6 seksikysymystä, joita jokainen aikuinen miettii, muttei kehtaa pohtia ääneen – asiantuntija antaa tyhjentävät vastaukset - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

6 seksikysymystä, joita jokainen aikuinen miettii, muttei kehtaa pohtia ääneen – asiantuntija antaa tyhjentävät vastaukset

Jos olet käynyt koulusi aikana, jolloin opettaja asetteli kondomin banaanin päälle, on aika päivittää tietoja.

Seksuaalikasvatus on harpponut viime vuosina huimasti eteenpäin.­

14.8. 13:49

Mitä muistat nuoruutesi seksivalistuksesta? Pujottiko opettaja kondomia banaanin päälle ja havainnollisti heteroseksiä työntämällä sormen peukalon ja etusormen muodostamaan reikään?

Älä huoli! Seksuaalikasvatus on harpponut viime vuosina huimasti eteenpäin.

Terveystiedon aineenopettaja, somevaikuttaja ja Instagramin Tiedenaiset-yhteisön jäsen Sanni Sadetuuli Saarinen kertoo, mitä jokaisen naisen pitäisi viimeistään aikuisena tietää seksistä. Seksuaalikasvatus on nykyään lähellä Saarisen sydäntä, vaikka hänenkin 2000-luvun alussa saamansa valistus ajan oli hengen mukaista.

– Omina kouluaikoinani seksivalistus oli yhdyntäkeskeistä, eikä terveystiedon tunneilla juurikaan puhuttu tunteista tai nautinnosta. Opetuksessa seksistä muodostui hyvin mekaaninen kuva.

Seksuaalisuus on tärkeää hyvinvoinnille. Siksi Saarinen iloitsee siitä, että seksuaalikasvatusta lisätään koko ajan.

Terveystiedon tunneilla näytetään paitsi kondomeja ja tekopeniksiä, myös suuseksisuojia, mallinnuksia naisen klitoriksesta ja kuvakortteja, joissa esitellään konkreettisesti, mitä kaikkea seksi voi olla. Eikä nuoriakaan enää naurata, vaan opettajalta kysytään suoraan vaikkapa siitä, miten masturboidaan.

Tällainen voisi olla aikuisten moderni seksivalistustunti:

1. Seksimme toistaa aina samaa kaavaa ja päättyy siihen, kun mies saatuaan huokaisee ja kääntää kylkeä. Mitä tehdä?

Seksuaalivalistus on pitkään pyörinyt raskauden ehkäisyn ja yhdyntöjen ympärillä. Siksi moni aikuinenkin ajattelee, että seksi päättyy siihen, kun molemmat – tai ainakin mies – laukeaa. Tätä ajatusta Saarinen ravistelee mielellään.

– Molemmat eivät todellakaan välttämättä saa orgasmia, mutta sen ei liioin tarvitse olla seksin tarkoitus.

Seksiä voisi siis ajatella laajemmin kuin pelkkänä yhdyntänä, ja olemaan asettamatta sitä joka kerta päämääräkseen. Seksistä voi yllättäen huomata nauttivansa enemmän.

2. Onko outoa ajatella seksin aikana pvc-haalareita, pettämistä ja äitini naispuolista kaveria?

Moni miettii, ovatko omat seksiin liittyvät toiveet ja mieltymykset normaaleja. Saarinen vakuuttaa, että kaikki on sallittua, kunhan ei loukkaa muita ja kunnioittaa toisen oikeuksia. Jokaisella on esimerkiksi oikeus omiin fantasioihinsa, oikeus tulla nähdyksi omana itsenään ja oikeus päättää, mitä ja miten kertoo seksuaalisuudestaan. Toisten seksuaalioikeuksien kunnioittamiseen kuuluu myös, ettei pyri määrittelemään toisen seksuaalisuutta tämän puolesta. Itsensä sen sijaan saa määritellä juuri niin kuin haluaa, ja haluta juuri sitä, mitä haluaa.

Seksuaalisuudella ei siis ole rajoja, jos sellaisia ei aseta. Jos päänsä sisäisiä seksuaalisuuteen liittyviä rooleja ja ajatuksia ei koskaan kyseenalaista, ne vaikuttavat käyttäytymiseen. Jokainen meistä omaksuu ympäristöstään käsityksiä, mikä on normaalia ja mikä ei. Saarinen kannustaakin ennen kaikkea puhumaan ja kyseenalaistamaan.

– Tunteet ja puhuminen pitäisi ymmärtää tärkeäksi osaksi seksuaalisuutta. Vaikka seksistä puhutaan koko ajan enemmän, kolmikymppisillekin voi olla vaikea sanoittaa tunteitaan ja kertoa, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Osa ihmisistä ei tiedä, miten puhua seksistä edes pitkäaikaisen kumppanin kanssa, niin vahvassa istuu ajatus siitä, että seksistä puhuminen on noloa.

3. Olen 45 ja huolissani vähenevistä haluistani – voiko orgasmin saada vielä vaihdevuosina?

Jo vain. Saarinen kehottaa hylkäämään ajatuksen, että seksi ja seksuaalisuus olisivat vain niin sanotusti lisääntymisikäisten juttu.

– Seksuaaliset tarpeet ovat tarpeita siinä missä esimerkiksi unen ja ravinnon tarpeetkin. Ne ilmenevät eri tavoin eri ikäisinä ja eri elämänvaiheissa, mutta ne ovat silti aina olemassa.

Ei kannata siis ajatella, että seksuaalisuus alkaa vasta murrosiässä tai loppuu vaihdevuosiin. Jos ympäristö ei anna ymmärtää muuta, ihminen pitää seksuaalisuutta tavallisena asiana.

– Pienille lapsille seksuaalisuus on luonnollista. Vanhemmat voivat tehdä siitä häpeällistä, jos eivät pysty käsittelemään omia vääristyneitä ajatuksiaan.

4. On vaikea nauttia, kun yritän vetää vatsaa sisään ja estää toista näkemästä selluliitteja. Pitääkö seksiä tyytyä harrastamaan pimeässä?

Moni miettii edelleen, kelpaako sellaisena kuin on. Käsitys vartalostamme vaikuttaa luonnollisesti myös seksielämään. Saarinen kehottaa pohtimaan, mistä oma kehonkuva on syntynyt ja kuka siihen on vaikuttanut. Miten vanhemmat ovat kommentoineet ulkonäköä ja vartaloa, entä miten kumppanit ovat kohdelleet sitä?

– Kannattaa miettiä, miksi ajattelee itsestään niin ja onko oma kehonkuva todenmukainen.

Mitä kiihkottomammin omaan kehoonsa osaa suhtautua, sitä helpommalla pääsee. Parasta on suhtautua omaan vartaloonsa neutraalisti: tiedostaa sen parhaat puolet, mutta nähdä myös realistisesti ne kohdat, joista ei pidä – ja hyväksyä ne osaksi itseään. Kehopositiivisuutta voi onneksi kehittää varsin helposti.

– Kehomyönteisen sisällön seuraaminen sosiaalisessa mediassa voi lisätä kunnioitusta omaa kehoa kohtaan. Kannattaa myös kysyä läheisiltään, millainen on heidän silmissään. Muut näkevät usein paljon sellaista arvokasta ja kaunista, mitä on itse vaikea huomata. Kulttuuriimme ei ole kuulunut sanoa toisten hyviä puolia ääneen, mutta sitä kannattaa opetella.

Suhtautuminen itseensä muuttuu usein lempeämmäksi iän myötä. Murrosiän jälkeen suurin mullistus kehonkuvassa ovat tyypillisesti raskaus ja synnytys, joiden jälkeen moni oppii kunnioittamaan kehoaan – vaikka aiempi ideaalivartalo karkaisikin kauemmaksi.

5. Kumppani koskee väärästä paikasta. Miten ohjata toista ilman, että hän tuntee itsensä osaamattomaksi?

Kun Saarinen kysyi Instagram-seuraajiltaan, mistä seksiin liittyvistä asioista ei vieläkään puhuta riittävästi, esiin nousi muun muassa naisen nautinto. Naiset eivät välttämättä edelleenkään näe sitä tärkeänä osana toimivaa seksielämää. Moni tahtoo miellyttää kumppaniaan ja varmistaa, että toinen nauttii. Kiusallisiltakin tuntuvista asioista pitäisi uskaltaa puhua, mutta keskustelua ei välttämättä kannata käydä seksin aikana.

– Omaa nautintoa kannattaisi arvostaa! Naisen seksuaalisuudesta ja nautinnosta pitäisi ylipäätään puhua enemmän.

6. Haluaisin haluta, mutta lempisarja ja sipsit kiinnostavat taas enemmän. Missä vika?

Saarisen mielestä on hyvä juttu, että seksuaalisuudesta puhutaan entistä enemmän. Usein kuitenkin unohtuu, että seksuaalisuus ja halu vaihtelevat ihmisen elämän aikana. Seksi ei voi olla läpi elämän samanlaisessa roolissa.

– Moni kokee haluttomuutta, mutta kaikille se ei ole ongelma. Sekin on normaalia, ettei seksi hirveästi kiinnosta tai ettei tahdo olla avoin ja kokeilunhaluinen.

Jos haluttomuus kuitenkin häiritsee, kannattaa miettiä sen syitä. Omista toiveistaan ja tuntemuksistaan kannattaa kertoa kumppanille rohkeasti. Omia halujaan voi myös tunnustella erilaisen koskettelun ja fantasioiden kautta.

– Jos haluttomuus vaivaa, kannattaa rohkeasti hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapiasta yksin tai kumppanin kanssa.

Tämä on Me Naisten artikkeli. Alkuperäisen jutun voit lukea Me Naisten sivuilta.

Lue myös:

45-vuotiaana Sari halusi kokeilla seksiä 50 eri miehen kanssa löytääkseen itsensä – päätös muutti koko elämän

Miksi alushousuista kiihottuminen saa kansan pois tolaltaan, mutta piiskaaminen ei? Seksuaaliterapeutti kertoo syyn ja vihjaa, että inhon väristysten taustalla voi olla omia lukkoja

Parinvaihto pelasti Maijan ja Nikon suhteen: ”Kun näen vaimoni nauttivan seksistä toisen kanssa, nautin itse”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?