Seksi & Parisuhde

Sitoutumiskammoinen Saara, 42: ”Tuntuu, että naimisiin mennessään kävelisi vapaaehtoisesti häkkiin”

Julkaistu:

Sitoutumiskammo
Olen aina tietyllä tavalla ollut ylpeä neiti-statuksestani, kertoo nelikymppinen Saara.
Jos ihminen toistuvasti mieluummin lopettaa parisuhteen kuin vie sen vakiintuneemmalle tasolla, kyseessä saattaa olla sitoutumiskammo.

– Sitoutumattomuus on eräänlaista itsesuojelua, sillä henkilö katsoo, että sitoutuminen voisi johtaa tilanteeseen, jossa voisi olla hankalaa tai kyseessä olisi muuten siirtymä ojasta allikkoon, luonnehti aiemmin Väestöliiton parisuhdetiimin esimies Heli Vaaranen.

Sitoutumiskammo ei ole vain miehiä koskettava ilmiö, vaikka perinteisesti näin on voitu ajatella. Näin sitoutumiskammostaan kertoo 42-vuotias Saara:

”Kun mennään naimisiin, suhteesta loppuu hauskuus”

– Minua kosittiin elämäni toisen kerran, kun olin parikymppinen. Puuskahdin silloiselle poikaystävälle sydämeni pohjasta, että ’eikä, en mä halua, kun se eroaminen on niin vaikeaa’. Olin rehellinen, mutta en muistanut ajatella hänen tunteitaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niin kauan kuin muistan, olen ajatellut niin, että siinä vaiheessa kun mennään naimisiin, suhteesta loppuu hauskuus ja paikalle marssivat kuivat velvollisuudet. En tiedä johtuuko se ehkä siitä, että lapsuudessani näin vain toimimattomia parisuhteita. Esimerkiksi omat vanhempani tekivät eroa vuosia, ja se oli pettämisineen, tappeluineen ja raastavine tunteineen aika hirvittävää aikaa.

Sitoutumiseni ensimmäiseen poikaystävääni oli laatujaan perinpohjainen. Se kuitenkin räjähti kasvoille ja muistutti aika paljon vanhempieni suhdetta pettämisineen, tappeluineen ja raastavine tunteineen.

Sen jälkeen olen antanut sydämeni varovaisemmin, ja odotellut jopa vuosikausia, että uskallan oikeasti luottaa, ja ehkä sittenkin jäänyt astumatta täysillä yhdessäolemiseen. Molemmissa pidemmissä suhteissani puhuimme myös avioliitosta, mutta kumpikin suhde päättyi minun aloitteestani jonkin aikaa avioliiton puheeksiottamisen jälkeen. Voin kyllä saada yhteisen lapsen, hankkia yhteisen asunnon ja auton, mutta naimisiin minua ei taida saada. Tai ainakin se pysäyttää miettimään, että onko tämä henkilö juuri se, jonka kanssa haluan sitoutua pysyvästi.

Olen myös aina tietyllä tavalla ollut ylpeä neiti-statuksestani. Mutta naimisiin menemisen pelko taitaa olla sitäkin vahvempi. En oikein tiedä, että mikä siinä tarkalleen pelottaa. Tuntuu vain, että naimisiin mennessään kävelisi vapaaehtoisesti häkkiin, ja siitä hetkestä lähtien vaimorooliin kuuluvat velvollisuudet kaatuvat päälle kuin seinät. Ja tuohon rooliin liittyy kyllä kaikenlaisia uskomuksia!

Tästä on saatu ainakin monet hyvät naurut miespuolisen kaverini kanssa, joka otti jossain vaiheessa tavakseen kosia minua tuon tuosta – ihan vain nähdäkseen, kuinka pahasti tällä kertaa säikähdän.

Saara, 42

Haastatellun nimi on muutettu.

Lue myös: ”Olen ollut eron jälkeen sarjadeittailija”, sanoo 34-vuotias Jari – kaksi miestä kertoo, miksi he eivät halua sitoutua

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt