Joka neljäs tuntee yksinäisyyttä parisuhteessa - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Joka neljäs tuntee yksinäisyyttä parisuhteessa

Kun yksinäisyys on osa identiteettiä, se on minuutta syövä voima. Joulun aikaan myös parisuhteessa koettu yksinäisyys tahtoo kärjistyä.

Tutkimusten mukaan neljännes parisuhteessa elävistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä parisuhteessa.

18.12.2016 13:00

Moni yksinäinen ottaisi vaikka risuja joululahjaksi, kunhan joulu ei olisi yksinäinen.

Yleisesti yksinäisyys on haavoittavinta, jos kyse on niin kutsutusta identiteettiyksinäisyydestä. Silloin ihminen määrittää itsensä ensisijaisesti yksinäiseksi eikä esimerkiksi ammattinsa tai harrasteidensa kautta.

Identiteettiyksinäisyys tuottaa enemmän surua, ahdistusta, epäonnistumisen ja hylkäämisen tunnetta kuin mikään muu tiedossa oleva mittari, selvittää hyvinvointisosiologian professori Juho Saari, joka on kirjoittanut teoksen Yksinäisten yhteiskunta (2016).

Identiteettiyksinäisyys aiheuttaa muun muassa väsymystä ja uniongelmia sekä vähentää aloitekykyä, tyytyväisyyttä, suunnitelmallisuutta ja uskoa omiin kykyihin.

– Se aiheuttaa valtavasti häpeää ja hylätyksi tulemisen tunteita. Se on monella tapaa ihmisen minuutta syövä voima ja aiheuttaa niin sanottua pilaantunutta identiteettiä.

Olipa sosiaalisesti kuinka aktiivinen tahansa, voi yksinäisyys silloinkin olla repivää. Elokuussa 2014 itsemurhan tehnyt amerikkalainen näyttelijäsuuruus Robin Williams kirjoitti vuonna 2009:

”Minulla on ollut tapana ajatella, että pahinta elämässä on päätyä yksin. Ei ole. Pahinta on päätyä ihmisten seuraan, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi yksinäiseksi.”

Tutkimuksista tiedetään, että sosiaalisten suhteiden määrä ei korvaa laadullisesti merkityksellistä ihmistä. Henkilöllä voi olla paljonkin sosiaalisia suhteita ja Facebookissa satoja kavereita, mutta ei sosiaalisesti merkitseviä, laadullisesti hyviä suhteita, Saari huomauttaa.

Niin kutsutulle ”piiloyksinäiselle” on tyypillistä, ettei hän koe tulevansa nähdyksi omana itsenään. Tätä voi selittää muun muassa omien vuorovaikutustaitojen vajavaisuus tai se, että ihminen on jumissa työroolinsa sisällä. Tyyppiesimerkki on papin ammatti, josta voi olla vaikea kokonaan irrottautua.

 Ahdistavissa liitoissa ihmiset voivat tuntea itsensä jopa yksinäisemmiksi kuin yksineläjät.

Omat mausteensa piiloyksinäisyydelle voi ripotella sosiaalinen media. Psykologit huomauttavat, että esimerkiksi Facebookissa korostuu virheettömyys ja sen näyttäminen, että oma elämä on upeaa. Toisin sanoen viallisuuksia tai haavoittuvuutta ei näytetä, mikä osaltaan ruokkii ulkopuolisuuden tunnetta.

Ei ole tavatonta, että myös parisuhde on elämää yksin yhdessä. Tutkimusten mukaan neljännes parisuhteessa elävistä suomalaisista kokee yksinäisyyttä parisuhteessa.

– Yksinäisyys on jopa erityisen ahdistavaa intiimeissä suhteissa, koska se on ristiriidassa näihin suhteisiin liittyvien suurten sosiaalisten odotusten kanssa, kertoo Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula.

Parisuhteessa elävät voivat Kontulan mukaan hävetä tai jopa kieltää muilta yksinäisyyden tunteensa, kun ympäristö odottaa, että parisuhteen tulisi suojata heitä yksinäisyydeltä.

– Ahdistavissa liitoissa ihmiset voivat tuntea itsensä jopa yksinäisemmiksi kuin yksineläjät.

Kontulan mukaan yksinäisyys parisuhteessa on ennen kaikkea liian pitkäksi kasvanutta välimatkaa. Väliin on tullut tyypillisesti työ, arjen rutiinit ja lapset.

Kun arjen pyörä pysähtyy jouluksi, väsymys, varattomuus, vaikeudet perheessä tai parisuhteessa nostavat kaikki päätään, kertoo parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

– Ajatuksille on tilaa, odotukset perheen ja rakkaitten antamasta lämmöstä synnyttävät mielikuvia siitä, minkälaisen joulun haluaisin rakentaa ja minkälaisen haluaisin loman olevan.

Jos jokin, tai ei mikään mene halutulla tavalla, odotukset muuttuvat pettymyksiksi. Pettymyksestä nousee Stolbowin sanoin viha sitä kohtaan, että ”aina meillä on tällaista” tai ”aina sä oot tollanen”.

– Kun pysähdyt pyhien aikaan toisen rinnalle tai katsomaan toista, näet, kuinka etäälle hän on liukunut tai kuinka kauas olet itse kulkenut. Nämä havainnot nostavat surua ja suuttumusta.

Stolbow selvittää, että pinnan alla kytee toive toisen muuttumisesta omien mielikuvien kaltaiseksi sekä pelko tulevasta – pelkoa siitä, ettei osaa korjata sitä, mikä näyttää menneen jo rikki.

Joulu on myös vahvasti muistoilla ladattua aikaa. Stolbow huomauttaa, että kaikki eivät osaa kertoa kumppanilleen, mistä kenkä puristaa – minkälaista murhetta tai vaikkapa pyhiin liittyvää pelkoa kantaa sisällään.

Stolbowin mukaan liian monella suomalaislapsella on muistona aikuisten tai jonkun aikuisen liiallinen alkoholinkäyttö.

– Ja tästähän ei olla päästy tänäkään päivänä minnekään. Viinilasi tai väkevä, lapsen muistoihin piirtyy yhtä kuvottava kuva aikuisen kosteasta aattoillasta. Nämäkin asiat synnyttävät yksinäisyyttä ja ahdistusta aivan siinä keskellä perhettä jouluvalojen tuikkiessa.

Avioeron kokeneelle ajatus eron jälkeisestä joulusta voi tuntua äkkiseltään pelottavalta. Teoksen Erosta eteenpäin (2014) kirjoittanut Stolbow kertoo, että monelle ensimmäinen joulu eron jälkeen on kuitenkin ollut paras vuosiin, koska parisuhteen kitka ja jännitteet ovat kadonneet.

Mikäli kokee itsensä tavalla tai toisella jouluna yksinäiseksi, kannattaa muistuttaa itselleen, että jouluaatto kestää loppuen lopuksi vain jokusen tunnin.

Stolbow huomauttaa, että suurikaan seurue ei ole tae hyvästä mielestä, ja hän kannustaa yksinäisiä ennen kaikkea hemmottelemaan itseään ja tekemään joulusta oman näköisen.

Kaikkia yksinäisiä palvelee myös Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin, johon soitetaan hyvin paljon juuri yksinäisyyden vuoksi.

Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195 202 arkisin klo 9–7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?