Espoolaiskoulussa tehtiin yksinkertaisia muutoksia, jotka saivat oppilaat tulemaan mielellään syömään: ”Meiltä tulee todella vähän ruokahävikkiä” - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Espoolaiskoulussa tehtiin yksinkertaisia muutoksia, jotka saivat oppilaat tulemaan mielellään syömään: ”Meiltä tulee todella vähän ruokahävikkiä”

Espoon Järvenperässä on yhä oppilaita, jotka jättävät kouluruoan väliin, mutta koulun rehtori uskoo sinnikkään työn merkitykseen.

3.3.2020 11:44

THL:n vuonna 2018 julkaiseman selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia kaikista kuudes- ja 70 prosenttia kahdeksasluokkalaisista kertoi osallistuneensa ruokailuun joka arkipäivä.

Vain harva koululainen syö kuitenkaan kaikki aterian osat.

Selvityksen mukaan yleisin syy kouluruoan väliin jättämiselle oli se, että oppilas ei pitänyt kouluruoasta. Kouluruokailusuosituksen mukaan kouluaterian pitäisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiansaannista, Opetushallituksen sivuilla todetaan.

Espoossa sijaitsevassa Järvenperän yläkoulussa on tartuttu toimiin, joilla pyritään edistämään kouluruoan arvostusta ja lisäämään ruokailevien oppilaiden määrää. Koulussa on reilu 400 oppilasta.

– Jos oppilailla on sanottavaa kouluruoasta, pahin vastaus on sanoa, että asia nyt vain on näin, koulun rehtori Minna Kartano toteaa.

Koulussa on löydetty toimivia ratkaisuja, jotka eivät vaadi rahaa. Pieniltä kuulostavilla asioilla on ollut vaikutusta. Ruoka tulee samasta keskuskeittiöistä kuin muihinkin espoolaiskouluihin, mutta ruokailutilanteen muutokset ovat Järvenperän koulussa vaikuttaneet siihen, että oppilaat tulevat syömään mielellään.

– Meiltä tulee todella vähän ruokahävikkiä, Minna Kartano kertoo.

Kännykät pois

Ruokalassa ei saa käyttää kännyköitä. Sääntö aiheutti aluksi jupinaa, mutta lopulta se hyväksyttiin. Se on huomattu yhdeksi toimivaksi tavaksi tehdä ruokailutilanteesta rauhallisempi ja miellyttävämpi. Opettajat ruokailevat oppilaiden kanssa. Salin viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota.

– Sosiaalisen tilanteen luominen on tässä ollut ihan avainasemassa. Meillä on myös salissa piano ja olemme välillä kuulleet lounailla musiikkiesityksiä.

Lounasaika kestää 45 minuuttia ja oppilaat voivat itse valita sopivan hetken ruokailuunsa.

Ruotsalainen asiantuntijaraatikin kävi Järvenperän koulussa joulukuussa 2019 tutustumassa keinoihin, joita koulussa on toteutettu. Vierailu liittyi Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on vaihtaa tietoa liittyen julkisiin aterioihin liittyvään päätöksentekoon ja pedagogiikkaan.

Ruokavaikuttajat saavat oikeasti vaikuttaa

Toinen kouluruokailun arvostusta kasvattava asia on se, että oppilaat on otettu aktiivisiksi vaikuttajiksi. Heidän ideoitaan kuunnellaan aidosti. Kouluruoasta puhutaan aktiivisesti ja sen arvostusta nostavat myös itse oppilaat.

Kun nuorille osoitetaan luottamusta ja kiinnostusta heidän näkökulmiaan ja ideointiaan kohtaan, se edistää heidän intoaan osallistua toimintaan.

Ruokala on viihtyisä ja oppilaiden ideoita toteutetaan.­

Minna Kartano on toiminut koulun rehtorina kolme vuotta. Kun hän aloitti virassaan, hän perusti kouluun foorumin, jossa kouluruokaan liittyvistä asioista voitaisiin keskustella.

– Sen nimi oli aluksi ruokaraati, mutta me halusimme enemmän. Tarkoitus oli mahdollistaa oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa ja saada heidän omaa ääntään kuuluviin. Oppilaat itse halusivat muuttaa nimen kouluruokaraadista kouluruokavaikuttajiksi.

Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa keskustelemaan eri aiheista. Viimeisin konkreettinen, oppilaiden itsensä ideoima hanke oli seinämaalauksen tekeminen kouluruokalaan. Ryhmä kävi hiljattain myös tutustumassa keskuskeittiöön, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä.

Kartano kertoo myös, että kouluruokavaikuttajat kehittelevät tällä hetkellä uusia kasvisruokareseptejä.

Suunnitelmissa on, että oppilaiden vanhemmat pääsevät maistelemaan niitä ja että reseptit tulisivat käyttöön myös muissa espoolaiskouluissa.

”Emme lopeta”

Toki haasteitakin on. Kartano toteaa, että kyselyissä kouluruoan väliin jättävät oppilaat nousevat huomionarvoisiksi.

– Mutta juuri sen vuoksi emme lopeta. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä. Me emme murehdi liikaa sitä, tuleeko tämä vaikuttamaan, vaan viemme kouluruoan arvostamista eteenpäin sinnikkäällä uskolla ja halulla. Etsimme oman toimintakulttuurimme.

– Emme myöskään heristele sormella, että nyt pitää syödä, vaan pyritään vaikuttamaan positiivisen kautta. Että jo esimerkiksi se, että ruokailutilaan menee ja ottaa edes vähän ruokaa, on jo parempi alku hyville elämäntavoille, kuin että ruoan jättäisi kokonaan väliin.

Vaikka kaikki eivät olisikaan samaa mieltä asioista, keskusteleminen on aina tärkeää, Kartano toteaa.

– Keskustelun kouluruoasta ei tarvitse olla helppoa. Jos jollakin on ollut huonoja kokemuksia, keskustelua ei pidä lopettaa siihen, vaan sitä pitää nimenomaan jatkaa.

Artikkelin yllä oleva, Elo-säätiön tuottama video on kuvattu Järvenperän koulussa vuonna 2018.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit