”Mies pettää ja nainen nalkuttaa” – 10 stereotypiaa naisista ja miehistä, mutta pitävätkö ne paikkaansa? - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

”Mies pettää ja nainen nalkuttaa” – 10 stereotypiaa naisista ja miehistä, mutta pitävätkö ne paikkaansa?

Stereotypioiden tiedostaminen on ensimmäinen askel niiden kyseenalaistamiseen.

Julkaistu: 4.2. 18:07

Moni stereotyyppinen asetelma ei vastaa tosielämää.

Naiset aina sitä, miehet eivät koskaan tätä!

Kun stereotypioihin – eli yleistettyihin kuvauksiin jostakin ryhmästä – alkaa kiinnittää huomiota, niihin törmää jatkuvasti, toteaa toimittaja Janita Virtanen uudessa kirjassaan Stereotypia-ansa (Bazar).

Virtanen päätti ottaa selvää tyypillisimmistä naisiin, miehiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä stereotypioista. Poimimme niitä kirjasta kymmenen.

1. ”Naiset nalkuttavat”

Ei pidä paikkaansa. Sekä naiset että miehet nalkuttavat. Joillakin on vain siihen toisia suurempi taipumus. Nalkuttamisen aihe on ihmiselle jonkinlainen kipukohta, josta hän ei kykene olemaan huomauttelematta.

Nalkuttaminenko vain naisten vaiva?

2. ”Miehet eivät puhu tunteistaan”

Tämä ei ole ihan pelkkä myytti. Psykologi Tony Dunderfeltin mukaan suuri osa miehistä ei edelleenkään osaa tai halua puhua tunteistaan.

Psykologi Veli-Matti Karhu taas uskoo, että stereotypia puhumattomista miehistä koskee vain yksittäisiä henkilöitä. Tunteista puhumiseen tai puhumattomuuteen liittyy se, minkälaiset tunnetaidot ihminen on lapsena oppinut. Kyseessä on siis tavallaan opittu malli.

3. ”Miehet pettävät”

Miehillä uskottomuus on tutkimusten mukaan hieman naisia yleisempää, mutta selkeää eroa sukupuolten välillä ei ole.

Pettämisen syyt sen sijaan näyttävät jakaantuvan selkeämmin: Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan miehet pettävät helpommin ”hetken huumassa”, naiset taas siksi, että he ovat tyytymättömiä parisuhteeseensa tai rakastuneet johonkuhun toiseen.

4. ”Naisia saa aina odottaa”

Tutkimusten perustella naiset eivät myöhästele sen enempää kuin miehetkään. Myöhästely on suurilta osin opittu tapa. Vallitsevana piirteenä on yleensä tunnollisuuden vastakohta eli suurpiirteisyys – eli se, että asiat eivät ole elämässä aivan justiinsa.

5. ”Miehet ovat putkiaivoja”

Jos aivotyön tutkijalta kysytään, ihminen ei pysty tekemään ajatuksella kuin yhtä asiaa kerrallaan, oli hän sitten nainen tai mies.

6. ”Naisen kuuluu olla miestä pienempi”

Tämän ajatuksen taustalla lienee se, että keskivertonainen on yksinkertaisesti keskivertomiestä pienempi. Ongelmallista on se, jos keskiverto muuttuu jonkinlaiseksi säännöksi, jota ihmisten kuuluisi noudattaa. Sama pulma koskee muitakin stereotypioita.

Psykologi Susanna Anglén mukaan ulkonäköön liittyvät asenteet ja oletukset kohdistuvat useammin naisiin kuin miehiin. Sitkeimmät linkittyvät painoon. Laihdutukseen ryhtyvät naiset saattavat esimerkiksi toivoa, että hoikka ja sosiaalisesti hyväksytty ulkonäkö edistäisi heidän menestystään työelämässä ja parisuhteessa. Miehillä pituus on puolestaan yhä arvostettu ominaisuus.

7. ”Miehet eivät itke”

Tämän taustalla on perinteinen, kulttuurisesti rakentunut miehen malli, jossa tunteita ei näytetä eikä varsinkaan itketä. Jos poikia kasvatetaan tähän malliin, monet oppivat tukahduttamaan tunteitaan ja itkuaan. Psykologi Heli Heiskasen mukaan tämä koskettaa tänä päivänä vielä monia miehiä. Suurin osa miehistä itkee selvästi naisia vähemmän.

8. ”Naiset pihtaavat”

Entisaikoina kun ehkäisymenetelmiä oli vähän ja ne olivat epävarmoja, naisten piti usein kontrolloida raskaaksi tulemista pidättäytymällä seksistä. Se miellettiin helposti ”pihtaamiseksi”. Naisen kuului myös olla hyveellinen ja siveellinen.

Tämä ei istu enää tähän päivään – mutta totuuspohjaa on yhdessä asiassa: siinä, että miehet haluavat seksiä keskimääräisesti useammin kuin naiset.

9. ”Naiset valitsevat isänsä kaltaisen kumppanin”

Tällä on vanhat juuret. Jos tytär halusi miellyttää isäänsä, hän valitsi kumppanin, joka oli samasta yhteiskuntaluokasta ja jossa oli mahdollisesti hieman isän piirteitäkin.

Isyystutkija, kasvatustieteen tohtori Johanna Terävän mukaan isäsuhteella on vaikutusta erityisesti tytärten ihmissuhteisiin ja parinvalintaan. Jos suhde isään on ollut hyvä, tytär valitsee todennäköisemmin vertaisensa puolison eikä tyydy vähään.

Parisuhteessa ihminen on yhteydessä varhaisiin kokemuksiinsa suhteessa olemisesta.

Psykologi Leea Mattilan mukaan ratkaisevaa on se, millaista vauvan ja pienen lapsen kokema varhainen hoiva on ollut – lapsen sukupuolesta huolimatta. Jos lapsella on ollut esimeriksi hylkäävä isä, ihminen saattaa valita aikuisena emotionaalisesti vetäytyvän kumppanin.

Nainen ratissa!

10. ”Naiset ovat huonompia kuskeja”

Liikennepsykologi Mika Hatakan mukaan tämä ei ole koskaan pitänyt paikkaansa!

Naiset kuitenkin ajavat yleisesti ottaen vähemmän kuin miehet, ja siksi ainakaan osalla heistä ajaminen ei välttämättä ole yhtä tehokasta kuin niillä, jotka ajavat paljon. Sukupuolella ei siis ole ajotaitojen kanssa mitään tekemistä.

Naisetko synnynnäisiä keittiön hengettäriä?

Miten irti stereotypioista?

Stereotypiat opitaan ja omaksutaan jo varhain. Luokittelu auttaa ihmistä hahmottamaan maailmaa ja muita. Aina- ja usein-sanojen käyttö taas on ajattelun helpottamista.

Vaikka stereotypia ei olisikaan negatiivinen, se voi kuitenkin kahlita. Pahimmassa tapauksessa ihmisen itsearvo voi alkaa olla kiinni siitä, miten hyvin hän jonkin stereotypian täyttää, Virtanen huomioi. Esimeriksi silloin, jos nainen tuntee itsensä jotenkin vialliseksi, jos hän ei osaa tai halua leipoa.

Miten voisimme rikkoa stereotyypittelyä? Ymmärtää paremmin sen, että niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa?

Virtasen mukaan ratkaisevaa on stereotypioiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Silloin niitä on mahdollista myös kyseenalaistaa.

– Helpoiten stereotypioiden kyseenalaistaminen tapahtuisi sitä kautta, että eri ryhmien edustajat olisivat tekemisissä keskenään ja syntyisi havainto siitä, että jokaiseen ryhmään kuuluu erilaisia yksilöitä, hän kirjoittaa.

Lähde: Janita Virtanen: Stereotypia-ansa (Bazar).