Lohduttomia lukuja nuorten liikuntaharrastuksen lopettamisesta – valtaosa ei aio palata - Salibandy - Ilta-Sanomat

Lohduttomia lukuja nuorten liikuntaharrastuksen lopettamisesta – valtaosa ei aio palata

Lajia vaihtaneiden suosituimmat uudet harrastukset olivat kuntosali, lenkkeily ja e-urheilu.

12.3. 19:13

Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten loppumisesta ja liikunta-aktiivisuuden vähenemisestä koronapandemian aikana ollaan oltu syvästi huolissaan. Salibandyliiton teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan huoli on ollut aiheellinen.

Salibandyn lisenssipelaajien määrä oli pudonnut viime kauden lopusta vuodenvaihteeseen mennessä yli viidellä tuhannella. Tämä on noin kymmenen prosenttia liiton lisenssimääristä.

– Aiempina vuosina lisenssimäärät ovat lähes poikkeuksetta nousseet. Yleensä ollaan kauden päätteeksi oltu 2 000–3 000 harrastajan verran plussalla edelliseen kauteen verrattuna, Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen kertoo.

Hän pelkää, että kevään lukuja vertailtaessa pudotus on jopa 10 000 harrastajaa, sillä yleensä lisenssejä ostetaan runsaasti vielä kevään aikana. Tänä vuonna on toisin, sillä suuri osa lisenssin vaativasta kilpa- ja harrastetoiminnasta on keskeytetty.

Suurten massojen lajissa myös vaihtuvuus on melko suurta. Sellaisia pelaajia, joilla oli lisenssi viime kaudella, muttei enää tällä kaudella, on toistakymmentätuhatta. Liitto lähetti tammi-helmikuussa noin 10 000 tällaiselle pelaajalle kyselyn, jossa kysyttiin muun muassa syitä lajin lopettamiseen sekä sitä, onko pelaaja mahdollisesti palaamassa lajin pariin.

Kyselyyn vastasi noin 1 900 pelaajaa, 110 toimintansa lopettaneiden joukkueiden yhteyshenkilöä sekä 221 valmentajaa, eli yhteensä reilut 2 200 henkilöä. Tulokset olivat hätkähdyttäviä.

Vastaajista nuoria eli 13–18-vuotiaita pelaajia oli noin 600. Näistä peräti 74 prosenttia ilmoitti, ettei todennäköisesti aio palata salibandyn pariin. Aikuis- ja senioripelaajista (yli 40-vuotiaista) sen sijaan 61 prosenttia piti edelleen ovea auki salibandyn jatkamiselle.

Erityisesti nuorten ehdottomuus lajin lopettamisesta pysyvästi aiheuttaa Salibandyliitossa suurta huolta.

– Olemme erittäin huolissamme koronan aiheuttamista pitkäkestoisista vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Harrastusten pitkän tauon vuoksi lasten ja nuorten liikkuminen ja fyysinen rasitus ovat jääneet minimiin. Tämä johtaa tulevaisuudessa suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin henkisellä ja fyysisellä tasolla, Kinnunen arvelee.

Kyselyssä koronapandemian osuus lopettamisessa korostui vanhemmissa ikäluokissa. Senioreissa 30 ja aikuisissa 26 prosenttia nimesi lopettamisen ensisijaiseksi syyksi koronan. Junioreissa suurimmat lopettamisen syyt olivat ”harrastaminen ei ollut enää hauskaa” (32%) ja ”keskityn toiseen lajiin tai harrastukseen” (29%).

Junioreissa koronan nimesi lopettamisen ensisijaiseksi syyksi vain kahdeksan prosenttia, mutta Kinnunen arvelee koronan vaikutuksen näkyvän välillisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sisälajien harrastukset olivat sydäntalvella yli kaksi kuukautta kokonaan pakkotauolla.

– Suurin syy nuorten lopettamiseen oli, ettei harrastaminen ollut enää hauskaa. Ei se varmaan monen mielestä olekaan hauskaa, jos koronarajoitusten takia joudutaan ryynäämään ulkona, tai treenejä ei ole lainkaan. Nuoret eivät ehkä osaa nimetä koronaa suoraan lopettamisen syyksi, Kinnunen arvelee.

Juuri Etelä-Suomessa korona olikin selkeästi yleisin lopettamisen syy. Etelä-Suomessa 29% vastaajista kertoi koronapandemian vaikuttaneen lopettamiseensa erittäin tai melko paljon. Muualla maassa vastaava osuus oli noin 20%.

Kinnusen mielestä osviittaa koronan vaikutuksista saadaan myös siitä, mihin lajiin nuoret salibandyn vaihtoivat. Kun lajinvaihtajilta kysyttiin uutta lajia, top-3 vastaukset olivat kuntosali 44 prosenttia, lenkkeily 37 prosenttia ja e-urheilu 29 prosenttia. Jalkapalloon vaihtoi 16 ja jääkiekkoon 15 prosenttia vastaajista.

– Kaikella kunnialla e-urheilua kohtaan, mutta se ei lisää lasten ja nuorten fyysistä aktiviteettia, Kinnunen sanoo.

– Miten tämä valtava määrä lopettaneita nuoria saadaan takaisin liikunnan pariin? Entä ne, jotka normaalistikin liikkuvat vähemmän? Kokonaan toinen ulottuvuus on suomalaisen huippu-urheilun tulevaisuus. Koronapandemia jättää väistämättä jälkensä myös siihen, Kinnunen pohtii huolissaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?