Naisten liikkuminen vähentyy uuden parisuhteen myötä, miehet jämähtävät sohvalle eron jälkeen

Julkaistu:

Suhteet
Parisuhteen muutoksilla on yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteen, selviää Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.
Jyväskylän yliopiston viime vuoden lopulla olevasta tutkimuksesta selviää, että muutokset parisuhdetilanteessa vaikuttavat eri tavalla miesten ja naisten aktiivisuuteen.

Seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että naisilla liikkuminen väheni uuden puolison löydyttyä verrattuna niihin naisiin, jotka olivat koko tutkimusjakson ajan naimisissa. Miehillä tilanne oli tyystin toinen: liikkuminen väheni eron jälkeen.

Tutkijoiden mukaan on vaikea sanoa yhtä selittävää tekijää parisuhteen muutosten vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen.

Tutkijatohtori Kasper Salin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo, että mahdollisia syitä miesten ja naisten välillä vallitseviin eroihin on paljon, mutta yksi mahdollinen tekijä on autoilu.

– Auto on ehkä yleisemmin miesten nimissä. Eron myötä voi olla, että se myös jää miehelle ja arkiaktiivisuus vähenee. Miehet myös yleisesti käyttävät vähemmän julkista liikennettä. Se voi olla yksi tekijä.

Miten eron jälkeinen oma aika käytetään?

Salin pitää mahdollisena myös sitä, että miehet ja naiset käyttävät erotilanteen myötä tulevaa omaa aikaa eri lailla.

– Naiset voivat erotilanteessa olla miehiä aktiivisempia hakeutumaan sosiaalisiin tilanteisiin tai käyttävät omaa aikaa liikuntaan. Miehillä taas lisääntynyt aika voi mennä johonkin muuhun.

Tutkimuksesta uutisoi aiemmin tällä viikolla Yle.

Tutkimuksessa mukana olleiden henkilöiden askelmääriä mitattiin viikon ajan vuonna 2007 ja uudestaan vuonna 2011. Tutkimukseen osallistui 1 033 henkilöä, jotka olivat seurantajaksolla 34–49-vuotiaita.

Kokonaisaskelmäärä nousi hieman neljän vuoden seurantajakson aikana. Suositellun 10 000 päivittäisen askeleen määrän saavutti vuonna 2007 viidennes ja vuonna 2011 jo neljännes tutkimushenkilöistä.


– Maailmalla vastaavissa seurantatutkimuksissa kehitys on ollut se, että iän myötä fyysinen aktiivisuus vähenee. Tässä askelmäärät kuitenkin lisääntyivät ja se on todella positiivinen trendi, Salin kertoo.

Tutkijatohtori arvioi, että tulosta voi selittää se, että tietoisuus fyysisestä aktiivisuudesta on lisääntynyt.

Aktiivisuus lisääntyi ylimmässä sosiaaliluokassa

Tutkimuksessa selvitettiin myös sosioekonomisen aseman yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuden muutoksiin.

Ylimpään sosiaaliluokkaan kuuluvien miesten viikonlopun päivien ja naisten arkipäivien aerobisten askelten määrä oli noussut merkittävästi neljän vuoden aikana. Aerobisilla askelilla tarkoitetaan pidempikestoista ja intensiivistä liikuntajaksoa askeltiheyden ollessa vähintään 60 askelta yhtäjaksoisesti vähintään 10 minuuttia.

Salin arvioi, että he ovat lisänneet liikuntaharrastuksen kaltaista pitempikestoista liikkumista, esimerkiksi kävelylenkkeilyä.

Sitä, että aktiivisuus lisääntyi ylimmässä sosiaaliluokassa selittää se, ettei harrastamiselle ole esteitä, kun rahaa on käytettävissä enemmän. Alemmissa sosiaaliluokissa jotkut harrastukset voidaan kokea liian kalliina.

Ammattikin vaikuttaa

Yksi selittävä tekijä on kuitenkin myös työ.

– Alemmissa sosiaaliluokissa ollaan enemmän viikonloppuja töissä, kun taas ylemmissä sosiaaliluokissa työ keskittyy arkipäiviin ja viikonloppuna on aikaa harrastaa. Alemmissa sosiaaliluokissa olevilla arkiaskeleita on taas enemmän, kun työ ei ole välttämättä niin usein istumatyötä.

Tutkija muistuttaakin myös arkiliikunnan merkityksestä. Kun kokonaisaskelmäärästä vähennetään aerobiset askeleet, jäävät jäljelle arkiaskeleet, jotka kuvaavat päivittäistä muuta aktiivista liikkumista.

– Askelten lisäämiseksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen liikkumaan. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota. Osa päivittäisistä siirtymistä voisi tehdä auton sijasta kävellen tai hissin vaihtaa portaisiin, ehdottaa Salin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt