– Viini on sekä keräilykappale että maataloustuote. Arvo nousee tai se voi laskea, Samuil Angelov sanoo.

Palkittu asiantuntija: Viini on ollut viime vuodet hyvä sijoituskohde – Suomesta voi saada arvoviinejä halvemmalla kuin ulkomailta

Viinipullo voi olla rakas aarre, unohtumaton makukokemus, sijoitus ja kyyneleet silmiin nostava muisto.


29.4. 15:00

Samuil Angelov kuulee haastattelijan oman viinimuiston, joka liittyy alsacelaiseen viinintuottajaan Marcel Deissiin.

– Deiss! Angelov valpastuu ja pyyhkii miltei saman tien liikutustaan silmäkulmastaan.

Olisi vähättelyä sanoa, että Angelov pitää Deissin viineistä.

– Kyyneleet tulevat silmiin, kun muistelen Engelgartenia. Siinä on jotain pyhää, kun käy tarhalla.

Engelgarten on pelto, joka synnyttää samannimisen valkoviinin. Tarhan soramainen rakenne, valkea maaperä ja merkittävä vesivaje mahdollistavat rypäleiden optimaalisen laadun. Köynnökset kärsivät ja tuottavat pieniä, laadukkaita satoja.

– Vieressä on kauniita, hyvin hoidettuja tarhoja. Deissin puolella kasvaa ruohoa, eivätkä lehdet ole nättejä saati täydellisiä. Ihmiset käyvät nyppimässä niitä, jotta köynnökset tuntevat olevansa elossa. Miten tällä tarhalla kaikki seitsemän rypälelajiketta voi kypsyä samanaikaisesti?

Näitä muistoja käydään läpi Helsingin Etelärannassa sijaitsevan Sue Ellen -ravintolan alapuolella sijaitsevassa viinikellarissa. Angelov on muun muassa Sue Ellenin, Murun ja Ultiman omistaman Muru Dining Oy:n toimitusjohtaja ja monta kertaa alan kisoissa palkittu sommelier.

Samuil Angeloville viini on työ ja harrastus sekä nautinto.

Tarkoitus on puhua viinien hankintaan ja säilyttämiseen liittyvistä kysymyksistä. Suomessa ne eivät kuulu suurten massojen päivänpolttaviin huolenaiheisiin. Tiedättehän, kun kello näyttää puolta tuntia vaille Alkon sulkemisaikaa, eikä taloudesta löydy yhtään avaamatonta viinipulloa. Miksei sitä viiniä voi sitten varastoida pahan päivän varalle? Koska kaikki kuluu kuitenkin saman tien, kuuluu usein vastaus.

Toisin ajattelevat ne, jotka hankkivat viineille sitä varten rakennetun kylmäkaapin. Kun harrastus etenee astetta vakavammalle tasolle, kotona on niin sanottu käsivarastona toimiva kosteutta myöten viinejä hellivä varastointikaappi ja pitempiaikaiseen säilytykseen tarkoitettu vuokratila viinikellarissa.

Viinien säilytyksessä viileä ja tasainen lämpötila ovat oleellisia. Angelov mainitsee Helsingissä avatun Pelican-viinivaraston helpoksi väyläksi, jos haluaa hankkia viineilleen varaston.

Viinikellariosakkeissa on se ilo, että samalla tutustuu muihin keräilijöihin.

–Kotiviinikaapillakin pääsee pitkälle. Viinikellariosakkeissa on se ilo, että samalla tutustuu muihin keräilijöihin. Itselläni on Töölön Viinitarhassa kaappi. Kotona on kaksi viinikaappia.

Aina kannattaa punnita myös kuinka monta laatusamppanjaa varastovuokrilla saisi vuoden aikana Alkosta. Pelican laskuttaa noin 200 viinipulloa vetävästä kaapista 19 euroa kuukaudessa kahden tarjouskuukauden jälkeen.

Helsingin keskustassa sijaitseva Winecellars Oy toimi alun perin hiilikellarina. Viinikellarin toimintaa valottaa prokuristi Monika Halén.

– Jäseneksi pääsee ostamalla osakkeen omistajalta, joka sen haluaa myydä. Meillä ei siis ole vapaita osakkeita, vaan kauppa tapahtuu aina nykyisen ja uuden osakkeenomistajan välillä.

– Jäseneksi pääsee ostamalla osakkeen omistajalta, joka sen haluaa myydä, prokuristi Monika Halén valotti IS:lle Winecellars Oy:n toimintaa.

– Minulla on tapana sanoa, että osakkeen hinta on noin 2 000 euroa, eli se on se hinta, minkä omistajat ovat aikoinaan siitä maksaneet. Lopullinen hinta määräytyy neuvotteluissa ostajan ja myyjän välillä. Koska meitä on 178, niin aina löytyy taho, joka haluaa luopua osakkuudestaan.

