Seksi & Parisuhde

Radiojuontaja turhautui Tinderiin – nämä kuvat eivät tuottaneet tulosta: ”Koin sovelluksen itsetunnon kannalta lamauttavaksi”

Julkaistu:

Tinder
Tinderissä on helppo tehdä yllättävät oharit tai kertoa hölmö tekosyy, kun toista ei ole koskaan tavannut, sanoo radiojuontaja ja toimittaja Maija Ilmoniemi. Nyt hän pohtii, missä ihmeessä hyviä tyyppejä voi kohdata.
Tinder ja muut deittisovellukset tietävät pahimmillaan viime hetken ohareita, huonoja tekosyitä ja sivuutettuja mahdollisuuksia. Tämän on huomannut radiojuontaja ja toimittaja Maija Ilmoniemi, 37, joka kokeili vastikään Tinderiä.

Ilmoniemi on ollut sinkkuna viisi vuotta. Hän ajatteli, että kenties Tinderin kautta voisi saada kontaktin jopa sopivaan kumppaniin. Ja kiinnostavia ja viehättäviä ihmisiä sovelluksen käyttäjissä riitti. Juuri se osoittautui Ilmoniemen mukaan sovelluksen ongelmaksi.

Tinder, Heya, Bumble ja muut vastaavat sovellukset tekevät pahimmillaan hallaa itsetunnolle. Olo muuttuu riittämättömäksi, kun mielessä on tieto siitä, että hyvän näköisiä ja kiinnostavia käyttäjiä on pilvin pimein, Ilmoniemi sanoo.

– Koin sovelluksen myös itsetunnon kannalta lamauttavaksi. Porukkaa on paljon ja itsellekin tarttuu väistämättä se ’ehkä on vielä joku parempi’ -kertakäyttömeininki.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yhteen ihmiseen ei jakseta keskittyä, Ilmoniemi pohtii.

Ilmoniemi pyrki antamaan itsestään profiilissa mahdollisimman aidon kuvan. Hän valitsi sovellukseen luonnollisia kuvia, joista voisi päätellä jotakin myös hänen persoonastaan ja siitä, millaisia asioita hän tekee.

– Asiat, joiden koen olevan parhaita puoliani, persoona, ilo ja valo, jäävät huomaamatta. Ihmisen ydin jää piiloon.



Kuvat tai lyhyt esittelyteksti, jonka profiiliin voi kirjoittaa, eivät kuitenkaan kerro Ilmoniemen mielestä tarpeeksi ihmisestä, jonka profiilia katsoo.

– Ihan mahtavia tyyppejä voi mennä ohi vain siksi, koska kuvakulma on väärä. Jos saman ihmisen kohtaisi muualla, hän saattaisikin osoittautua täydelliseksi elämän rakkaudeksi.
Esittelytkään eivät usein kerro paljoa ”kirjoittajistaan”. Ilmoniemi sanoo, että moni kertoo itseään sovelluksessa pelkillä emojeilla: jalkapallon kuvilla, pizzaemojeilla tai kuvioilla, jotka esittävät viinipulloja tai pieniä tyttöjä ja poikia.

– Siitä pitää arvata, että jollakin on kaksi lasta.

Vastaan sattui paljon myös ihmisiä, jotka etsivät yksinomaan seksiseuraa tai pariskuntia, jotka hakevat Tinderistä kolmatta pyörää.

Vastikään radiojuontaja kirjoitti kokeilustaan Mailife-blogiinsa, ja sai tekstistä runsaasti palautetta. Selvisi, että moni muukin ajatteli asiasta samoin, Ilmoniemi kertoo.

Moni sinkku liittyy deittipalveluun, koska seurustelukumppania voi tuntua hankalalta löytää muualta.

 

Koin Tinder-kokeilun kuin työksi. On tehtävä kuin töitä, laitettava itsensä alttiiksi, juteltava tyyppien kanssa, minkä jälkeen tavataan, katsotaan ja huomataan, ettei toimi. Ehkä olen perinteinen hölmö.

Blogikirjoituksen julkaisemisen jälkeen Ilmoniemi keskusteli kokeilusta muiden sinkkujen. Hän kertoo, että keskustelut ovat kääntyneet aina samaan dilemmaan: missä sinkku voi kohdata uusia tuttavuuksia? Etenkin, jos baarit – tai deittiaplikaatiot eivät nappaa.

– Aika monella on tällä hetkellä kriittinen ja epäileväinen suhtautuminen sovelluksiin. Viesti on se, että aika on mennyt Tinderin ohi.

Mikä Tinderissä sitten mättää?

Kun Ilmoniemi liittyi Tinderiin kesällä, osumia tuli usein. Sovellus pysyi Ilmoniemen puhelimessa toista kuukautta, mutta pian hän kyllästyi. Osumia seurasi viime hetken ohareita, joita joko perusteltiin esimerkiksi ”enon yllättävällä vierailulla”. Jotkut eivät perustelleet ohareita mitenkään, toiset poistivat keskustelut kokonaan ja katosivat.

– Koin Tinder-kokeilun kuin työksi. On tehtävä kuin töitä, laitettava itsensä alttiiksi, juteltava tyyppien kanssa, minkä jälkeen tavataan, katsotaan ja huomataan, ettei toimi. Ehkä olen perinteinen hölmö.
Ilmoniemen mielestä olisi tärkeää antaa edes jokin selitys.

– Olin menossa treffeille, jotka peruuntuivat viime hetkellä mitä kummallisimpien syiden takia. Kerran olin jo käynyt treffeillä yhden ihmisen kanssa, ja tyyppi vain hävisi eikä ikinä laittanut mitään viestiä.

Vaikka peruuntuneet tärskyt harmittivat, tuntui kivalta, kun joku perusteli, miksei tahtonutkaan tavata. Yksi mies ilmoitti, että tapaaminen ei sovi, koska hänen tilanteensa oli ehtinyt muuttua.

– Ymmärsin, että hän oli kohdannut jonkun toisen. Kyllähän se harmitti. Olin juuri jutellut hänen kanssaan ja vähän päästänyt itseni ihastumaan ja sitten hän hävisikin.

Asia oli helpompi unohtaa, kun syytä peruuntumiselle ei tarvinnut jäädä arvailemaan.

– On jo yhteiskunnallinen kysymys, miten Tinderin kaltaiset applikaatiot ja muukin sosiaalinen media tekevät meistä sellaisia, että kuvittelemme, että voisimme käyttäytyä ihan miten vaan, kun toinen ei ole lähellä ja tunteet eivät ole esillä. Alttiiksi on kuitenkin astuttava, jos tahtoo parisuhteen.

Tutkimukset tukevat Ilmoniemen kokemuksia. IS kirjoitti aiemmin ”vauhtisokeudesta”, jonka loputtomat vaihtoehdot aiheuttavat.

– On tutkimuksia, joiden mukaan ihminen pystyy valitsemaan 5–10 vaihtoehdon väliltä. Jos vaihtoehtoja on enemmän, silloin on vaikea tehdä minkäänlaista päätöstä, Väestöliiton parisuhdetiimin psykologi ja psykoterapeutti Anna Salmi kertoi.
Salmi siteerasi Lontoon ja Rooman yliopistoissa tehtyjä Tinderiin liittyviä tutkimuksia, joissa kävi ilmi, että miehet saavat osuman 0,6 prosentin todennäköisyydellä ja naiset 10 prosentin todennäköisyydellä.

– On selvitetty, että 19 miljoonasta aloitusviestistä 39 prosenttia ei saa koskaan vastausta ja 11 prosenttia keskusteluista lopahtaa kahteen viestiin. Tässä deittailumuodossa on hirveän paljon höttöä, joka varmasti tuo siihen omaan rasittavuutensa, Salmi kommentoi tuolloin.

Kun itsensä laittaa likoon, hylätyksi tulemisen pelko kasvaa, Ilmoniemi sanoo. Kahvilassa tai julkisella paikalla kynnys kiinnostavan oloista tyyppiä voi olla vaikeaa pyytää treffeille.

– Arkisissa kohtaamisissa voi tavata mahtavia tyyppejä, mutta olen monesti ajatellut, etten uskalla jutella, koska toinen voi olla jo parisuhteessa.

Loppusyksystä Ilmoniemi päätti kokeilla Tinderiä vielä kerran. Osumia tuli sillä kertaa vähemmän.

– Kokeilu päättyi kahden viikon päästä. Ehkä minulle oli jäänyt huonot ennakkokokemukset edelliseltä kerralta, kun oli ohareita ja muuta. Tämä toinen kerta oli enemmänkin vain vahvistus sille, ettei tämä ole oma tapani. Kokemukset nousivat pintaan.
Viime aikoina Ilmoniemi on koittanut ottaa ihmisiin kontaktia pienillä eleillä.

– Olen yrittänyt katsoa ihmisiä kaduilla silmiin ja hymyillä.

Ilmoniemi uskoo, että sovelluksissa kuva todellisesta tilanteesta vääristyy, mutta ihmisiä ei ole helppo tavata. Hän on koittanut ottaa pientä kontaktia vastaantulijoihin kaupungilla.

Kysymys kuuluukin, missä ihmeessä kumppanin voisi tavata.

– Kaikissa keskusteluissa, joita olen käynyt aiheesta, on noussut esiin se, että olemme kaikki ihan samanlaisia tässä. Joidenkin pitää vain toimia.

Oletko käyttänyt deittisovelluksia tai -sivustoja? Voit kertoa kokemuksistasi sähköpostitse: karoliina.paananen@iltasanomat.fi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt