Seksi & Parisuhde

Miksi rakkaus ja raivo ovat niin lähellä toisiaan?

Julkaistu:

Rakkauden lovessa
Lääkäri ja kirjailija Emilia Vuorisalmi kertoo, miksi rakastettua voi myös vihata.
Pariskunta riitelee tulisesti, astiat lentävät ja raivo on käsin kosketeltavissa. Mies lähestyy naista ja puristaa tätä hartioista. Nainen koittaa rimpuilla pois. Parin katseet kohtaavat ja aika pysähtyy hetkeksi. Nainen syöksähtää kohti miestä, ja he suutelevat intohimoisesti.

Kohtaus on tuttu monista elokuvista, ja moni meistä on itsekin ollut vastaavassa tilanteessa. Miksi rakkaus ja raivo tuntuvat olevan niin usein lähellä toisiaan?

Aivoja kuvantaessa tutkijat ovat huomanneet rakkauden ja vihan keskusten sijaitsevan eri osissa aivoja. Molemmat koneistot pystyvät toimimaan yhdessä tai erikseen ja jopa päällekkäin. Molempiin tunteisiin liittyykin voimakas keskittyminen tiettyyn kohteeseen, sekä lisääntynyt fyysinen ja henkinen kiihotustila ja runsas energia. Tämä energia saattaa yllättäen muuttaa muotoaan rakkaudesta vihaksi ja päinvastoin.

Psykologien mukaan raivon tunne muodostuu, kun ihminen kokee odotetun palkkion olevan uhattuna. Esimerkiksi epäily pettämisestä tai toisen ihmisen tunnesidoksen heikkenemisestä saattaa aiheuttaa raivon tunteen. Tuoreessa suhteessa olemme usein epävarmoja asemastamme ja saatamme reagoida herkästi. Raivon tunne ei aina purkaudu rakkauden kohteeseen vaan hylätyksi tulemisen pelko voi saada ihmisen potkaisemaan tuolia, huutamaan lapselle tai suuttumaan tyhjästä ystävälle tai työkaverille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös parisuhteessa hylätyksi tuleminen käynnistää usein vihan tunteen.

Hylkäämiseen reagointi riippuu muun muassa geeneistä ja kasvatuksesta, ja yksilölliset erot ovat suuria. Lisäksi parisuhteen laatu ja kesto vaikuttavat hylkäämisreaktion voimakkuuteen. Lapsuuden turvalliset kiintymissuhteet ja sosiaalinen verkosto auttavat usein selviämään tehokkaammin hylkäämisestä ja saattavat lievittää myös vihan tunnetta.

Mikä sitten on rakastetun vihaamisen tehtävä evoluutiobiologian kannalta?

Asiaa laajalti tutkinut kulttuuri antropologi Helen Fisher päätyi näkemykseen, että hylätyn henkilön viha rakkauden kohdetta kohtaan kehittyi, jotta henkilö pystyy irtautumaan toivottomasta suhteesta ja etsimään uutta rakkautta vehreämmiltä laitumilta. Pettymyksen ja raivon tunteet muodostuvat, kun hylätty henkilö kokee tuhlanneensa runsaasti aikaa, resursseja ja energiaa kumppaniin, joka hylkää hänet.

Perheellisten kohdalla hylkäämisraivo saattaa antaa energiaa taistella jälkeläisten hyvinvoinnin puolesta. Avioero-oikeudenkäynneissä tämä lasten oikeuksien puolesta taisteleminen tuntuu valitettavan usein kääntyvän lasten hyvinvointia vastaan.

Viha ja rakkaus voivat siis kulkea käsi kädessä, ja rajapinta niiden välillä ohut.

On hyvä myös huomata, että vihan tunne ei kuitenkaan suoraan poista rakkautta tai himon tunnetta, jota hylätty ihminen tuntee rakkauden kohdetta kohtaan.

Vain aika parantaa nuo haavat ja sammuttaa rakkauden liekin.

Emilia Vuorisalmi on helsinkiläinen lääkäri, äiti ja yrittäjä, joka on perehtynyt rakkauteen tieteen näkökulmasta kirjassaan Sekaisin LOVEsta. Emilian mielestään tiede on seksikästä ja hän uskoo, että tiedon ja ymmärtämisen kautta on mahdollista lisätä onnellisuutta arjessa.

Vapaa-ajallaan Emilia on rohkea heittäytyjä, joka nauttii perheestään ja saa energiaa liikunnasta, luovuudesta ja hyvästä ruuasta. Välillä pitää myös saada huutaa ääni käheäksi Helsinki Seagullsien kotimatseissa.

Seuraa Emiliaa Instagramissa täällä ja Twitterissä täällä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt