Seksi & Parisuhde

”On rasittavaa joutua vahtimaan, osaako aikuinen ihminen käydä kaupassa” – naiset eivät nalkuta huvikseen

Julkaistu:

Me Naiset
Onko pakko nalkuttaa? On, mutta kivaa se ei ole, sanovat naiset.
Oletko jo kuullut termistä naisvalittaminen? Jos et, tässä lyhyt oppimäärä sen saloihin:

Naisvalittaminen on parisuhteessa elävän naisen tapa keskustella toisille ihmisille (yleensä naisille) siitä, kuinka kodin työnjako sapettaa. Yleensä keskustelussa on läsnä ärtymys, pettymys ja kiukku siitä, ettei kumppani ota tarpeeksi vastuuta kodin pyörittämisestä.

Tutkijoiden mukaan naisvalittaminen johtuu vanhentuneesta, mutta yhä elävästä sukupuolikäsityksestä, jonka mukaan nainen on suuremmassa vastuussa kodista.

– Perinteisesti parisuhteissa naiset tekevät edelleen suuremman osan kotitöistä, lastenhoidosta ja parisuhteen eteen tehtävästä ”työstä”. Samalla he saattavat koordinoida ja organisoida koko perheen arjen ja jakaa kotityöt perheen muille jäsenille, väitöskirjatutkija Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta kertoo Helsingin Sanomien tuoreessa haastattelussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Todellisuudessa harva nainen sanoo asioista pelkästään nalkuttamisen ilosta.

Naisvalittaminen kuvaa tutkijoiden mukaan aitoa tasa-arvo-ongelmaa. Kotitöistä kumppanilleen huomauttelevaa naista pidetään kuitenkin usein nalkuttajana, ”tiukkapipoisena Justiinana, joka napittaa ihan turhasta”.

Todellisuudessa harva nainen sanoo asioista pelkästään nalkuttamisen ilosta. Sen sijaan moni nainen on kyllästynyt olemaan kodin iänikuinen projektipäällikkö. Monen mielestä asioista huomautteleminen toiselle, aikuiselle ihmiselle tuntuu jopa nöyryyttävältä.

Kysyimme naisilta, miksi he nalkuttavat ja miltä se heistä itsestään tuntuu. Tällaisia vastauksia saimme:

”Joka kerta kun sanon asiasta, tulee paha mieli”

”Nalkutan miehelleni erityisesti kaupassakäynnistä, koska jostain syystä se on hänelle käsittämättömän vaikeaa.

Aina kun on hänen kauppavuoronsa, hän ostaa sieltä ainoastaan välttämättömän – eli sen asian, josta olen sattunut juuri ennen kauppareissua muistuttamaan. Vain harvoin hän tarkistaa itsenäisesti, onko kaapeissa muita puutteita.

On rasittavaa ja kuluttavaa joutua vahtimaan, osaako aikuinen ihminen käydä kaupassa. Joka kerta, kun sanon asiasta, minulle tulee paha mieli. Siksi yritän hillitä kieleni. Sekin on toisaalta mielestäni vääristynyttä, koska kyllähän minun pitäisi pystyä kumppanilleni sanomaan, jos joku asia häiritsee.” Nainen, 27

”Mielestäni en ole kireä nillittäjä”

”Joudun jatkuvasti sanomaan tavarakasoista, joita kerääntyy kaikille tasoille. Hetkeksi ne katoavat vahvan huomauttelun jälkeen, mutta noin vuorokaudessa ne materialisoituvat taas uudelleen.

Ärsyttää, että joudun sanomaan asiasta, sillä en mielestäni ole kireä nillittäjä. Toki voisin itse ryhtyä viikkaamaan miehen kamoja kaappiin, mutta pidemmän päälle se tympisi vielä enemmän. Vuosien varrella olen hellittänyt ärtymyksestäni, koska tuntuu jo siltä, ettei tämä tule mihinkään muuttumaan.” Nainen, 37

”Mietin, olenko kohtuuton”

”Joudun sanomaan miehelleni usein siivoamisesta. Olemme tehneet seuraavat kompromissit: siivouspäivä on kahden viikon välein ja silloin minä imuroin, mies pesee vessan. Toinen ei meinaa millään muistaa hommaansa ja haluaa myös jättää sen viime tippaan. Minä sitten muistutan asiasta niin kauniisti kuin osaan edellisenä päivänä. Koko siivouspäivän ajan yritän pidätellä tuloillaan olevaa nalkutusta – siis ystävällistä huomautusta siitä, että olisi kiva, jos kumpikin hoitaisi hommat sovitusti.

Tilanne aiheuttaa välillemme riitaa. Millä tahansa sanakäänteillä ja äänensävyillä asioista sanonkin, sanon aina väärin. Jos taas jätän sanomatta, epäreiluuden tunne kasaantuu ja aiheuttaa myöhemmin pahemman riidan.

Välillä tunnen itseni tyhmäksi, kun aina huomauttelen kotitöistä. Mietin, olenko kohtuuton? Toisaalta tiedän, että ihmisasumuksessa on ihan pakko siivota joskus – enkä voi tyytyä vain siivoamaan yksin.” Nainen, 25

”Yritän katsoa asioita sormien läpi”

”On ärsyttävää joutua sanomaan sellaisista perusasioista kuten vessan pesemisestä ja roskien imuroimisesta lattialta. Tuntuu, ettei ilman sanomistani asioita tapahtuisi koskaan.

Kodin organisaattorin rooli väsyttää. Yritän silti ymmärtää, että toinen ei vain jostakin syystä oikeasti huomaa. Tiedän, että hän tekee parhaansa. Sen huomaa siitä, että hän loukkaantuu, jos asioista huomauttaa, koska hän kokee epäonnistuneensa. Olen saanut kuulla, että vaadin liikaa.

Yhteiselomme aikana monissa asioissa on myös tapahtunut huomattavaa kehitystä, kun puolisoni on oppinut, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä – ja minkä tekemättä jättämisestä tulee sanomista ja pahaa mieltä molemmille. Jo se helpottaa, ettei joka asiasta tarvitse enää sanoa. Yritän myös itse katsoa monia juttuja sormien läpi ja antaa toisen tehdä asioita omalla tavallaan. Osan hommista hoidan edelleen itse, koska koen, että olisi liikaa vaatia niitä kumppaniltani. Minulle riittää, että kaikkein arkisimmat jutut sujuvat ja ovat molempien vastuulla. Tällainen kompromissiratkaisu, jossa molemmat tulevat vastaan, vaikuttaa toimivan.” Nainen, 31

Lue lisää:

Hiertääkö kotitöiden jako suhdetta? 11 tapaa ratkaista tilanne

Kerjäätkö riitaa? 7 asiaa, joista on syytä huolestua

”Mies ei uskalla olla eri mieltä naisen kanssa” – psykologi Tony Dunderfelt huolissaan suomalaisista peesaajamiehistä

Mies, mitä mieltä sinä olet naisen ”nalkutuksesta”? Tai huomaatko tekeväsi sitä itse? Jatka keskustelua kommenttiboksissa alla!

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt