Seksi & Parisuhde

Markuksella on kaksi vakituista parisuhdetta ja kolmas aluillaan – näin hän on selittänyt suhdekuvion lapsilleen

Julkaistu:

Suhteet
Tuoreen tutkimuksen mukaan monisuhteiset pelkäävät tulevansa tuomituiksi palveluja hakiessaan.
Niin siinä vain kävi, että lähes vuosikymmen sitten Markus Oja rakastui kahteen ihmiseen samaan aikaan.

– Kuvittelin, etteihän sen pitänyt olla mahdollista. Lopulta se, että minun olisi pitänyt valita vain toinen, tuntui mahdottomalta, Markus sanoo.

Hän valitsi molemmat. Se sopi myös kiintymyksen kohteille.

Nyt kolmekymppinen Markus elää polyamorisessa suhteessa. Yksi hänen suhteistaan on kestänyt 16 vuotta, toinen melkein vuoden ja kolmas on vasta aluillaan. Hänellä on kolme lasta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Polyamoria on yksi monisuhteisuuden muoto. Monisuhteisuudella tarkoitetaan suhteita, joissa on enemmän kuin kaksi osapuolta tai joissa osapuolilla on useampia intiimejä kumppaneita. Toinen esimerkki monisuhteisuudesta on parinvaihto.

Siitä, kuinka paljon Suomessa on monisuhteisia, ei ole tarkkaa arviota. Tutkimuksissa on Markuksen mukaan arveltu, että Yhdysvalloissa monisuhteisia olisi noin 1–3 prosenttia väestöstä. Suomen väkilukuun suhteutettuna se olisi 55 000–160 000 ihmistä.

Monisuhteisuus on rikkaus

Uuteen kumppaniin voi tuntea kutkuttavaa ihastusta, pidemmän aikaa kestänyt suhde taas on syvemmässä vaiheessa. Suhteiden moninaisuus on Markuksen mielestä rikkaus.

Haasteena taas on se, miten ajan saa riittämään niin, että kaikki suhteen osapuolet saavat mitä tarvitsevat. Se vaatii hyviä viestintätaitoja, aktiivista kalenterointia ja aikataulujen suunnittelua, joiden kehittäminen tekisi hyvää myös perinteisissä monogaamisissa suhteissa eläville.

– Polyamoria ei ole sen huonompi tai parempi vaihtoehto kuin monogamia. Se on vain erilainen, Markus sanoo.

Jotta monisuhteisuus toimii, kaikkien osapuolten on haluttava sitä ja tultava keskenään toimeen. Ihmissuhdepulmiin ja -kriiseihin monisuhteisuudesta ei kannata hakea ratkaisua.

– Jos oma parisuhde ei ole hyvällä pohjalla, monisuhteisuutta ei kannata yrittää, koska monisuhteisuus pistää ihmissuhteet varsinkin alkuun kovalle koetukselle. Kaikkien on voitava hyvin, jotta monisuhteisuus toimii.


Monia malleja

Ihmissuhteita ei Markuksen mielestä ole mieltä pakottaa yhteen ja samaan muottiin.

– Kun tapaa mukavan ihmisen, voisi miettiä ja räätälöidä, mikä toimii parhaiten, Markus sanoo.

Monilla monogaamisillakin ihmisillä on läheisiä ystäviä ja sukulaisia puolison lisäksi.

– Ennen suhteeseen ryhtymistä on oleellista tiedostaa, mitä oikeasti haluaa ja tarvitsee. Ja etsiä sitten kumppania, joka haluaa samaa. Silloin on todennäköisempää, että suhde myös kestää. Jokainen suhde on oma ja erillinen niin monisuhteisuudessa kuin monogamiassakin.

Ennakkoluulot istuvat sitkeässä

Monisuhteisuuteen liittyy yhä paljon perusteettomia ennakkoluuloja, jotka istuvat sitkeässä. Jotkut saattavat ajatella, että monet suhteet kertovat löyhästä moraalista tai kyvyttömyydestä solmia hyviä ihmissuhteita. Silloin monisuhteisuus nähdään jonkinlaisena vikana.

– Monogaaminen normi esittää kaiken yksiavioisuuden ulkopuolelle jäävän pelottavana ja vähemmän turvallisena, Markus sanoo.

Ikävimpiä tilanteita ovat Markuksen mukaan ne, joissa monisuhteisuutta käytetään lyömäaseena esimerkiksi huoltajuuskiistoissa.

Ennakkoluulot voivat tulla esiin myös siinä, miten monisuhteisia palvellaan esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa.

– Yksi hoitaja kieltäytyi palvelemasta kokonaan ja siirsi asian lääkärille. Tilanne oli hänelle selvästi haastava ja hän pyrki siitä pois, Markus sanoo.

Tuomituksi tulemisen pelko

Sosionomi, sosiaalipsykologi ja seksuaaliterapeutti Nita Taivaloja selvitti pro gradu -tutkimuksessaan (Oikeus näkyä, kuulua ja olla olemassa. Diskurssianalyyttinen näkökulma monisuhteisten palvelukohtaamistarinoihin) monisuhteisten kokemuksia siitä, miten he kokevat tulleensa kohdelluiksi eri palveluissa.

– Tutkimukseni mukaan osa on kokenut tulleensa tuomituksi, mutta sitäkin enemmän haastateltavat puhuivat tuomituksi tulemisen pelosta.

Yhteiskunnassa on Taivalojan mukaan yhä vallalla hyvin normatiivinen käsitys siitä, millainen on ”oikeanlainen ihminen ja oikeanlainen suhde”.

– Se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon omasta suhdemuodosta uskalletaan puhua. Osa kertoo läheisilleen, mutta jättää mainitsematta asiasta esimerkiksi terveydenhuollossa. Useat pelkäävät tulevansa suhdemuotonsa vuoksi vähätellyksi tai työntekijän moralisoinnin kohteeksi.

Läheisilläkin voi olla asian kanssa sulattelemista. Markus Ojan sukulaiset ovat suhtautuneet hänen suhdemuotoonsa vaihtelevasti.

– Toiset ovat kohauttaneet olkapäitään ja toiset olleet shokissa vielä puoli vuotta tiedon jälkeen.

Moni vaikenee

Vaikeneminen monisuhteisuudesta ei ole harvinaista.

– Monisuhteisuudesta on parempi olla hiljaa. Ei peittää tai salata, mutta ei erityisesti myöskään korostaa, sanoo eräs Taivalojan haastateltava hänen tutkimuksessaan.

Vaikenemiseen vaikuttaa Taivalojan mukaan ensisijaisesti yhteiskunnan normatiivisuus.

– Se korostaa parisuhteen valta-asemaa ja tekee siten muita vaihtoehtoja näkymättömäksi. Vaikenemiseen vaikuttaa myös haastateltavien kokemus siitä, että työntekijöillä ei palveluissa ole tarvittavaa osaamista voidakseen ottaa kantaa monisuhteisuuteen.

Osa vaikenee siksi, että he ovat kokeneet tulleensa tuomituiksi tai he ovat kuulleet muiden saaneen osakseen samaa kohtelua.

Lisää tietoutta ja avaraa mieltä

Yksi pulma on se, että monisuhteisuudesta ei tiedetä riittävästi. Siksi esimerkiksi Markus järjestää sitä koskevia koulutuksia. Hänen kokemuksensa mukaan suurimmalla osalla esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen työntekijöistä on pyrkimys palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, mutta siihen ei aina ole välineitä.

Samaa mieltä on Nita Taivaloja. Hänen mielestään oman ajattelun rajoja voisi kuitenkin hieman venyttää.

– Koulutus monimuotoisista ihmissuhteista on tärkeää, jotta työntekijät saavat työkaluja omaan toimintaansa. Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä tarvitse tietää. Avoin ja arvostava kiinnostus toisen ihmisen kokemusmaailmaan on usein avaintekijä onnistuneessa kohtaamisessa, Taivaloja sanoo.

Omille lapsilleen Markus on selittänyt asiaa näin:

– Rakastan samaan aikaan useampaa ihmistä.