Seksi & Parisuhde

”Kaikilla oli ottajia” – Oliko kumppanin löytäminen tosiaan ennen helpompaa?

Julkaistu:

Suhteet
Kyllä ennen oli kaikki paremmin, kumppanin löytäminenkin. Vai oliko?
Oliko kumppanin löytäminen helpompaa ennen, kun ei tarvinnut tehdä itsestään mainosta Tinderin kaltaisiin deittisovelluksiin?

Ja toisaalta, eikö parin löytämisen pitäisi olla helpompaa kuin koskaan, kun netissä voi selata valikoimaa omaa kylää kauempaakin.

Aihe on kimurantti. Samalla kun sinkkuus on yhä hyväksyttävämpää, pullistelee tv parinhakuohjelmia. Otsikoissa näkyy tämän tästä juttuja syntyvyyden laskusta ja toisinaan uutisoidaan siitä, kuinka kuinka monilla, etenkin pienillä paikkakunnilla yksinasuvia nuoria miehiä on huomattavasti enemmän kuin nuoria naisia.

Kumppanin löytämisen vaikeudesta on väännetty ankarasti peistä vauva.fi -keskustelupalstalla. Olennainen kysymys on se, oliko ennen tämäkin asia paremmin?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Sota-aikana oli ottajia”

Vauva.fi:ssä keskustelu parin löytämisestä alkaa otsikolla: ”Miksi entisinä aikoina ihmisten oli helpompi löytää kumppani?”

Avauspuheenvuorossa ei verrata nykytilannetta vain aikaan ennen nettiä, vaan hypätään reippaasti taaksepäin. Näin keskustelu alkaa:

”Kun lukee esim. sota-ajasta, tuntuu siltä, että kaikilla oli ottajia. Naisilla ja miehillä, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Mentiin nuorina naimisiin, usein liitot kestivät toisen kuolemaan asti. Ihan tavallisen näköiset ihmiset kelpasivat, vaatimuslistat eivät olleet niin pitkiä kuin nykyään, ainakaan kaikilla. Varjopuolena se, että kumppani oli pakkokin olla, ja väkivaltaa yms. siedettiin myös.”

Seurauksena sikisi kunnon keskustelu, jossa esiin nousee nykyajan nirsoilu, pornon ja Instagramin yli-ihmiset, mutta myös entisen ajan ihanuus, toisaalta myös ahdasmielisyys. Aloitetaan niistä, joiden mielestä ennen kaikki oli paremmin, etenkin koska nettiä ei ollut:

– Ehkä nykyisin ihmisillä on enemmän ongelmia, eikä tiedetä mitä halutaan. Ennen elettiin elämää. Netin kautta tutustumisessa on jo lähtökohtaisesti iso aita välissä.

– Ei ollut internettiä, siinä se selitys. Nykyään kaikki netissä ja kaikenmaailman deittisovelluksissa etsii kumppania ja siinä on koko maailma tarjolla, koko ajan ruudulle tulee vaan toinen toistaan kauniimpia ja parempia kumppaneita. Lopputulos on kohta se, että kaikki on yksin, kukaan ei kelpaa kenellekään.

– Ihmiset ei ollut niin pinnallisia kuin nykyään. Kaiken näköiset saivat suhteen ja suhteissa oltiin koska ”niin vaan kuului tehdä”. Tässä nykymaailmassa kun vain kauneudella on väliä, ei rumilla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä suhteeseen.

”Ennen yliluonnollisen näköisiä ihmisiä näki vain missikiertueilla”

Muistutellaanpa kommenteissa myös siitä, että ennen ei menty naimisiin ”rupsahtaneina”.

– Ennen vanhaan pariuduttiin nuorena kun ihmiset olivat vielä nuoruuden kauniita. Ei oltu ylipainoisia vaan kaikilla ruumiillisen työn ja yksinkertaisen ruuan ja elämän muokkaama vartalo. Ei nähty yliluonnollisen näköisiä ihmisiä kuin missikiertueilla. Tavallisen näköinen ihminen kelpasi hyvin. Nykyään monet rupsahtavat ennen kuin löytävän puolison.

 

Kukaan ei halua olla se johon vaan tyydytään kun ei sitä oikeaa saada.

Keskustelussa tuotiin esiin myös entisaikojen varjopuolet. Kumppani löytyi, koska joku oli pakko olla. Tai sitten maksettiin vanhan piian tai -pojan veroa. Näin entisaikojen vähemmän ruusuisia puolia kommentoitiin:

– Noissa elämän mittaisissa liitoissa oli paljon pettämistä ja syrjähyppyjä.

– Esim. sotien ja jälleenrakennuksen aikana ihminen hahmotettiin käytännöllisyyden ja välineellisyyden kautta, kansakunnan etu oli korkein päämäärä. Sosiaalinen paine mennä naimisiin ja hankkia paljon jälkeläisiä oli suuri. Naimattomia halveksuttiin, etenkin naisia.

– Eikä ennen vanhaan erottu vaikka olisi ollut miten kauhea puoliso tahansa.



Kannattaako nirsoudesta luopua?

Esiin nostetaan myös se näkökulma, että ennen ei ollut kuvankäsittelyä saati pornoa samalla lailla tarjolla kuin nyt.

– Koska nykyään tavallisia ihmisiä verrataan instapyllistelijöihin ja tavis ei kelpaa. En tiedä sitten pitäisikö miestenkin olla jotain hunkseja.

– Tai ehkä nykyajan pariutumattomuus verrattuna aikaisempaan johtuu vaan siitä, että miehet eivät entisaikoina nähneet loputtomasti pornoa ja heillä oli realistinen käsitys naisista?

Monen kommentoijan mielestä nykyään ollaan vaan liian nirsoja. Tähän asiaan eräs kommentoija huomautti, että myös omalla asenteella on väliä:

– Mä aion karsia nirsouttani huomattavasti vähemmäksi. Haluan elää suhteessa enkä päädy sellaiseen jos jään odottelemaan jotain suuria kipinöintejä. Joku peruskiva tyyppi on ihan ok.

Pian kommentti sai vastareaktion:

– Eikä ole. Tuo on resepti molemminpuoliseen pettymykseen. Varsinkin jos se toinen kuvittelee, että molemmat ovat yhtä täysillä suhteessa mukana. Kukaan ei halua olla se johon vaan tyydytään kun ei sitä oikeaa saada.

Muistetaan kommenteissa myös yksi teema, joka pätee parisuhteen ohella muuhunkin elämään ja aikakauteen kuin aikakauteen:

– Kyllä tietty vaatimattomuus tekee ihmisen onnelliseksi.

Mitä mieltä sinä olet, oliko entisaikoina helpompaa löytää kumppani? Jatka keskustelua alla!

Ota kantaa

Oliko kumppanin löytäminen ennen helpompaa?

Kyllä 78% Ei 22%
Ääniä yhteensä 5640

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt