta hyvään parisuhteeseen vaaditaan paljon muutakin, kuten luottamusta ja turvallisuutta, Kiuas vertaa.

Nykypäivän parisuhdemarkkinoilla navigoiville hänellä on muutama neuvo: ole avoin, tutustu erilaisiin ihmisiin, kuulostele omia tunteitasi ja anna ihmissuhteille aikaa.

– Vaikka ihastumisen tunne tulee ja ohjaa meidät tutustumaan ihmiseen, parisuhteeseen lähtemisen kannattaa kuitenkin olla tietoinen ja harkittu valinta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?