Kirsi Hytösen kolumni: Miehetkö mustasukkaisia? Oma kokemukseni on ihan päinvastainen - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Kirsi Hytösen kolumni: Miehetkö mustasukkaisia? Oma kokemukseni on ihan päinvastainen

Kuvituskuva
Julkaistu: 29.11. 19:51

Minulle on selvinnyt, että naiset voivat olla mustasukkaisia paitsi vaimolle, myös ex-kumppaneille ja miehen menneisyydelle ylipäätään, Kirsi Hytönen kirjoittaa.

Yleinen käsitys on, että miehet ovat mustasukkaisempia ja omistushaluisempia kuin naiset. Oma kokemukseni on ihan päinvastainen.

Olen ollut kahdessa pitkässä avioliitossa, joista toinen oli viimeisinä vuosina avoin. Teille, jotka jo ajattelette lohkaista, että ilmankos se loppui, kerron, että se loppui aviomieheni kuolemaan. Minulla on myös ollut lyhempiä avoimia suhteita. Näissä kaikissa on tullut havainnoitua sekä mies- että naispuolisten kolmansien pyörien käyttäytymistä.

Omat sivukumppanini suhtautuivat liittooni ja mieheeni kunnioittavasti, jopa ihailevasti. Jokainen, joka hänestä sai tietää, sanoi ”että varmaan todella hyvä tyyppi” ja ”respektiä”. Miehet pitivät itseään vanhempaa aviomiestäni auktoriteettina ja väistyivät pyytämättäkin. He eivät tekstailleet tai soitelleet turhan takia. Minä ehdotin itselleni sopivia tapaamisaikoja, koska pidin perhettäni ensisijaisena. Tämä sujui ihan hyvin.

Kuvioihin tulleet naiset puolestaan alkoivat heti kilpailla kanssani, ajasta, huomiosta ja tärkeydestä. Minulle on selvinnyt, että naiset voivat olla mustasukkaisia paitsi vaimolle, myös ex-kumppaneille ja miehen menneisyydelle ylipäätään.

Nainen, joka itse ehdottaa avointa suhdetta, voi tulla katumapäälle heti, kun mies näyttää onnistuneen löytävän jonkun.

Tyypillistä naisen omistamiskäytöstä on viesteillä pommittaminen ja miehen merkitseminen toisten naisten silmissä omaksi reviirikseen. Sosiaalinen media antaa tähän valtavasti työkaluja. Puolison kanssa kilpaileva nainen tykkää miehen joka ikisestä postauksesta, julkaisee kaverikuvia ja merkkailee häntä lupaa kysymättä julkisiin kuviinsa.

Naiset vievät myös suhteen satunnaisesta tapailemisesta todelle nopeasti ”mehän seurustellaan”-vaiheeseen ja haluavat esitellä löytönsä ystävilleen uutena kumppaninaan. Tuloksena on sitten rankkaa kolmiodraamaa.

Kokemukseni mukaan miehet ymmärtävät selkeää puhetta paremmin kuin naiset. Ystävältä, miespuoliselta, olen kuullut, että säännöt ja sopimukset eivät hänen avoimissa suhteissaan onnistuneet, koska ne vaihtelivat naisen mielialojen ja tilanteen mukaan.

Nainen, joka itse ehdottaa avointa suhdetta, voi tulla katumapäälle heti, kun mies näyttää onnistuneen löytävän jonkun.

Omassa liitossani molemmille oli selvää, että olimme toisemme ensisijaiset kumppanit, ja muut saivat tilanteeseen heti alusta lähtien sopeutua. Emme koskaan peruneet yhteisiä menojamme kolmansien ihmisen vuoksi. Kummasti naisilla vain riitti syntymäpäiviä, loman loppumispäiviä, matkoilta palaamisia ja muita valtavan tärkeitä syitä kiireellisin tapaamisin. Oikuttelua, kiukuttelua.

Mies yleensäkin sopeutuu hierarkiaan ja tyytyy hänelle annettuun asemaan. Kun hänen paikkansa on selvä, hän elää sen mukaan. Nainen sen sijaan pyrkii heti kuningattaren paikalle.

Käsitykseni avoimien suhteiden autuudesta onkin melko lailla kyynistynyt. Se sopii pareille, jotka eivät ole toisiinsa hirveän sitoutuneita ja haluavat katsella ympärilleen tai pareille, joiden luottamus ja sitoutuminen on raudanluja ja horjumaton. Edellytys on, että kumppanit kunnioittavat tosiaan ja estävät ulkopuolisia loukkaamasta heidän yhteistä aikaansa ja sopimuksiaan. Jos liitossa on jo valmiiksi pulmia, avoin suhde vain lisää niitä. Siihen sitä voi myös käyttää; vaivalloisena ja rankkana eroa edeltävänä välivaiheena.

Kirsi Hytönen on Ilta-Sanomien kolumnisti. Hän on toimittaja ja pitää Luksusongelmia-nimistä blogia.