Kumppani tutkii somekaverit ja lukee viestit – tästä tunnistat, milloin somen kyttääminen menee täysin yli normaalin rajan

Digitaalinen väkivalta voi satuttaa, nujertaa ja jättää jäljelle romuttuneen itsetunnon.

Puhelin voi olla yksi henkisen väkivallan väline.

22.12.2019 19:00

– Tutkii Facebook-kaverini, Instagram-seuraajani ja useasti päivän aikana kyselee kelle viestittelen. Seuraa milloin olen paikalla ja milloin en. Pari tuntia jos olen vastaamatta puhelimeen, alkaa ihmettely missä olen ja kenen kanssa. Yleensä se kyttääminen alkaa ärsyttää, joten siitä tulee riita.

Mikä miestä vaivaa? pähkäilee eräs nainen Vauva.fi:n keskustelupalstalla.

Kun joku kyttää ja kyseenalaistaa toisen ihmisen somekäyttöä, kyse voi olla suoranaisesta väkivallasta, digitaalisesta sellaisesta.

Naisten Linja Suomessa ry:n vs. toiminnanjohtajan Taru Anttosen mukaan digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa tai eron jälkeistä vainoa, jossa hyödynnetään digitaalisia teknologioita kuten puhelinta, sosiaalista mediaa, tietokonetta tai vaikka paikannuslaitteita.

Laitteet helpottavat vainoamista ja voivat aiheuttaa entistä suurempaa ahdistusta

”Jokaisella oikeus määritellä rajat”

Digitaalinen väkivalta on henkistä väkivaltaa. Sekin voi satuttaa, nujertaa ja jättää jäljelle romuttuneen itsetunnon.

Digitaalista väkivaltaa voivat olla esimerkiksi:

  • Puolison sähköposti- tai sometilien hakkerointi ja lukeminen ilman lupaa

  • Toisen someaktiivisuuden kyttääminen

  • Alastonkuviin painostaminen tai kuvien julkaiseminen ilman lupaa

  • Teknologian rajoittaminen

Moni ei kuitenkaan osaa mieltää näitä henkiseksi väkivallaksi.

Väkivaltainen kumppani voi Anttosen mukaan esimerkiksi häpäistä, mustamaalata tai rangaista puolisoaan ja kontrolloida hänen tekemisiään teknologian avulla.

– Kyse on tosiaan ilmiöstä, jota ei välttämättä tunnisteta henkiseksi väkivallaksi. Mutta jokaisella on oikeus määritellä omat digitaaliset rajat. Kenenkään ei esimerkiksi tarvitse jakaa salasanoja tai laitteita puolison kanssa, ja jokaisella on oikeus päättää mitä julkaisee sosiaalisessa mediassa ja kenen kanssa viestittelee, Anttonen muistuttaa.

Digitaalinen väkivalta voi olla nykyisen tai ex-kumppanin, tutun tai tuntemattoman tekemää.

Lähisuhdeväkivalta hiipii suhteeseen

Kaikenlainen väkivalta hiipii suhteeseen yleensä vähitellen. Nostaa päätään riitojen sivutuotteena ja raaistuu hiljalleen. Hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi kumppanin mustasukkaisuus ja kontrollinhalu.

– Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta on Suomessa hyvin salaista, ja asiasta on vaikea kertoa ulkopuolisille sen aiheuttaman häpeän ja syyllisyyden tunteiden vuoksi. Väkivallan tekijä pyrkii usein kontrolloimaan puolisoaan ja syyttämään tätä omista väkivallan teoistaan, Anttonen sanoi aiemmin.

Monesta väkivallanteosta vaietaan yhä tykkänään.

Puhu kokemastasi

– Keskeinen ensimmäinen askel on se, että puhuu jollekin. Häpeä vahvistuu kun jää yksin. Läheisille sanoisin, että jos kuulet väkivallasta, ohjaa sitä kokenut avun piiriin, asiantuntija Johanna Matikka Ensi- ja turvakotien liitosta neuvoi jutussamme.

Digitaalisessa mediassa vainotun ei Rikosuhripäivystyksen asiantuntijan mukaan kannata vastata saamiinsa viesteihin eikä yhteydenottoihin. Kannattaa myös huolehtia siitä, että verkkotilien salasanat ovat mahdollisimman turvalliset, ja että sosiaalisen median palveluissa on riittävät yksityisasetukset. Ex-puolisolta mahdollisesti saatu puhelin kannattaa vaihtaa uuteen ja sulkea paikannustoiminnot.

Häirinnästä kannattaa kertoa matalalla kynnyksellä läheisille ja tarpeen mukaan myös viranomaisille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?