Petra kertoo, millaista on elää miehen kanssa, joka on rikkaasta perheestä - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Petra kertoo, millaista on elää miehen kanssa, joka on rikkaasta perheestä

Yllättävän harvat suomalaiset pariutuvat luokkarajojen yli.

Yllättävän harvat suomalaiset pariutuvat luokkarajojen yli.

Julkaistu: 21.11. 15:16

Petra rakastui kolmekymppisenä rikkaan perheen poikaan ja kertoo nyt, millaista on siirtyä ylempään yhteiskuntaluokkaan.

Kun Petra oli 30-vuotias, hän tapasi ihanan miehen. Heikki oli älykäs, sydän oli paikallaan, arvot kohtasivat. Kummallakin oli korkeakoulutus, ja juteltavaa riitti. Sellainen ero heissä oli, että Heikki on hyvin varakkaasta perheestä, Petra duunarikodista. Nykyään heillä on kaksi lasta, joilla on kaksi erilaista mummolaa.

– Minun äitini kotona syödään paperilautasilta, koska hän ei tykkää tiskata. Toisessa mummolassa lautasissa on kultareunat, Petra sanoo.

Kultareunaisten posliinien lisäksi appivanhemmilla on myös metsäpalstoja, kiinteistöjä, aistikkaita huonekaluja ja kansainvälistä työkokemusta. Petran äidillä ei ole mitään näistä, mutta ei se juuri haittaa. Petra viihtyy myös Heikin yläluokkaisemman perheen parissa. Siellä on rapujuhlia ja pitkiä päivällisiä, ruoka on aina hyvää, viini kuuluu ruokapöytään eikä kännäämiseen.

– Se on aika ihanaa. He osaavat tehdä arjestakin juhlaa. Ja onhan se hauskaa, että voi valita fiiliksen mukaan, mille kesämökeistä menisi viikonlopuksi.

Joissain asioissa erilaiset lähtökohdat huomaa. Kun Heikki haluaa vaikka kokeilla kitaransoittoa, hän aloittaa ostamalla 800 euron kitaran. Sellainen huolettomuus ei tulisi Petran mieleenkään: hän on tottunut laskemaan rahoja tarkkaan, vaikka ne nykyään riittävät ihan hyvin. Heikki ei näytä aina hahmottavan, että kaikilla ei ole ylimääräisiä tonneja tilillä.

– Heikki on joskus kommentoinut kaveriaan Lauria pihiksi. Itse en usko, että se on pihiyttä – luulen, että Laurin on pakko laskea menojaan.

Kuvituskuva

Yllättävän harva pariutuu luokkarajojen yli

Vaikka uskoisi rakkauden voimaan, hyvinvointiyhteiskuntaan ja mahdollisuuksien tasa-arvoon, perhetaustalla on väliä. Yllättävän harvat suomalaiset pariutuvat luokkarajojen yli. Luokkaerot ovat Suomessa ennemmin kasvamaan päin kuin kapenemaan, sanoo Katriina Järvinen, jolta on juuri ilmestynyt yhdessä Laura Kolben kanssa kirjoitettu, epäsäätyisiä parisuhteita käsittelevä kirja Sopivia ja Sopimattomia.

– 1980-luvulla oli naurettavaa puhua luokista. Sellainen näytti taakse jääneeltä elämältä, kun 60-luvulta asti oli rakennettu hyvinvointiyhteiskuntaa. Mutta 90-luvun laman jälkeen kaikki eivät päässeet jaloilleen, ja perhetausta alkoi taas merkitä, Järvinen sanoo.

Takavuosien Suomi oli muutenkin nykyistä yksinkertaisempi paikka. 80-luvulla täällä oli oikeastaan kolme ryhmää: herrat, demarit ja maanviljelijät. Nyt luokkakuva on monimutkaisempi. Paljon puhutaan kuplista, joiden sisällä ihmiset ymmärtävät toisiaan, mutta kupla on usein melkein sama kuin luokka. Ainoa muista erottava tekijä ei ole raha.

– Minun keskiluokkaisessa kuplassani on koulutettuja, helsinkiläisiä viisikymppisiä freelancereita. Rahaa meillä ei välttämättä ole paljon, mutta sosiaalista pääomaa on, Järvinen miettii.

Yläluokalla on oma kuplansa. Siellä merkitsevät pääomat, perinteet ja sukunimet. Yläluokan parisuhteet ovat usein kestäviä, koska menetettävää – omaisuutta ja verkostoja – on niin paljon. Yläluokkaisen onnellisuuskulissin takana elämä ei silti aina ole yhtä ihanaa kuin muumiperheellä.

– Eräs perheterapeutti kirjoitti taannoin Hufvudstadsbladetin kolumnissaan, että Etelä-Helsingin eliittipiireissä ei juuri ole uskollisia aviomiehiä. Se herätti kohua, mutta palautteesta päätellen osui.

Keskiluokka on Suomessa jakautunut kahtia: ylempään, koulutettuun keskiluokkaan ja alempaan työväenluokkaan.

Ylemmässä keskiluokassa pyritään aina vähän kehittymään. Pyrkimys koskee töitä, vapaa-aikaa ja elämää yleensä. Näissä parisuhteissa yhdistyy kaksi uraa. Hankitaan kallis asunto, jonka arvo säilyy. Lapsia on kaksi tai kolme, ja heillä on kehittävät harrastukset. Unta mitataan, maratoneille treenataan.

Kuplat tiivistyvät ja piirit pienenevät, koska koulutettu keskiluokka pariutuu keskenään. He katsovat telkkarin Satuhäistä, miltä alemman keskiluokan parisuhteet näyttävät.

– Siellä mennään nuorempana naimisiin. Työväenluokan häissä morsiamet ovat vähän tatuoidumpia ja vieraat kovemmassa humalassa kuin ylemmässä keskiluokassa.

Työväenluokassakin halutaan talo ja auto. Siellä kuntoillaan, syödään pizzaa, rakastetaan. Lapset ovat elämän keskipisteessä.

– Mutta ehkä puuttuu se ylemmän luokan jatkuva tavoitteellisuus ja pyrkimys eteenpäin, Järvinen pohtii.

Jos Suomessa pariudutaan oman kuplan ulkopuolelle, se tapahtuu kolmessa ylimmässä luokassa. Alin yhteiskuntaluokka ei ole muiden mielestä romanttisesti kiinnostava. Siellä eletään sosiaalitukien varassa ja eriydytään kauemmas keskiluokasta.

– Rakkautta sielläkin halutaan, mutta ongelmia ja paineita on muita luokkia enemmän.

Eri syistä iso asuntolaina

Petran ja Heikin suhteessa eletään koulutetun keskiluokkaisesti, aika lailla niin kuin Järvinen kuvailee: kaksi lasta, ammatillista kunnianhimoa, asunto keskiluokkaiselta alueelta. Asuntoa varten on otettu laina, jota on noin 110 prosenttia perheen vuosittaisista bruttotuloista – suomalaisittain siis aika vähän. Sekä Petran että Heikin perheiden mielestä laina tosin on valtavan iso, mutta eri syistä.

– Minun äidilleni se on todella paljon rahaa. Heikin vanhempien mielestä laina taas on kauhean iso siksi, että he eivät ole ikinä tarvinneet lainaa. Heillä asunnot peritään.

Petra asui lapsuutensa vuokralla. Se oli pikkukaupungissa merkki siitä, että ei kuuluta parempaan väkeen. Petran kaveripiirissä oli kuitenkin sekä rikkaampien että köyhempien perheiden lapsia.

– Jotenkin osasin olla myös parempien perheiden lasten kanssa – huomasin kyllä, että luokalla oli myös niitä, jotka eivät kelvanneet kavereiksi rikkaammille. Mutta ei lapsena sellaisia asioita osaa ajatella.

Korkeakoulussa opiskelukavereista useimmat olivat korkeakoulutetuista perheistä.

– Meillä oli äiti käynyt pelkän kansakoulun, isä ammattikoulun. Minulle koulunkäynti oli helppoa, eikä äidillä ollut mitään sitä vastaan, että pyrkisin yliopistoon.

Opiskeluaikana Petra tajusi, että ei enää oikein sopinut vanhojen kavereiden piiriin. Kotikaupunkiin jääneet kaverit pariutuivat, asettuivat aloilleen, ja Petrasta tuntui vieraantuneelta. Ehkä kysymys oli siitä, että Petra oli siirtymässä ylempään yhteiskuntaluokkaan. Kun Petra alkoi seurustella Heikin kanssa, hän osasi jo käsitellä rapuja ja keskustella ruokapöydässä.

Heikistä olisi ihan luontevaa kutsua Petran vanhemmatkin hänen perheensä juhlapöytään, mutta Petra ei suostu.

– Äidin yleissivistys on niin eri luokkaa. En halua hänelle sellaista alemmuudentunnetta. Heikki ei ymmärrä tätä, ja mietin, eikö yläluokasta käsin huomaa luokkaeroja yhtä hyvin. Ehkä siellä on niin paljon muuta pohdittavaa: varallisuutta pitää hoitaa, kiinteistöjä huoltaa, vuokralaiset vaihtuvat sijoitusasunnoissa…

Miksi ennen oli aivan luontevaa ja sopivaa, että lääkäri nai sairaanhoitajan? Entä, mistä Petralle ja Heikillä tulee riitoja? Lue juttu kokonaisuudessaan täältä.

Lue myös:

Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa: ”Mies sanoi, että saat kuitenkin tulla kanssamme samalle lomalle”

Lääkäri Miina, 41, tienaa vuodessa 115 000 €, muttei kehtaa kertoa siitä kavereilleen: ”Minulla on yksi merkkilaukku, jota en kehtaa käyttää”

Jääkaapissa oli usein pelkkä valo – 10 naista kertoo, miten köyhä lapsuus on vaikuttanut heihin

Pärjääkö ihminen peruspäivärahalla? Kokeilimme