Legendaarisen Lapin Kullan yllättävä historia: tämä mies sai tehtäväkseen luoda oluen, jota myös naiset juovat - Ruokala - Ilta-Sanomat

Kuvassa vuodelta 1973 panimomestari Leo Andelin tekee makukoetta suodatetusta oluesta pienellä mittalasilla.

Legendaarisen Lapin Kullan yllättävä historia: tämä mies sai tehtäväkseen luoda oluen, jota myös naiset juovat

Leo Andelin on Lapin Kullan isä. Hänellä on yhä tallessa alkuperäinen resepti.


14.3.2020 9:00

Se oli Suomen nuorimmalle panimomestarille Leo Andelinille aikamoinen tehtävä.

Kehitä olut, joka sopii suomalaiselle ruualle ja maistuu sekä miehille että naisille, Tornion Panimon toimitusjohtaja Irma Stormbom ehdotti.

Oli vuosi 1962.

Leo Andelin oli 24-vuotias, Saksassa opiskellut panimomestari.

Hän oli lähtenyt 20-vuotiaana Saksaan – siitä huolimatta, että saksalaiset pommittivat Lapin sodassa hänen perheensä kodin Kuusiluodon saarella. Pommitukset tuhosivat kyläyhteisön. Vanhempien työpaikka Rosenlewin saha purettiin ja vietiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon.

– Ei minulle tullut saksalaisvihaa missään vaiheessa, Leo Andelin kertoo.

Suomalaiset panimot tekivät 60-luvun alussa saksalaistyyppistä olutta, josta miehet pitivät. Se oli voimakkaasti humaloitua.

– Saksassa sanottiin, että bier muss mänlich sein, oluen pitää olla miehekästä, Leo Andelin kertoo.

Irma Stormbom toivoi kepeyttä ja aromaattisuutta. Hän uskoi, että naisetkin juovat mielellään olutta.

Stormbom kokosi työryhmän kehittämään uutta olutta. Siihen kuuluivat panimomestari Herman Krüger, Irma Stormbom, hotellijohtaja Sirkka Virkkunen ja toimittaja Esko Lumikero.

– Meidän piti luopua näkemyksestä, että oluen pitää olla miehekäs, Leo Andelin kertoo.

 Meidän piti luopua näkemyksestä, että oluen pitää olla miehekäs.

Lapin vesi, kotimainen täysmallas, aidot humalat sekä perinteinen, lähes kahden kuukauden käymisprosessi toivat juomaan makua.

Vuonna 1963 markkinoille tuli pehmeä lager, Lapin Kulta. Samana vuonna se voitti Bryssselin kansainvälisessä olutkilpailussa kultamitalin.

Iskulauseen mukaan siinä oli ”tunturipurojen raikkautta”.

Siihen aikaan olutta sai kuitenkin valmistaa ja myydä vain Lapin alueella.

– Kun etelän ihmiset tulivat hiihtämään, he saivat maistella Lapin hotelleissa erilaista olutta ja ihastuivat, Leo Andelin kertoo.

– Kun Alko poisti lääninrajoja ja keskiolut vapautui 1969, alkoi Lapin Kullan kasvu.

Leo Andelinin rooli Lapin Kullan kehityksessä on keskeinen. Hän oli yksi niistä ihmisistä, jotka olivat vastuussa Lapin Kullan reseptistä.

Siellä missä Lapin Kultaa ennen tehtiin, syntyy yhä olutta. Panimo sai uuden elämän.

Leo Andelin syntyi Alatorniolla Kuusiluodon saarella. Se oli tuhannen asukkaan sahayhdyskunta, joka tuhoutui 4.10.1944, kun saksalaiset pommittivat saaren.

Kaikki asukkaat evakuoitiin laivayhtiöiden proomuilla.

Leo oli silloin kahdeksanvuotias.

– Se päivä jäi mieleen, hän kertoo.

– Väki vietiin sahan lautatarhojen taakse suojaan. Yön pimeinä tunteina meidät vietiin turvaan.

Kuusiluodon saaren asukkaat asettuivat Keski-Ruotsiin lähelle Sundsvallia. Mukana olivat vanhukset, äidit ja lapset. Isät olivat sotimassa.

– Pienenä lapsena en oikein ymmärtänyt tapahtumia.

– Pommituksista ei jäänyt pelkoa. Olin nuori ja villi.

Puolen vuoden kuluttua Leo, perheensä ainoa lapsi, palasi äitinsä kanssa Tornioon. Isä oli tullut sodasta ja oli haavoittunut. Jalassa oli sirpaleita.

– Isä kertoi, että oli viisi vuotta sodassa saappaat jalassa valmiina palvelukseen.

Kun Kuusiluodolta tuli äkkilähtö, äiti ja Leo eivät olleet huomanneet ottaa isän saksofonia mukaan. Se olisi ollut sodan jälkeen hyvä ansiolähde. Tanssi oli ollut kielletty sodan aikana.

Sodan jälkeen lapset leikkivät saksalaisten sotakalustolla.

– Kävimme saksalaisten tukikohdissa kaivelemassa, Leo Andelin muistelee.

– Teimme nuotiota ja välillä alkoi räjähdellä. Se oli meistä kivaa. Ihmettelen, että olen hengissä.

Leo Andelin vuonna 1993, jolloin Lapin Kulta täytti 120 vuotta.

Torniossa oli panimo Tornion Olut. Suuri osa torniolaisista oli kytköksissä panimoon.

Vanhalta panimomestarilta Leo kuuli, että panimoalaa voisi opiskella Saksassa.

Lukio oli jäänyt kesken kahden vuoden jälkeen. 17-vuotiaana Leo Andelinilla todettiin maitorupi, joka vei kahdeksi kuukaudeksi sairaalahoitoon.

– Maitorupi levisi kaulaan, poskiin ja sisätaipeeseen, visva juuttui vaatteisiin eivätkä vaatteet lähteneet irti.

1957 saatuaan terveen paperit Andelin aloitti Torniossa panimomestarin Hermann Krügerin ohjauksessa oluen valmistukseen ja pääsi näkemään kaikki oluen tekemisen vaiheet.

Lahdessa vierähti puoli vuotta maltaan tekemistä seuratessa.

– Se kiehtoi, että työ oli vaihtelevaa, ruumiillista työtä.

Kaksi oppivuotta suomalaisissa panimoissa vahvisti ajatuksen: tämä on minun juttuni. Palkallisten työharjoittelun turvin Leo lähti opiskelemaan panimomestariksi Berliiniin, Lyypekkiin ja Koblenziin.

– Osasin lähtiessäni saksan kielen alkeet lukion kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. Oli pakko oppia.

Opiskelijayhteisö oli kansainvälinen.

Leo asui samassa huoneessa alivuokralaisena suomalaisen opiskelijakollegansa kanssa.

Opiskeluiden ohessa hän työskenteli kesällä Koffin panimolla ja Lahden mallastamolla.

Palattuaan Suomeen tuore braummeister pääsi aloittamaan uudessa työssään jo seuraavana päivänä.

Saksassa koulutetulla panimomestarilla olisi ollut kysyntää muissakin panimoissa, mutta Leolla oli koti Torniossa.

– Vaimo löytyi Ruotsista, kun palasin Suomeen, Leo Andelin kertoo.

He asuvat Ruotsin puolella vaimon kotitilan maille rakennetussa talossa. Andelineilla on kaksi aikuista lasta ja viisi lastenlasta.

– En voi sanoa, että kadun mitään. Olen elämääni tyytyväinen.

Leo analysoi kouratuntumalla mäskin tuoksua ja karkeutta Tornion panimolla.

Puhtaus on oluen tekemisessä a ja o.

– Kuka tahansa voi oppia tekemään olutta, mutta tekeminen ei ole helppoa. Hiivan kanssa ei tule pelleillä, Leo Andelin kertoo.

– Tämä ala vaatii välillä ympärivuorokautista mukanaoloa. On riskit olemassa, kun tehdään tuotteita, joita ihmiset juovat.

Leo Andelin on nähnyt panimoalalla monia vaiheita. 1980 Hartwall osti Stormbomin suvun koko osakekannan.

Leo Andelinista tuli panimon johtaja 1982.

– Kyllä se tuntui yllättävältä. Olin erikoistunut panimomestariksi.

Työ palkittiin. Lapin Kulta oli vuosia Suomen myydyin olut.

Kun Leo Andelin jäi eläkkeelle 1999, olutta tehtiin panimossa 190 miljoonaa litraa. Se oli 36 prosenttia koko Suomen oluesta.

– Vuonna 1962 kun tulin tehtaalle, tehtiin miljoona litraa.

Lapin Kultaa pullotettiin Torniossa vuonna 2002.

Syksyllä panimomestari Leo Andelinin elämäntarina nähdään valkokankaalla. Dokumenttielokuvan Panimomestari –The Master Brewer ohjaa Antti Haase.

Se valottaa kultamitalioluen nousua ja tuhoa.

Oltuaan eläkkeellä yli kymmenen vuotta Leo Andelin järkyttyi. Heineken ilmoitti 2010 Tornion panimon sulkemisesta.

– Se tuntui todella kamalalta minun kohdallani. Oma elämäntyö oli mennyt, Leo Andelin kertoo.

Torniolainen paluumuuttaja Kaj Kostiander halusi jatkaa panimon toimintaa historiallisessa miljöössä.

Kostiander löysi kumppaniksi Sangen Oy:n Oulusta, joka laittoi pystyyn joukkorahoituskampanjan. Sen avulla Sangen käynnisti Tornion Panimon.

Leo Andelin lupautui mentoriksi. 2017 hän teki Tornion Panimon kanssa kymmenen vuoden neuvottelusopimuksen. Hän käy palaverissa Tornion Panimossa kaksi kertaa viikossa.

– Saatan olla siellä joskus yhden työvuoron oluen keittämistä seuraamassa, että se tehdään antamieni ohjeiden mukaan.

Vielä 50 vuoden jälkeen Leo Andelinilla on kotonaan tallessa Lapin Kullan alkuperäinen resepti.

Kun Tornion Panimolla alettiin tehdä ikonista klassikko-olutta, huomattiin, että yksi tärkeä raaka-aine puuttui. Oikeanlaista hiivaa ei saanut mistään.

Leo Andelin ei luovuttanut.

– Löysin hiivan vanhojen kontaktieni kautta Saksasta.

Tornion Panimo on valmistanut Original Lapland Lageria 5,2 prosentin vahvuisena vuodesta 2017.

Olut palkittiin kultaisella Monde Selection -laatupalkinnolla keväällä 2018, kuten esikuvansa 54 vuotta aiemmin.

– Olin pokkamassa kultamitalin.

– 54 vuotta ensimmäisestä mitalista on pitkä välimatka. Tuntui upealta.

Leo Andelista on tekeillä elokuva. Hän toimii yhä konsulttina ja käy panimolla kahdesti viikossa.

Viime viikolla Leo Andelin kuuli kauppareissulla Hartwallin päätöksestä lopettaa keskiolutvahvuisen Lapin Kullan valmistaminen. Hartwall omistaa Lapin Kullan tuotemerkin.

– Olin yllättynyt siitä. Se on ikävä asia, hän sanoo.

Suru oli ennen aikainen. Tällä viikolla Tornion Panimo Oy kertoi palauttavansa alkuperäisen 1960-luvun version Lapin Kullan keskiolutreseptistä tuotantoon.

83-vuotias Leo Andelin toivoo elävänsä satavuotiaaksi. Nytkin hän on lähdössä kymmenen kilometrin hiihtolenkille.

Entinen Lapin Kauppakamarin puheenjohtaja on yhä mukana yhdistystoiminnassa. Hän on Ruotsin kunniakonsuli ja Panimomestariyhdistyksen kunniajäsen.

Olutta tulee vieläkin otettua, mutta ei joka päivä. Saunapäivänä hän ottaa olutta pari, kolme.

–  Ajattelen, että maistuipa hyvältä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit