Parisuhdekouluttaja nostaa esiin pettämisen yleisen syyn, jota harvoin tullaan ajatelleeksi: ”Jo houkutus paljastaa, että jotain on pielessä”

Julkaistu:

Uskottomuus
Petetyksi tulleella on oikeus olla vihainen ja surullinen, mutta jossain kohtaa kannattaa pohtia, mitkä askeleet johtivat uskottomuuteen.
Uskottomuus näyttää koskettavan varsin monia, selvisi Ilta-Sanomien parisuhdekyselystä. Satojen lukijoiden tarinat kertoivat luottamuksen rikkoutumisesta, syyllisyydestä, surusta ja pettymyksestä.

Monelle pettäminen on järkytys, josta toipuminen vie aikaa ja aiheuttaa pitkään pahaa oloa.

– En osaa sanoa, onko uskottomuus lisääntynyt vai onko sitä aina ollut, mutta vaikeaa sen kohtaaminen joka tapauksessa on, sanoo parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

Usein kyse on uskottoman kumppanin huonosta itsetunnosta, vaikka asiaa osataan harvoin tältä kannalta katsoa tai ajatella.

– Silloin huomion ja hyväksynnän nälkä voi olla jopa pohjaton. Huonon itsetunnon omaava henkilö on aina hyväksyntää vailla ja hakee sitä sen mukaisesti pitkin maita ja mantuja.

Joskus taas uskottomuus juontaa juurensa henkilökohtaisesta kasvukriisistä, jonka keskellä avoimuus omalle kumppanille unohtuu – tai se ei pariskunnan keskinäisen dynamiikan takia onnistu. Toinen ei kuule kumppanin tarpeita, tai omia tunteita ja tarpeita ei osaa sanoittaa.

”Vahinkouskottomuutta ei ole”

Pettämistä miettivälle omat ajatukset voivat kertoa, mistä hän on jäänyt paitsi. Niitä kannattaisi tutkia.

– Jo houkutus paljastaa, että jotain on pielessä, Stolbow sanoo.

Silloin edessä on valinnan paikka. Ottaako tuntemuksensa esille kumppanin kanssa vai lähteekö uskottomuuden tielle. Vastuu on aina itsellä.

– Vahinkouskottomuutta ei ole. Sen sijaan on aika monta askelta siihen tilanteeseen kun päätyy toisen kanssa riisuutumaan henkisesti tai fyysisesti.


Oikeus olla vihainen

Petetylle osapuolelle uskottomuus on kova paikka.

– On oikeus olla vihainen ja surullinen, mutta jossain kohtaa pitäisi myös pohtia, mitkä askeleet johtivat uskottomuuteen. Annoinko tilaa kumppanilleni? Olinko kiinnostunut hänestä? Annoimmeko tilaa avoimelle kommunikoinnille? Pidimmekö parisuhdetta riittävän tärkeänä ja otimmeko niin omat kuin toisenkin tarpeet tosissamme?

Kannattaa pohtia, mihin on itse kenties ollut vaikuttamassa. Ymmärrys auttaa sietämään tilannetta, mutta surua ja suuttumusta sen ei tarvitse leikata pois.

– Jos on tehnyt parhaansa ja kyse on kumppanin pohjattomasta huomion nälästä, voi miettiä, kannattaako suhdetta jatkaa.

Helppoa tietä ei ole

Uskottomuus on eräänlainen risteyskohta: yhdessä pysyminen tai ero vaativat molemmat yhtä pitkän selviytymistien.

– Suhde on ”romutettava” ja uudelleen rakennettava uudelle pohjalle, on osattava antaa anteeksi ja osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen.

Luottamus kysyy aikaa, sanoja ja tekoja. Suhteen uudelleen roolittamista.

– Toisella puolen tarvitaan lisäksi anteeksiannon kykyä, mutta myös omien tunteiden purkamista sekä omavastuuosuuden tunnistamista. Helppoa tietä ei ole.

Oletko sinä tullut petetyksi? Mitä tapahtui? Miten pääsit yli asiasta? Kerro ja keskustele kommenttikentässä tai lähetä tarinasi osoitteeseen noora.valkonen@iltasanomat.fi

Ota kantaa

Onko sinua petetty?

Kyllä 61% Ei 25% Olen epäillyt sitä, mutta en ole varma 14%
Ääniä yhteensä 23732

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt