Kristiina, 32, on vapaaehtoisesti lapseton: ”Lapsi olisi kuin lemmikki, jonka hankkisin vaikken haluaisi” - Seksi & Parisuhde - Ilta-Sanomat

Kristiina, 32, on vapaaehtoisesti lapseton: ”Lapsi olisi kuin lemmikki, jonka hankkisin vaikken haluaisi”

Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin väestöllinen tarve olisi. Lapsettomuus on monelle naiselle tietoinen valinta, mutta lapsiluvut voivat laskea taloudenkin takia.

Olen huomannut, että ihmiset ajattelevat äitiyden olevan naisena olon huipentuma, kertoo Kristiina Hacklin.

10.1.2016 15:39

Rovaniemeläinen Kristiina Hacklin, 32, on täysin omasta tahdostaan päättänyt olla hankkimatta lapsia.

– Lapsi olisi kuin lemmikki, jonka hankkisin vaikken haluaisi. En ole ikinä kokenut tarvitsevani lapsia. Elämäni on mielekästä kissojen, puolison, töiden ja harrastuksien kanssa.

Hacklin kertoo päätöksensä kasautuvan monista palasista, joista tärkeimmän muodostaa hänen suvussaan kulkevat rasitteet. Näitä ovat mielenterveysongelmat, alkoholismi ja erilaiset fyysiset sairaudet.

– Myös oma välinpitämättömyys lapsia ja niiden hankkimista kohtaan vaikuttaa paljon. En usko, että olisin hyvä vanhempi. En myöskään halua hankkia lapsia maailmaan, joka on nykyisen kaltainen – ylikansoitettu ja saastunut.

Tämän päivän yhteiskunnassa Hacklin ei ole outolintu, sillä vähälapsisuus mukaan lukien lapsettomuus näyttää olevan kehitystrendi niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa.

”Saamme selvästi vähemmän lapsia kuin mitä toivoisimme”

Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että suomalainen nainen synnyttää nykyisellään keskimäärin 1,71 lasta, kun väestön uusiutumistaso ( eli väkiluvun pysyminen ennallaan) edellyttäisi noin 2,1 lasta. Vuonna 2014 lapsia syntyi 57 232, mikä oli 902 vähemmän verrattuna edellisvuoteen. Syntyneiden määrä laskee nyt viidettä vuotta peräkkäin.

Syntyvyyden laskusta puolet selittyy sillä, että ensimmäisiä lapsia on syntynyt selvästi vähemmän. Kolmasosa laskusta puolestaan selittyy sillä, että myös toisia lapsia syntyi aiempaa vähemmän.

Kokonaan lapsettomien määrä on noussut Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Nykyään noin joka viides 40–44-vuotias nainen ja noin joka neljäs samanikäinen mies on Suomessa lapseton, selviää Väestöliiton tiedoista.

Syntyvyyden lasku ei vielä sellaisenaan ole ongelma. Esimerkiksi ekologisen kuormittavuuden näkökulmasta voi olla toivottavaakin, ettei länsimaihin syntyisi hirveästi lisää kansalaisia, huomauttaa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Hän tähdentää, että pienentyvä lapsiluku muodostuu ongelmaksi silloin, kun se nivoutuu toivottua pienempään lapsilukuun.

– Juuri Suomessa on Euroopan suurin ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Saamme selvästi vähemmän lapsia kuin mitä toivoisimme.

Naiset eivät ole enää kovissa paineissa saada lapsia

Tyypillisimpiä syitä lapsettomuuteen ovat parisuhteen puuttuminen tai kumppanin löytyminen vasta myöhemmällä iällä. Eri tutkimuksissa on havaittu merkkejä kuitenkin myös siitä, että ihmisten toiveet lapsiluvusta ovat pienenemään päin.

Kun lähes koko ihmisen olemassaolon ajan paritteluvietti on varmistanut syntyvyyden, nyt ikiaikaisia lisääntymiskuvioita vaikuttavat sekoittavan uudenlaiset voimat. Lastensaantiaikeet kohtaavat ison haasteen palkkaan ja vaurauden tavoitteluun perustuvasta yhteiskunnasta.

– Jos elät yhteiskunnassa, joka arvostaa korkeaa statusta ja korkeita tuloja ja jossa asemasi ja vaikutusvaltasi määräytyvät työn ja koulutuksen mukaan, silloin nämä tekijät asettuvat etusijalle ohi lapsensaannin, toteaa evoluutioantropologi Sarah Hrdy New Scientist -lehdessä.

Hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät myöskään ole enää samanlaisessa kulttuurisessa painekattilassa äitiyden osalta kuin pari vuosikymmentä sitten. Toisin sanoen ensimmäistä kertaa historiassa naiset voivat kieltäytyä lapsenteosta.

– Minusta lapsettomuus ja vähälapsisuus selittyy hitaasti muuttuvalla asennekulttuurilla. Naisen ei enää tarvitse olla vain äiti, vaan hänelle tarjotaan muitakin rooleja yhteiskunnassa, Hacklin kommentoi.

Väestöliiton tutkimuksista ilmenee, että vapaaehtoinen lapsettomuus näyttää olevan hieman yleisempää niillä, jotka ovat itse kasvaneet ilman sisaruksia. Lisäksi vapaaehtoisesti lapsettomien joukossa on muita enemmän niitä, jotka pitävät yksin elämistä parhaana vaihtoehtona.

Mielikuva lapsia vihaavasta sinkusta on tiukassa

Lapsettomuuden valinneet vetoavat tavallisesti henkilökohtaisiin syihin, kuten ”en katso olevani sopiva vanhemmaksi” tai ”lapsi ei sovi elämäntyyliini”, Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo.

Hän muistuttaa, että lastenhankinnan siirtyminen myöhemmäksi voi osaltaan vaikuttaa siihen, että raskaaksi tuleminen muuttuu entistä hankalammaksi.

Valintaan lapsettomuudesta ei ole useinkaan helppoa kantaa, sillä se herättää Miettisen mukaan yhä edelleen monissa kielteisiä reaktioita.

– Mielikuva itsekkäästä, lapsivihamielisestä ikisinkusta tuntuu istuvan sitkeässä. Vapaaehtoisesti lapseton tuntuu kyseenalaistavan suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeinä koettuja arvoja, kuten epäitsekkyyttä ja toisista huolehtimista.

Miettinen muistuttaa, että vapaaehtoisesti lapsettomiin mahtuu runsain mitoin niin työkeskeisiä puurtajia, sukulaisten ja tuttavien lapsille varavanhempina toimivia kuin omaisistaan tiiviisti huolehtivia ihmisiä.

Myös Kristiina Hacklinilla on kattavat kokemuksensa ennakkoasenteista, mukaan lukien syyllistävistä sellaisista. Hän kertoo kuulleensa varsinkin nuorempana jatkuvasti ”kyllä se mieli tuosta vielä muuttuu” -mantraa.

– Olen kuullut myös ne perinteiset, eli että olen itsekäs ja outo ja lapsettomuuteni on yhteiskunnalta ja tulevilta sukupolvilta pois, kun en tuo lisää veronmaksajia. Muutamaan otteeseen on oletettu, että lapsettomuuteni ei olisi vapaaehtoista.

Hacklin uskoo, että ennakkoasenteet ovat suuressa määrin kasvatuksesta kiinni.

– Meidät kasvatetaan edelleen uskomaan, että lasten saaminen on jokaisen naisen velvollisuus. Sitä jopa verrataan miesten velvollisuuteen käydä armeija.

– Olen myös huomannut, että ihmiset ajattelevat äitiyden olevan naisena olon huipentuma ja että lapseton nainen olisi jollain lailla puutteellinen – aivan kuten lasten saanti täydentäisi naisen valmiiksi.

Suomalaiset eivät ole kuolemassa sukupuuttoon

Sukupuuttoon suomalaiset eivät ainakaan hetkeen ole kuolemassa, sillä suurin osa lapsettomistakin suomalaisista toivoo lopulta saavansa lapsia. Toisinaan biologiset syyt vaikeuttavat lapsentekoa, mutta tahatonta lapsettomuutta voi selittää suuressa määrin myös taloudelliset puitteet.

– Tällä hetkellä syntyvyyden lasku johtuu paljolti taloudellisesta epävarmuudesta, joka vaikeuttaa parisuhteiden solmimista ja perheen perustamista. Muutos verottaa kansalaisten hyvinvointia, Rotkirch kertoo.

Rotkirch muistuttaa, että väestörakenteeseen voi vaikuttaa maahanmuutolla ja väestön huoltosuhdetta voi muuttaa työuria pidentämällä. Siksi hän korostaakin ongelman inhimillistä puolta.

– Enemmistö suomalaisista toivoo itselleen puolisoa ja lapsia. Silti ei-toivottu lapsettomuus on lisääntynyt paljon.

Yleensä vaikeat taloudelliset ajat johtavat syntyvyyden nousuun, kun taas nousukausilla keskitytään enemmän rahan kuin lasten tekemiseen, kertoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

– Vaikuttaisi siltä, että ollaan huonossa kierteessä, koska samaan aikaan talous takkuaa ja syntyvyys laskee, Gissler kertoo.

Nihkeän taloustilanteen pitkittyminen on Gisslerin mukaan saattanut pistää ihmiset miettimään, onko heillä varaa hankkia lapsia.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että moni lapsenhankintaa 1990-luvulla lykänneistä lopulta hankki lapsia 2000-luvun aikana ja on mahdollista, että sama toteutuu tälläkin kertaa.

Joka tapauksessa ilman merkittäviä kehityssuunnan muutoksia Suomessa voi olla edessä pidempikin matalan syntyvyyden ajanjakso.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?