Haastattelun jälkeen Winecellarsia alkoi Monika Halénin jälkeen vetää toimitusjohtaja Juha Rantala. Hän kertoo osakkeen hinnaksi nyt 2000-3000 euroa. Nyt kuitenkin on meneillään kampanja, jolla osakkaaksi pääsee edullisemmin, Rantala sanoo.

Osakkaita kutsutaan klubi-illallisille, mutta ihan ilmaista harrastus ei ole: vuosittain osakkeenomistajat maksavat yhtiövastikkeen eli jäsenmaksun, joka on tänä vuonna 409,20 euroa veroineen.

Viineistään kannattaa pitää lukua. Olutmiehenä tunnettu entinen ministeri ja Postin pääjohtaja Pekka Vennamo paljasti aikoinaan Uusi Suomi -lehdessä Suomessa olevansa myös viinimies, joka piti kotitietokoneellaan omaa viinivarastoaan järjestyksessä. Se onkin fiksua, sillä tuskanhiki nousee otsalle, kun kaapin kätköistä löytyy parhaat päivänsä nähnyt Grand Cru -luokiteltu valkoviini.

Samuil Angeloville viini on työ ja harrastus sekä nautinto. Se on myös historiaa, muistoja ja ruoan viimeistelevä kastike. Mitä ammattilainen ajattelee viinien keräilystä ja varastoinnista?

Osa pulloista on tarkoitettu avattavaksi heti ja osa nautittavaksi tuonnempana.

–Viini on sekä keräilykappale että maataloustuote. Arvo nousee tai se voi laskea. Viiniä pystyy varastoimaan, ja sen kanssa pääsee aikamatkustamaan. Ohran ja vehnänkin hinta nousee ja laskee, mutta 20 vuoden jälkeen ne eivät ole enää käyttökelpoisia. Viinien elinkaari alkaa nyt kun siitä puhumme, lehdet puhkeavat ja kukat kukkivat. Viinin tie päättyy, kun pullo avataan ja nautitaan. Sen jälkeen jää vain muisto.

Neuvot sijoittajille

– Jos hankit viinejä sijoitusmielessä, osta kokonainen laatikollinen.

– Klassisten viinialueiden ulkopuolelta voi löytyä valmistajia, joiden viinien arvostus ei ole vielä huipussaan. Onko esimerkiksi brittiläisissä kuohuviineissä tällaista potentiaalia?

– Alkosta voi löytyä arvoviinejä, jotka maksavat ulkomailla enemmän.

– Jos ostat viiniä nettikaupoista, selvitä myyjän luotettavuus esimerkiksi truspilot.com-sivustosta.

– Säilytä viinit valolta suojattuina ja viileähkössä tasalämmössä.

– Osa pulloista on tarkoitettu avattavaksi heti ja osa nautittavaksi tuonnempana. Kaikki viinit eivät edes kestä kypsytystä. Sentimentaalinen arvo on esimerkiksi Ranskan MM-kisaviinillä, jonka ostin 1998. Sitä ei avata koskaan, sillä viini on mennyt vanhaksi.

Angelov kertoo äitinsä ostoksesta, kun Neuvostoliitto oli romahtamassa.

– Hän osti huutokaupasta kuusi pulloa saperaviviinejä, jotka olivat käsittääkseni Stalinin isän valmistamia. Kaksi avattua pulloa oli täyttä kuraa. Arvo romahtaa samalla kun pullon avaa, Angelov mainitsee viiniin liittyvän lainalaisuuden.

Angelov opastaa polkunsa alussa olevaa viinien keräilijää, että on tärkeä tutustua eri alueisiin ja niillä vaikuttaviin tuottajiin.

– Viini on ollut viime vuodet hyvä sijoitus, Angelov sanoo.

Suomeen ei tule hirveitä määriä huippuviinejä. Kun korona iski, kauppa tyssäsi.

– Viini on ollut viime vuodet hyvä sijoitus. Etenkin Bordeaux’ssa, Burgundissa ja Champagnessa hinnat nousevat esimerkiksi Aasian kysynnän takia. Suomessa arvoviinien hankinta on haastavaa, koska ultra premium -skene on kohtuullisen ohut verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Suomeen ei tule hirveitä määriä huippuviinejä. Kun korona iski, kauppa tyssäsi. Myös Euroopan huippuravintolat ovat olleet kiinni. Tällä hetkellä Bordeaux-negocianteilla (viinikauppiailla) ei ole tuloja, koska ravintolat eivät osta. Siksi nyt saa hyviä diilejä. Sain juuri hyvä diilin tunnetulta tilalta, miinus 50 prosenttia hinnasta. Ei supervuosikerta, mutta kuitenkin. Ostin samalla vuosikertaa 1981 suhteellisen hyvällä hinnalla.

Tällaiseen kaupantekoon yksityisen kuluttajan on vaikea päästä mukaan. Kuluttajan kannattaa tarkastella ehkä viinialueita enemmän yksittäisiä tuottajia.

– Klassisten viinialueiden ulkopuolelta löytyy profiloituneita tuottajia. Uusiseelantilainen Cloudy Bay on nimi, jonka hinta on noussut pitkään. Felton Road on nyt sellainen. Australialainen Torbreck on tuottaja, jonka viinejä ei todennäköisesti viiden vuoden päästä saada Suomeen.

– Madeira on ollut viini, jota olisi pitänyt ostaa.

Viisi vuotta sitten sai 1800-luvun madeiraa 190–500 eurolla, nyt hinta on lähemmäs tuhat euroa.

– Madeira on ollut viini, jota olisi pitänyt ostaa. Hinnat ovat kolminkertaistuneet viidessä vuodessa ja samalla saatavuus heikentynyt. Viisi vuotta sitten sai 1800-luvun madeiraa 190–500 eurolla, nyt hinta on lähemmäs tuhat euroa.

Angelovin mukaan Alko on hyvä paikka ostaa arvoviinejä.

– Romanée Contin viini maksoi Alkossa 10 000 euroa. Netissä hinta on 23 000. Jos teet tällaisen ostoksen, voit matkustaa Lontooseen huutokauppaan ja myydä pullon isolla voitolla.

Omasta kellarista kansalainen ei voi Suomen rajojen sisällä laillisesti myydä viinejään. Sen sijaan niitä voi kaupata kansainvälisissä huutokaupoissa. Angelov suosittelee, että sijoitusmielessä ostettuja viinejä kannattaa kaupata avaamattomissa laatikoissa. Näin viinien arvo säilyy parhaiten.

– Yksi keräilijä halusi luopua kellarinsa sisällöstä. Koska nimikkeitä oli paljon, niitä oli vaikea myydä. Huutokaupat eivät halua ottaa yksittäisiä pulloja myyntiin. Tässä tapauksessa nimikkeitä oli 700, kaikkiaan tuhatkunta pulloa. Kävin aluehallintoviraston kanssa läpi kuvion, sain ohjeet, aikaikkunan ja ohjeet raportointiin. Kaupan hinta oli satojatuhansia euroja.

Angelov suosittelee, että sijoitusmielessä ostettuja viinejä kannattaa kaupata avaamattomissa laatikoissa.

Romanée Contin viini maksoi Alkossa 10 000 euroa. Netissä hinta on 23 000.

Angelov löysi näille viineille muita ilahduttaneen käyttötarkoituksen.

–Järjestän tastingeja (maistelutilaisuuksia), joissa pystyn tarjoamaan ison repertuaarin esimerkiksi vuoden 1955 viinejä.

Angelov mainitsee saaliista Macon Villages’n vuosikerran 1945.

–Tuottajaa ei näkynyt pullossa, vain V-kirjain eli vastarintaliikkeen voitonmerkki. Ajattelin, ettei viini voi olla kunnossa, mutta se oli fantastinen. Kaikki maistajat hiljenivät. Kuvittele, sota oli juuri päättynyt. Ensimmäinen sadonkorjuu sodan jälkeen...

Angelovin kellariostoksen tuhannesta pullosta kolme avattua on osoittautunut huonoiksi. Entäpä etämyynti, voiko maistamatta luottaa tilaamiensa viinien laatuun?

–Etämyynti aiheuttaa pettymyksiä yhtä lailla kenkäkaupassa kuin viinikaupassa. Kun ostan netistä omaan ja firman käyttöön, yritän ottaa etukäteen selvää kauppiaasta. Viiniväärennökset ovat ongelma. Niitä on liikkeelle paljon. Monesti ei edes väärennöstä huomaa. Sitten selitellään itselleen, että oli vain huono pullo.

Angelov tarkoittaa väärennöksillä lähinnä tavoiteltuja arvoviinejä. Roistot tuskin jaksavat paneutua kympin tai parinkymmen euron viinien väärentämiseen.

Artikkeli on ilmestynyt Ilta-Sanomien Kotisi aarteet II -erikoisjulkaisussa. Ensijulkaisun jälkeen täsmennetty Winecellars Oy:ssa tapahtuneita muutoksia.

Lue lisää: Edullisen ”kyykkyviinin” valehdeltiin olevan paljon kalliimpi, sai parhaat pisteet yli sadan maistelijan testissä – palkittu sommelier kertoo, miksi niin kävi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit