Seksi & Parisuhde

Veera ja Lari yhdistivät nimensä ja viettävät kaiken vapaa-aikansa yhdessä: ”Täydennämme toisiamme”

Julkaistu:

Suhteet
Veera Malmivaara ja Lari Salama ovat pariskunta sekä kahden hengen urheilujoukkue nimeltä Team Salamavaara.
Sympaattisia, urheilullisia, päämäärätietoisia.

Voisikohan näin kuvailla Veera Malmivaaraa (33) ja Lari Salamaa (37) ilman, että kuulostaa aivan tätimäiseltä? Joka tapauksessa nämä sanat tulevat mieleen, kun heidän kanssaan keskustelee.

Malmivaara ja Salama ovat pariskunta sekä kahden hengen urheilujoukkue nimeltä Team Salamavaara, ”kilpailuelämyksistä nauttiva, tavoitteellisesti harjoitteleva kilpakaksikko”. Lajeja ovat muun muassa triathlon, swimrun ja esteratajuoksu.

Nimi juontaa juurensa Veeran keskusteluihin tyttökavereidensa kanssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ystävät kysyivät, että jos menisimme naimisiin, kumman sukunimen ottaisitte. Malmivaara on minulle tärkeä sukunimi enkä suostuisi luopumaan siitä, mutta aina voi tehdä kompromisseja. Voisimme olla vaikka Salamavaara, Veera sanoo.

Tiimi syntyy

Nimi sai käyttötarkoituksen, kun Veera sai Larin innostumaan swimrun-kisoista: joukkueen nimeksi tuli luontevasti Team Salamavaara. Ensimmäisen yhteisen swimrun-kisan jälkeen syntyivät nettisivut ja blogi, jossa salamavaaralaiset jakavat reissu- ja kisakokemuksiaan.

Rakkaus löi kipinää viitisen vuotta sitten Urheiluhalleilla, FIX-liikuntakeskuksen bileissä, kun Lari uskaltautui tunnustamaan työkaverilleen Veeralle ihastuksensa. Ekat treffit sovittiin lenkille. Siellä Veerakin alkoi lämmetä.

– Lenkkeilimme monta tuntia, noin 30 kilsaa. Olin ihan otettu siitä, että joku mies on parempikuntoinen kuin minä ja jaksaa juosta, Veera sanoo.

– Aika tuntui 45 minuutilta, sillä puhuimme koko ajan, Lari täydentää.

Heiltä löytyi paljon yhteistä. Liikunnallisen elämäntavan lisäksi muun muassa metsästys.

– Veera on ensimmäinen naismetsästäjä, johon olen tutustunut. Nuoruusvuosina Somerolla heitä ei ollut.

Metsästyksessä pariskuntaa viehättää kosketus luontoon. Jos sen kanssa ei ole yhtä, riistaa lähelle ei pääse.


Törmäyskurssilla

Aivan samasta puusta Veera ja Lari eivät kuitenkaan ole.

– Veera on rauhallinen ja minä tosi äkkipikainen ja tuliluontoinen, Lari sanoo.

– Minä olen ihan zen ja ratkaisukeskeinen. Menen järki edellä, Lari tunne edellä. Toisaalta Lari on hyvin järjestelmällinen, minä enemmänkin fiilistelijä ja hetkeen tarttuva, Veera pohtii.

Lari on oppinut Veeralta löysäämäänkin välillä, Veera taas on saanut Larilta säntillisyyttä treenaamiseen.

Alkuihastuksen hiukan hälvettyä heidän luonteensa joutuivat kuitenkin törmäyskurssille.

– Veeralle oli shokki, kuinka tuliluontoinen olen, Lari sanoo.

Jos Veeran mieliala meni Larin kiivailun vuoksi alamaihin, Lari ei heti osannut ymmärtää, että syy voikin olla hänessä.


Veeran mukaan Lari on herkkä reagoimaan pieniinkin asioihin, erityisesti suunnitelmien muutoksiin hyvin kärkkäästi. Maailma on meinannut kaatua esimerkiksi silloin, kun Larin treenit ovat jostain äkillisestä syystä peruuntuneet. Veeran on vaikea ymmärtää tätä, mutta negatiivinen tunnetila tarttuu häneen helposti – ja sitten molemmat ovatkin mieli matalalla.

– Kun minusta on tullut pehmeämpi ja Veera on alkanut suodattamaan äkkipikaisuuttani, hankalia tilanteita ei enää ole samalla tavalla tullut, Lari sanoo.

Hyvässä suhteessa saa ja voi kasvaa. Kohdata omia heikkoja puoliaan ja oppia sekä itsestä että toisesta. Välillä Veera tosin joutuu vieläkin kehottamaan Laria laskemaan kierroksia.

Terveys edellä

Iloisuus, samanhenkisyys, samat arvot eli terveys ja hyvinvointi. Ne ovat asioita, joihin Lari Veerassa ihastui.

Veera taas ihastui Larin luonteeseen.

– Lari on täysi soturi. Suoraselkäinen, rehellinen ja aito. Hän pitää minun puoliani, on herrasmies.

Lari sairasti nuorempana imusolmukesyövän.

– Se kasvatti ihmisenä arvostamaan terveellistä elämää ja toimi ponnahduslautana liikunta-alalle. Opin priorisoimaan itseni ja terveyteni sekä hyvinvointini ykkösasiaksi, Lari kertoo.

Kaikki vapaa-aika yhdessä

Vapaa-ajan ja viikonloput Veera ja Lari viettävät käytännössä aina yhdessä. Käyvät esimerkiksi juoksulenkeillä, sillä etenkin juoksu tukee molempien omaa lajia. Veeran ykkönen on triathlon ja Larin esteratajuoksu.

– Kiinnostuksen kohteemme ovat niin samat, että yhdessä on helppo olla. Vaikka olemme erilaisia, täydennämme toisiamme.

Liikuntaan liittyy myös heidän mieleenpainuvin yhteinen kokemuksensa, swimrun-kilpailu Äkäslompololla.

– Olemme huputtaneet vuoria ja seikkailleet siellä sun täällä, mutta se kisa oli syvällisempi kokemus. Olimme äärirajoilla.

Kisa on pitkä ja fyysisesti rankka, mikä herättää paljon tunteita. Se testaa myös tiimityön lujuutta, niin kuin pitkä parisuhdekin.

– Lari on vahva uinnissa, joten minun ei tarvitse suunnata vedessä vaan saan keskittyä kauhomiseen. Juoksussa taas mennään minun vahvuuksillani. Kun kisassa on vaikea ja heikko hetki, toinen on siinä tukena.

Vaikeuksien ylittäminen on aikamoinen voitto, Äkäslompololla kirjaimellisesti: Team Salamavaara voitti oman sarjansa kisan.

Pieniä rakkauden tekoja

Arjen pyörityksessä moni voi helposti unohtaa sen, että parisuhde kaipaa vaalimista.

– On tärkeää tehdä arjessa pieniä rakkauden tekoja. Jos toinen herää myöhemmin, voi vaikka keittää kahvit. Toista ei myöskään ole syytä pitää itsestäänselvänä, Lari sanoo.

Jokaisella on oma juttunsa. Kun salamavaaralaiset ovat yhdessä kotona, Veera kutittelee Larin jalkapohjia ja Lari hieroo Veeran hartioita. Arjen iso pieni teko voi olla sekin, että toinen tiskaa silloin, kun toinen on erityisen kiireinen.

– Viikonloppuisin meillä on aina yhteinen ruokailuhetki. Joskus taas sammutamme valot ja kuuntelemme musiikkia ja olemme hiljaa, Veera kertoo.

Illalla kello yhdeksältä kännykät ja tietokoneet pyritään pistämään kiinni.

Kohtia uusia kisoja

Seuraava yhteinen kilpailu on 65 kilometrin polkujuoksu-ultramatka Kolilla.

– Mahtavaa, kun pääsemme jakamaan matkan yhdessä. Odotamme tietysti kesän kisoja, jossa toimimme toistemme huoltajina sekä kannustaminen toisiamme uusiin ennätyksiin. Odotamme innolla myös kevään liikuntamatkaa Kyprokselle, jonne lähdemme asiakkaiden kanssa. Haaveita on toki paljon, mutta tykkäämme elää päivä kerralla ja nauttia elämän pienistä asioista, Veera sanoo.

Jos hääkellot soivat, sukunimikin on mietittynä.

– Olemme jo tarkistaneet, että muita Salamavaaroja ei ole.