Ruotsalainen arkiruokahitti, jota suomalaiset eivät ymmärrä – Tukholmassa asuvat Pauliina ja Loviisa kertovat, mitä he todella kaipaavat Suomesta - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Ruotsalainen arkiruokahitti, jota suomalaiset eivät ymmärrä – Tukholmassa asuvat Pauliina ja Loviisa kertovat, mitä he todella kaipaavat Suomesta

Jos kaipaat Tukholmaan, pienen nojatuolimatkan voi saada siellä asuvien nuorten suomalaisten podcastista.

Ruotsalaiset korvapuustit, eli kanelipullat ovat Loviisan ja Pauliinan suosikkiherkkuja Tukholmassa. Pauliina päätti opetella niiden leipomisen.­

27.11.2020 18:30

Ruotsi on yleensä se naapurimaa, johon suomalaiset vertaavat itseään. Ja Tukholma on monelle suomalaiselle rakas reissukaupunki, jonne palataan aina uudestaan. Vaikka Suomen ja Ruotsin kulttuureissa onkin paljon samankaltaisuuksia, mielenkiintoisia arkisia eroja löytyy silti.

Tämän ovat havainneet Tukholmassa asuvat suomalaiset 27-vuotiaat Loviisa Läärä ja Pauliina Perkiö, jotka ammentavat hauskaa materiaalia omista arjen kokemuksistaan ja sattumuksistaan Ei saa peittää -podcastiin.

”Elämä kansankodissa ei aina sujukaan kuten Strömsössä” podcastin esittelyssä kuvataan.

– Matontamppaustelineet ja mattopiiskat, niitä ei ole Tukholmassa nähty, podcastissa kerrotaan hauska arkinen, pieni esimerkki eroista Suomeen.

- Ulkomailla asuminen on avartanut omaa maailmankuvaa, naiset toteavat. He kertovat podcastissa myös hauskasti mokailuistaan kielen ja kulttuurin kanssa.­

Podcastissa on monen muun aiheen lisäksi käsitelty esimerkiksi ruotsalaisia tapoja, sanontoja, Ruotsin Vain elämää -ohjelmaa ja muita tv-sarjoja sekä sitä, millä tavoin Suomi esiintyy paikallisissa medioissa.

Lisäksi jaksoissa on käyty läpi asioita, joita Ruotsiin muuttaneet suomalaiset kaipaavat Suomesta.

Kunnon kauraleipää ei löydä

Mitä tuotteita he vievät mukanaan käytyään Suomessa? Sellaisia, joita esimerkiksi Tukholman kaupoista ei löydä?

Kysyimme Loviisalta ja Pauliinalta heidän ruokakaipauksistaan, ruotsalaisten ja suomalaisten jouluruokien eroista ja paikallisista ruoista, joihin he ovat Tukholmassa ihastuneet.

Leipä on yksi niistä asioista, jossa on isoja eroja. Pakatuissa leivissä ei ole naisten mukaan yhtä monipuolista kattausta kuin Suomessa. Tuoreleivät ovat suositumpia.

– Monet Ruotsissa asuvat suomalaiset tuovat Suomesta esimerkiksi 100-prosenttista kauraleipää. Sellaista on täältä vaikea löytää. Se olisi kyllä ehkä hyvä markkinarako suomalaisille yrittäjille, he kertovat.

– Täällä pidetään pyöreästä, aika pullamaisesta leivästä.

Näkkäri on ”kansallisylpeys”

Näkkärivalikoima on taas Ruotsissa runsas. Niitä löytyy kaupoista joka lähtöön.

– Näkkileivät ovat täällä melkein kansallisylpeys, Pauliina toteaa.

– Riisikakut ovat näkkäreiden ohella suosittuja. Niistä on myös jälkkäriversioita, kuten suolaisella kinuskilla maustettuja.

Yksittäispakatut pikapuurot olivat myös asia, jota naiset yrittivät löytää paikallisista ruokakaupoista tuloksetta. Niitä tuli Suomesta ikävä, kun naiset olisivat ostaneet niitä vaellusreissua varten.

– Ja vaikka Tukholma on tietyllä tavalla kasvissyöjien mekka, täällä ei ole yhtä laajaa valikoimaa kasviproteiinituotteita, esimerkiksi kaurapohjaisia tuotteita, mitä Suomessa on tarjolla runsaasti.

Suomessa isojen markettien karkkihyllyt voivat olla pitkiä, ruotsalaisissa marketeissa ei ole yhtä laajaa valikoimaa.

– Lontoon rakeet, niitä kyllä kaipaan, Loviisa sanoo.

Ksylitolipurkan naiset mainitsevat myös yhdeksi kaipauksen kohteekseen.

Ihanien korvapuustin salaisuus

Sahramipulla on yksi niistä perinteisistä ruotsalaisista jouluherkuista, joihin Pauliina ja Loviisa eivät ole Ruotsissa erityisemmin ihastuneet.

Mutta korvapuustit, ne ovat naisten mukaan Ruotsissa kerta kaikkiaan herkullisia. Niiden leipomisessa on pieni ero suomalaisiin versioihin verrattuna.

– Olen aina kadehtinut ruotsalaisten upeita kaneli- ja kardemummapullia, ne ovat aina näyttäneet ja maistuneet paljon paremmilta kuin minun leipomani. Päätin, että nyt loppuu moiset tuskailut ja opettelen tekemään heidän ohjeillaan oikein kunnon vanhan ajan pullaa.

Pauliinalle selvisi, että pullien salaisuus on yli kahden tunnin kohotusaika, erittäin runsas voin ja sokerin käyttö sekä pullan letitys- sekä pyöritystekniikka, hän kuvaili Instagramissa.

– Toinen tärkeä salaisuus on voitelu ennen paistoa munalla ja heti paiston jälkeen seoksella, jossa vettä ja sokeria. Sillä saa pulliin rapean pinnan ja kauniin kiillon.

Kuorrutteen ansiosta pullan sisus pysyy mehevän pehmeänä, eikä kuivu nopeasti.

– Korvapuustitaikinaa saatetaan kohottaa useita tunteja, samaan tapaan kuin tiettyjä italialaisia pizzataikinoita.

Aikuisen ”salainen” herkku

Joissakin asioissa suomalaisnaiset ovat havainneet hyvin erikoiselta tuntuvia mieltymyksiä. He kertovat itselleen oudolta tuntuvan arkiruokaesimerkin, josta Ruotsissa pidetään.

– Täällä tykätään maustaa ruokia banaanilla, naiset toteavat huvittuneena.

Sitä käytetään esimerkiksi pizzaan ja tiettyyn arkiruokaan, jonka koostumus voi kuulostaa hiukan erikoiselta. Kyseessä on Flygande Jacob, eli Lentävä Jacob, johon tulee banaanin lisäksi muun muassa pekonia.

– Eräskin työkaveri kertoi juuri tehneensä sitä ison kattilallisen. En sitä ihan ymmärrä, Loviisa naureskelee.

Ruotsalaista ruokaa esittelevän Kärä Sverige -kirjan (Cozy Publishing) kirjoittanut Elna Nykänen Andersson kuvailee kirjassaan Lentävää Jacobia ruokana, joka on erityisesti lasten mieleen, mutta on myös aikuisten ”salainen” herkku.

– Aikuiset teeskentelevät, että kyseessä on simppeli lastenruoka, mutta kaapivat salaa kastikkeen rippeet uunivuoasta, Nykänen Andersson kirjoittaa ja vakuuttaa sen olevan herkullinen.

Hän kirjoittaa lisäksi, että ”ruotsalaiset nauraisivat itsensä kipeiksi, jos kuulisivat, että tämä ruoka kulkee omassa suvussani nimellä Elnan herkkubroileri. Se on kuin joku väittäisi keksineensä makaronilaatikon ”.

Katso ruoan ohje jutun lopusta.

Pekonia ja banaania yhdistävä lentävä Jacob.­

Isot erot joulupöydässä

Suomalaisista jouluruoista Pauliina kaipaa erityisesti oman suvun reseptillä valmistettua imellettyä perunalaatikkoa.

– Ja paiston kestävät hillot, kuten luumuhillo, niitä ei täältä saa. Lehtitaikinaa kyllä löytyy, mutta kaipaan Suomesta myös joulutorttuja. Ne eivät kuulu ruotsalaiseen jouluun.

Neljä vuotta Tukholmassa asunut Loviisa arvostaa ruotsalaista joulupöytää, vaikka se ei olekaan yhtä perinteinen kuin Suomessa.

– Tukholmassa joulupöydistä nautitaan jo pitkään ennen joulua usein ravintoloissa. Perinteisiin kuuluu, että perheet tai ystäväporukat menevät yhdessä ravintoloihin syömään joulupöydän tarjonnan. Niihin ollaan valmiita käyttämään isojakin summia ja niissä arvostetaan pientä luksusta. Yksi parhaimpia mitä olen syönyt oli Gamla Riksarkivetissä, Loviisa kuvailee.

Siellä joulupöytä aloitettiin erilaisilla silleillä, perunoilla ja juustoilla. Joulupöytä on usein aika mereneläväpainotteinen, Loviisa kuvailee.

Gamla Riksarkivetin joulupöydässä oli tarjolla ohutta näkkileipää.­

– Ruotsalainen joulupöytä on aika samanlainen, kuin muidenkin juhlapyhien ruoka. Ei se ehkä taida aina ihan hirveästi erota juhannuspöydästä, hän pohtii.

Loviisa ja Pauliina toteavat, että Tukholmassa jouluruokien perinteisyys ei ole välttämättä yhtä ”vakava” asia kuin Suomessa.

Meksikolainen joulupöytä eräänkin ravintolan tarjonnassa on siitä hyvä esimerkki.

Ruotsalaisessa joulupöydässä on runsaasti kalaa.­

Elna Nykänen Andersson kirjoittaa kirjassaan, että ruotsalainen joulupöytä on versio voileipäpöydästä, johon valikoidaan ne hiukan hienoimmat ruokalajit. Perinteisten ruokien lisäksi etsitään myös uusia ruokia.

Koronatilanne voi muuttaa suunnitelmia, mutta jos Pauliina ja Loviisa pääsevät jouluksi Suomeen, he tietävät jo mitä herkkuja he haluavat ensimmäisinä.

– Perunalaatikko ja joulutortut.

Mokailu ei ole niin vakavaa

Mistä podcastin nimi Ei saa peittää tulee?

– Aiemmin Ruotsissa asuneet suomalaiset joutuivat joskus kenties häpeämään tai peittelemään suomalaisuuttaan. ”Ei saa peittää” tuli alunperin siitä, että sama teksti on molemmissa maissa pattereiden edessä. Meille se tarkoittaa sitä, että me voimme myös olla ylpeitä suomalaisuudestamme ja mokailu kielen sekä kulttuurin kanssa ei ole niin vakavaa, naiset kertovat.

Nimi on myös symboli häpeilemättömälle itsensä likoon laittamiselle, podcastin esittelytekstissä todetaan.

Mitä ulkomailla asuminen on opettanut?

– Ulkomailla asuminen on lisännyt itsetuntemustani. Parasta on se huumaava vapaudentunne ja se, kun tiedän pärjääväni kinkkisissäkin tilanteissa. Myös Suomessa asuvien läheisten kanssa vietettyä aikaa ja ihmissuhteita on oppinut vaalimaan eri tavalla, Loviisa vastaa.

– Ehdottomasti parasta ulkomailla asumisessa ovat kaikki ne uudet tuttavuudet, joiden kanssa keskustellessa oma maailmankuva avartuu. Ja tietysti se, miten mukavuusalueelta poistuessa joutuu laittamaan itsensä likoon, etenkin kielen ja itseilmaisun suhteen, Pauliina pohtii.

– Etäisyys omaan kotimaahan on myös lisännyt Suomi-ylpeyttäni ja antanut perspektiiviä asioihin, jotka Suomessa ovat erityisen hyvin ja joita pidin aiemmin itsestäänselvyyksinä.

Lentävä Jakob

(4 annosta)

  • 1 grillattu broileri

  • 150 g pekonia

  • 2 dl kermaa

  • 1 dl ranskankermaa

  • 1/2 mietoa chilikastiketta tai ketsuppia

  • 2 banaania

  • 1/2 dl suolapähkinöitä

Valmistusohjeet

  1. Perkaa broileri ja paloittele liha sopiviksi suupaloiksi.

  2. Laita ne voideltuun uunivuokaan.

  3. Suikaloi pekoni ja paista pannulla.

  4. Anna jäähtyä hetken talouspaperin päällä, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.

  5. Sekoita kerma, ranskankerma ja chilikastike tai ketsuppi.

  6. Kaada kermasekoitus uunivuokaan.

  7. Paloittele kuoritut banaanit ja ripottele pekonin kera kanan päälle.

  8. Gratinoi 15-20 minuuttia 225 asteessa.

  9. Ripottele päälle pähkinät, kun paistoajasta on kulunut puolet.

  10. Tarjoile keitetyn riisin ja vihreän salaatin kera.

Resepti: Elna Nykänen Andersson: Kärä Sverige (Cozy Publishing 2018)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit