Kaikki varmasti tietävät, että banaanin tummat pilkut tarkoittavat hedelmän kypsyyttä. Monen muun hedelmän kohdalla täydellisen kypsän yksilön löytäminen kaupasta voi olla hankalampaa.
– Banaanin ruskeat pilkut ovat sokeria, joka pyrkii hedelmän kypsyessä kuorta kohti. Se, että ruskeaa näkyy, on luonnon tapa kertoa, että nyt olisi aika syödä minut, Annika Hongell-Hakkarainen, Satotukku Oy:n myyntipäällikkö, kertoo.
Aina pelkkä väri ei kuitenkaan kerro kypsyydestä mitään. Esimerkiksi vihreät satsumat voivat olla huippumakeita, eikä kirkkaanpunainen väri kerro välttämättä kypsyydestä mitään.
– Usein hedelmiä valitaan ulkoisen värin perusteella. Ajatellaan, että punainen väri tai muu kertoisi kypsyydestä, mutta se on harhaanjohtavaa. On esimerkiksi lajikkeita, jotka ovat sekä raakana että kypsinä vihreitä, eikä ulkonäkö muutu hedelmän kypsyessä.
Kysyimme Hongell-Hakkaraiselta vinkit, joilla tunnistaa mehukkaimmat hedelmät, jotka kannatta poimia ostoskoriin.
Löysä kuori
Sitruskausi on käynnissä ja Hongell-Hakkaraisella on hyvä vinkki kypsän hedelmän löytämiseen.
– Tärkein kriteeri on, että hedelmän pitää olla omaan kokoonsa nähden raskas.
Sitrushedelmän sisällä tapahtuu nesteiden, vitamiinien ja sokerien symbioosi sen jälkeen, kun hedelmä on poimittu puusta. Se saa hedelmän mehustumaan ja muuttumaan painavammaksi.
Löysäkuorista sitrushedelmää ei kannata ostaa.
– Monet ostavat sitrukset niin, että kuori on jo vähän löysä. Silloin hedelmä on monesti jo kuiva. Kuoren pitää olla napakka, jotta hedelmä on mehukas.
”Monet ostavat sitrukset niin, että kuori on jo vähän löysä. Silloin hedelmä on monesti jo kuiva. Kuoren pitää olla napakka, jotta hedelmä on mehukas.
Väriä ei kannata tuijottaa liikaa. Vihreäkuorinen sitrushedelmä voi olla täysin kypsä, kuten pomelon ja greipin risteytys sweetie.
– Alkukaudesta monien sitrushedelmien ulkokuoren väritys vaihtuu vähän myöhässä. Esimerkiksi satsumat tuodaan usein Euroopasta, jossa yö- ja päivälämpötilat ovat voineet olla niin tasaisia, että väri ei ole ehtinyt vaihtumaan ja kuori on jäänyt vihertäväksi. Kuoren värin vaihtuminen vaatii suuremman eron päivä- ja yölämpötiloissa.
Ilmiö on sama kuin syksyn ruskalehdissä.
– Hedelmissä tapahtuu sama asia, eli lehtivihreä katoaa takaisin emokasviin samoin kuin puu vetää lehtivihreän lehdistä runkoonsa talveksi.
Kypsä sitrushedelmä on mehustunut raskaaksi, joten se on kokoonsa nähden painava.
Persimonin kypsyys on makuasia
Persimon, sharon, kaki. Herkkuhedelmällä on monta nimeä.
– Mitä kypsempi hedelmä, sitä hillomaisemmaksi hedelmäliha muodostuu, Hongell-Hakkarainen kertoo.
Mutta se, minkä kypsyisenä persimoninsa haluaa syödä, on kuitenkin makuasia samoin kuin vaikkapa banaanin kohdalla.
– Toiset tykkäävät syödä persimonin rapeana kuin omenan. Toiset taas niin kypsänä, että sitä ei voi edes pilkkoa, vaan vain halkaista ja syödä sisuksen lusikalla.
Persimonissa on sama ominaisuus kuin banaanilla, eli hedelmäsokeri pyrkii kohti kuorta hedelmän kypsyessä.
– Ihan loppuvaiheessa kuori ohenee ihan paperinohueksi ja läpikuultavaksi. Silloin kuoren alapinnalle kiteytynyt hedelmäsokeri näkyy ruskeina laikkuina.
Monet hieman epäröivät persimonin ostamista enää siinä kohtaa, kun kuoressa näkyy jo ruskeita kohtia.
– Moni ajattelee, että hedelmä olisi jo pilaantunut. Oikeasti juuri silloin hedelmä on makeimmillaan. Ruskeat kohdat maistuvat taatelimaisilta, sillä siinä kohtaa on oikein rypäs hedelmäsokereita.
”Ruskeat kohdat maistuvat taatelimaisilta, sillä siinä kohtaa on oikein rypäs hedelmäsokereita.
Vesimelonin arvet kertovat mehukkuudesta
Kypsän vesimelonin löytämisessä pitää tietää muutamakin asia.
– Kun kopauttaa, niin kypsästä vesimelonista kuuluu ontto ääni.
Ontto ääni ei kuitenkaan kerro vielä melonin makeudesta tai mehukkuudesta.
– Vesimelonissa on vaaleampi keltainen läikkä siinä kohtaa, joka on maannut maata vasten vesimelonin kasvaessa. Läikkäkohdassa on arpia tai naarmuja. Mitä enemmän jälkiä läikässä on, sitä useamman kerran pölyttäjä, kuten mehiläinen tai kimalainen, on käynyt siinä jo kukintavaiheessa. Jos käyntikertoja on paljon, sitä makeampi ja mehukkaampi melonista kehittyy kasvuvaiheessa, Hongell-Hakkarainen vinkkaa.
Annika Hongell-Hakkarainen kertoo, että vesimelonien kohdalla elää sitkeästi myös hauska kansanuskomus, jonka mukaan tyttömelonit ovat makeampia ja poikamelonit mehukkaampia.
Meloneista kannattaa valita hyllyn tummakuorisin
Muiden melonien kohdalla onttousniksi ei toimi, eikä jälkien määrää vaaleassa läikässä ole yhtä helppo huomata.
– Hunajamelonin ja piel de sapo -melonin kohdalla kuoren tummempi väri kertoo melonin kypsyydestä ja mehukkuudesta. Ulkopinnassa voi näkyä ruskeita läikkiä. Meloneissa tapahtuu sama asia kuin banaaneissa ja persimoneissa, eli sokeri pyrkii kuorta kohti.
Lisäksi kannattaa valita kokoonsa nähden raskas meloni, jos sen ostaa kokonaisena.
Ananas on raikkaimmillaan napakkana ja vihertävänä
Kypsän ananaksen löytää siten, että irrottaa lehden ananaksesta. Jos lehti irtoaa, ananas on kypsä. Sillä on kuitenkin merkitystä, mistä kohdasta lehden nappaa.
– Lehti pitää ottaa lehtiruusukkeen keskeltä. Alimmaisen lehden irtoaminen ei kerro ananaksen kypsyydestä.
Ananaksen kohdalla kannattaa kuitenkin varoa, ettei sitä osta liian kypsänä.
– Jos ananas on pehmeä, ruskea ja kannasta lemahtaa ummehtunut tuoksu, se on mennyt jo pahaksi. Ananas on raikkaimmillaan, kun ulkokuoren väritys on vaalea, tai jopa vihreä, ja kuori on napakka, jopa vähän kova.
Raikkaan ananaksen kuori on jopa hieman vihertävä, mutta lehtiruusukkeen keskeltä lehti irtoaa kevyesti vetämällä.
Kypsä mango erittää mangopihkaa
Mangon ja muidenkin eksoottisempien hedelmien kohdalla katse kannattaa kiinnittää kuoreen.
– Sokeri tulee niissäkin esille tavalla tai toisella, Hongell-Hakkarainen perustelee.
– Esimerkiksi mangoissa tulee mangopihkaksi kutsuttua sokerinestettä mangon kannasta. Se on merkki kypsyydestä, hän jatkaa.
”Esimerkiksi mangoissa tulee mangopihkaksi kutsuttua sokerinestettä mangon kannasta. Se on merkki kypsyydestä.
Avokadon voi ostaa vähän raakanakin
Avokadossa kanta irtoaa helposti, kun hedelmä on kypsä. Aina kanta ei kuitenkaan ole paikoillaan, mutta kypsän avokadon löytämiseen on muitakin keinoja.
– Suomeen tuodaan pääasiassa hass-lajiketta. Se on raakana vihreä ja kypsänä ruskea. Väri on oikeastaan paras kriteeri. Avokado kannattaa ostaa juuri silloin, kun se on vaihtamassa väriä.
Hongell-Hakkarainen vinkkaa ostamaan avokadon mieluummin hieman vihertävänä kuin harmaan mustana, jotta saa tuoreen ja raikkaan avokadon.
– Ihan mustat ja liian pehmeät kannattaa jättää kauppaan. Jos avokadon ostaa vähän napakkana, niin se kypsyy kuitenkin nopeasti, noin parissa vuorokaudessa, kun hedelmän jättää huoneenlämpöön.
”Jos avokadon ostaa vähän napakkana, niin se kypsyy kuitenkin nopeasti, noin parissa vuorokaudessa, kun hedelmän jättää huoneenlämpöön.
Nykyään ruokakauppojen tarjonnassa on myös jonkin verran vihreäkuorisia avokadolajikkeita.
– Kun sitä painaa hellästi kämmentä vasten, niin kuoren pitäisi joustaa kämmenen alla. Mutta jos peukulla painaisi, niin kuoren pinta ei jää alas, vaan ponnahtaa takaisin.
