Seksi & Parisuhde

Koskettavat tarinat siitä, miksi suhde ei toimi: ”Kadun, etten lähtenyt”

Julkaistu:

Erot
Erotako vai ei – siinä yksi ihmiselämän vaikeimpia kysymyksiä. Lukijat kertovat nyt omat tarinansa.
Kerroimme tällä viikolla, mitkä merkit suhteessa voivat paljastaa, että ero saattaa olla käsillä. Kerroimme myös, että yleisimpiä erojen syitä ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luottamus- ja vuorovaikutusongelmat sekä uskottomuus.

On tärkeää muistaa eroa miettiessä eritoten yksi kysymys. Mitä surisi eniten, jos suhde päättyisi? Sillä on nimittäin paljonkin väliä, tunteeko surua enemmän toteutumattomien tulevaisuuden haaveiden ja turhien lupauksien, vai siksi, koska juuri kyseinen ihminen lähtee elämästäsi.

Jutussa kerrottiin, että jos huomaa olevansa pahoillaan enemmän epäonnistuneiden tavoitteiden kuin kumppaninsa menettämisen vuoksi, auttaa tämä hahmottamaan, onko ero ratkaisuna oikea.
Artikkeli sai myös lukijat jakamaan omia kokemuksiaan parisuhteista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hyvät kortit

Kai se on niin, että suhde kestää, jos on saanut hyvät kortit, eräs lukija miettii.

– Ei siinä tarvitse olla maita mantuja, rikkauksista puhumattakaan. Pelot, pettämiset ja vastaavat saavat aina mielen järkkymään. Jos on mahdollista, niin sellaisessa tilanteessa ei kannata itseään rääkätä. Minulla on tunne, että jos kerran pettää, on luotto suhteessa mennyt.

Hän kuitenkin myöntää, että tilanteita on monenlaisia: aina ei ole helppo lähteä, voi olla lapset ja vaikkapa rahallisia huolia mahdolliseen eroon liittyen.

– Kuitenkin on parempi ja helpompi, että joutuu tällaisia vaikeitakin asioita järjestelmään, kuin että jää pelonsekaiseen suhteeseen. Jos toinen möhlii oikein kunnolla, kyllä ne rakkauden tunteetkin häviää.

”Välttämätön paha”

Eräs kertoo kipeästä tilanteestaan parisuhteessa, jossa toinen osapuoli ei arvosta häntä pätkääkään.

– Koen jatkuvaa aliarvostusta. Se on sellaista, että avomies ei tue eikä kannusta, ei iloitse kanssani. Jos koen pettymyksiä, hän myhäilee tyytyväisenä itsekseen, lukija kuvailee murheellista suhdettaan.

– En jaksa lähteä, en jaksa järjestää, en jaksa keskustella, en enää. Päivät seuraavat toisiaan, ja teen itselleni omalla tavallani päivistä onnellisia. Yritän nauraa paljon ja unohtaa aktiivisesti pahan oloni. Mies ei ota vastuuta meidän ongelmista. Lisäksi hän tekee juuri niitä asioita, jotka minua ärsyttävät, vaikka olen pyytänyt, että lopettaisi.

– Minun täytyy olla hänelle vain välttämätön ”paha”, jota on kiva sietää ja kiusata. Hän esittää iloista, mutta ei kykene aikuismaiseen keskusteluun. Olen ihan toivoton. Onneksi keksin aina jotain spesiaalia itselleni, jotta jaksan. Mihinkään hänen kanssaan ei voi myöskään mennä, koska hänen huonon itsetunnon vuoksi haluaa aina nolata minut ja onnistuu siinäkin. En jaksa jäädä, enkä lähteä. En ole enää ihan nuori ja hänkin kuusi vuotta vanhempi.

Luottamus kaiken a ja o

Toisaalta painotetaan myös, että ilman luottamusta mikään suhde ei voi olla terveellä pohjalla.

– Luota kumppaniisi: jatkuva epäily syö suhdetta, lukija painottaa.

– Kuuntelemisen taito on yksi suhteen kulmakivistä. Hyvä vuorovaikutus vaatii harjoittelua, mutta kyllä sen jokainen oppii aikanaan. Molemminpuolinen luottamus on minkä tahansa ihmissuhteen perusta.

Lukija muistuttaa myös arvostamaan kumppania.

– Ensimmäiseksi opettele antamaan anteeksi, sillä kukaan meistä ei ole täydellinen. Katselkaa elokuvia ja sarjoja yhdessä. Elämä koostuu pienistä asioista, iloista ja suruista. Olkaa toinen toistenne tukena juuri silloin, kun toinen sitä eniten kaipaa ja tarvitsee. Väärinkäsitykset pitää keskustella perusteellisesti, ettei mitään jää hampaankoloon. Turvallisuudentunne on tärkeää, ja sitä voi lujittaa rehellisyydellä ja avoimuudella. Keskustelkaa enemmän ja kuunnelkaa toinen toistanne, murheet ja ikävät asiat kun on helpompi selättää yhdessä.

Katkera, koska toinenkaan ei pystynyt lähtemään

Yksi lukija kertoo olleensa naimisissa yli 40 vuotta. Suhteen alussa hän kerjäsi halauksia ja muuta läheisyyttä, mutta miehestä sellainen oli vain lapsellista ja typerää.

– Aika mennyt ilman fyysistä ja henkistä läheisyyttä, puhumattomuutta, ei rakkautta. Työvuodet ja lapset ovat olleet sisältönä elämässäni. Nyt ollaan eläkkeellä ja lapset omillaan, hän kertoo.

– Torjunta, halveksunta, mitätöinti – niitä olen saanut kokea koko avioliittomme ajan, ja ne ovat luoneet tämänhetkisen elämäni. Mietin pääni puhki, mitä teen. Olen masentunut ja itsetuntoni huono. Kadun, etten lähtenyt.

– Tiesin, ettei mieheni välittänyt minusta, mutta typerästi toivoin, että kyllä tämä tästä muuttuu. Neuvoni nuorille aviopareille on, että älkää lakaisko ongelmia maton alle ja samalla toivoko, että asiat muuttuu paremmaksi. Eivät ne muutu tai häviä. Ne tulevat vuosien kuluttua maton alta esiin entistä vaikeampina.

– Olen katkera miehelleni, ettei hänelläkään ollut munaa lähteä, lukija päättää tilityksensä.

”Nyt se on ohi!”

Myös aiemmin lukijat ovat pohtineet eroamisen syitä.

Minä kärvistelin 15 vuotta avoliitossa katoilevan tuurijuopon kassa. Asetin syksyllä 2017 ehdon: minä tai pullo. Joulun jälkeen mies sitten lähti omasta tahdostaan. Putosin jonnekkin syvään kuiluun. Tällä hetkellä olen niin kiitollinen hänelle. Voin nyt paremmin kuin vuosikausiin. Elän jälleen. Olen onnellinen elämässäni ja tyytyväinen kehossani ja naiseuteni, jonka luulin jo kokonaan kuoleen, on herätetty henkiin ihanan rakastajan voimin.”

Olin monta vuotta suhteessa mustasukkaisen, pettävän, henkisesti, fyysisesti ja seksuaalisesti väkivaltaisen ihmisen kanssa. Nyt se on ohi! Uskalsin viimeinkin tehdä niin kuin itse halusin, enkä vain niin, etten hermostuta toista. Kaikki on hyvin ainakin nyt, huomisesta en tietysti tiedä.”

Minun elämäni todellinen rakkaustarina päättyi tavalla, jonka muistaminen ja kirjoittaminen osoittaa sen, kuinka se sattui. Tänäkään päivänä en tiedä miksi.

Minulla on hyvä avioliitto täysin toisenlaisen ihmisen kanssa ja olen kertonutkin vaikean tapahtuman vaimolleni. Sitä ei kummankaan mielestä ikinä pitäisi kenenkään kokea.

Tuon jälkeen elämä muuttui täysin. Pysyin erossa, enkä päästänyt ketään lähelleni.

Unohdus, muutokset, uudet haasteet ja etenkin hyvät ystävät auttoivat. Kun sitä uutta rakkautta vähiten odotin, se tuli. Nyt onnellinen mies nauttii täysillä pienistä asioista. Vaikkapa siitä, että tänään vaimoni tuli kotiin töistä ja silmänsä loistivat tehtyäni ruuan valmiiksi.

Ei ne suuret puheet eikä suuret teot. Päinvastoin! Kaikissa parisuhteissa on ongelmansa. Ne pitää vain hoitaa tavalla tai toisella. Me olemme kaikki aviopuolisot erilaisia, emmekä ole sukua toisillemme”, lukija kirjoitti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt