HS: Näin elintarvikeyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan tutkijoihin – rahaa syydetään jopa Suomessa - Ruokauutiset - Ilta-Sanomat

HS: Näin elintarvikeyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan tutkijoihin – rahaa syydetään jopa Suomessa

Useat elintarvikeyhtiöt kuten Coca-Cola ja Nestlé ovat huolissaan julkaistavista tutkimuksista, ja yrittävät vaikuttaa tuloksiin syytämällä rahaa ravitsemustieteilijöille, uutisoi HS.

Elintarvikejätit kuten Coca-Cola yrittävät vaikuttaa tutkimuksiin omien etujen mukaisesti.

5.3.2015 8:45

Helsingin Sanomien mukaan elintarvikeyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan tutkijoihin, jotta julkaistavat tutkimukset olisivat yhtiöiden kannalta edullisia. Tuore brittitutkimus paljastaa, että elintarvikeyhtiöt ovat onnistuneet lobbausyrityksissään.

Asia käy ilmi arvostetun britannialaisen tiedejulkaisun BMJ:n tuoreesta tutkimuksesta. Tämän mukaan Britannian kansanterveystutkimuksen ammattilaiset ovat pahoin sotkeutuneet erityisesti sokeriteollisuuteen ja yhtiöihin, joiden tuotteita syytetään muun muassa ylipaino-ongelmista.

Lobbaus on kohdistunut Britanniassa erityisesti kahteen julkisen hallinnon tahoon: neuvoa-antavaan tieteelliseen ravintokomiteaan (SACN) sekä Cambridgen yliopiston Lääketieteellisen tiedekomitean ravitsemustieteiden yksikköön. SACN-komitean on tarkoitus tarjota riippumatonta tieteellistä tutkimusta Britannian viranomaisille ja päättäjille.

Helmikuussa julkaistun raportin mukaan teollisuus on rahoittanut Cambridgen yliopiston ravitsemustutkijoita yli vuosikymmenen ajan. Tutkijat ovat saaneet rahoitusta muun muassa Coca-Colalta, PepsiCo:lta, Nestléltä, Britannian panimoinstituutilta, Painonvartijoilta, makeisyhtiö Sainsbury’silta sekä lääkeyhtiö Glaxo Smith Klinelta.

Muut tutkijat ovat saaneet rahoitusta myös kosmetiikkaa ja elintarvikkeita valmistavalta Bootsilta, Coca-Colalta, Cereal Partners UK:lta, Marsilta ja Unilever Foods -yhtiöltä. Lisäksi asiantuntijat ovat istuneet Coca-Colan, Britannian ruoka- ja juomaliiton sekä ruokatarvikejakelijoiden instituutin neuvottelukunnissa.

Tätä tapahtuu myös Suomessa

Suomalainen ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sanoo, että Suomessakin tutkijoita ja lääkäreitä syytetään jatkuvasti eri teollisuuden alojen talutusnuorassa olemisesta – eikä aina syyttä.

Suomessa teollisuuden rahoituksen osuus ravitsemustieteellisessä tutkimuksessa on Fogelholmin mukaan vähäinen. Elintarviketeollisuus rahoittaa kuitenkin tutkimusta Helsingissä ja Kuopiossa, hän kertoo. Esimerkiksi rehu- ja elintarvikeyhtiö Raisio oli rahoittamassa Benecol-levitteeseen liittyvää tutkimusta.

Professori sanoo itsekin olleensa mukana esimerkiksi Fazerin rahoittamassa tummaa suklaata koskevassa tutkimuksessa. Fazeria pyydettiin Fogelholmin mukaan rahoittajaksi, koska näytti siltä, että tumma suklaa laskee verenpainetta. Valio puolestaan ei ole rahoittanut omia tutkimuksiani, mutta tekee yhteistyötä laitoksemme muiden osastojen kanssa, Fogelholm sanoo.

Lobbaaminen voi vääristää tieteellistä tutkimusta. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimusraportissa paneuduttiin 17 sokeritutkimukseen. Selvisi, että ruokateollisuudelta rahoitusta saaneet tutkijat havaitsivat viisi kertaa vähemmän yhteyksiä sokeroitujen virvoitusjuomien ja ylipainon välillä.

Plos Medicine -tiedejulkaisussa julkaistun tutkimuksen tulokset hämmentävät suomalaisprofessori Fogelholmia.

 Tämä voi kertoa siitä, että jotkut tutkijat haluavat miellyttää teollisuutta tai siitä, että teollisuus osaa lobata erittäin hyvin omaa agendaansa.

– Tämä voi kertoa siitä, että jotkut tutkijat haluavat miellyttää teollisuutta tai siitä, että teollisuus osaa lobata erittäin hyvin omaa agendaansa, Fogelholm sanoo.

Fogelholm on itsekin joutunut syytösten kohteeksi ravitsemussuosituksia antavan työryhmän jäsenenä.

– Minua on syytetty muun muassa siitä, että sokeriteollisuuden lobbaus olisi vaikuttanut johtopäätöksiini.

Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsenenä toimivan Fogelholmin mielestä on hyvä, että tutkijat ja teollisuus tekevät yhteistyötä.

– Jos yliopistot eivät tekisi tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa, yritykset tekisivät tutkimusta todennäköisesti itse, mikä olisi huonompi vaihtoehto.

Fogelholm painottaa, että yhteistyön täytyy olla avointa. Se tarkoittaa selkeitä tutkimussopimuksia sekä vapaata raportointia tuloksista silloinkin, kun tulokset eivät ole yrityksille mieluisia.

Lähde: HS

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit