Kuluttaja-lehti: Keskeisin ero tavallisen ja luomukinkun välillä on häkki - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Kuluttaja-lehti: Keskeisin ero tavallisen ja luomukinkun välillä on häkki

Kuluttaja-lehti arvioi artikkelissaan, mitä eroa on esimerkiksi luomu-, vilja- ja rypsiporsaan kinkulla.

Luomukinkkujen ja viljakinkkujen hinnoissa voi olla isoja eroja. Kuluttaja-lehden listauksessa esimerkiksi pakastetun viljakinkun kilohinta on 7–10 euroa, luomukinkun kilohinta voi olla jopa yli 20 euroa.

11.12.2019 16:40

Tänäkin jouluna 74 prosenttia suomalaisista aikoo syödä kinkkua, Lihatiedotusyhdistys ry kertoo tiedotteessaan. Eniten kinkkua kuluttavat miehet ja 45–54-vuotiaat kuluttajat.

Vähiten kinkkua syövät 18–30-vuotiaat naiset sekä yliopistotutkinnon suorittaneet suomalaiset.

Lähes joka kolmas alle 30-vuotias nainen ja joka viides korkeasti koulutettu ei syö kinkkua ollenkaan, tiedotteessa kerrotaan myös. Luvut perustuvat Lihatiedotuksen teettämään vuosittaiseen kinkun ostoaikomuksia selvittävään tutkimuksen.

Kaikkiaan Suomessa joulukinkkua syödään yli 6 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kuluttaja-lehti nostaa tuoreimmassa numerossaan esille joulukinkkujen eroja tuotantoeläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Lehti selvitti, mitä eroja on esimerkiksi luomu-, vilja- ja rypsiporsaan kinkulla sekä vapaan possun kinkulla.

Kuluttaja-lehden artikkeliin on haastateltu eläintilojen auditoijaa Essi Walleniusta. Essi Wallenius toteaa artikkelissa, että suomalaiset sikatilat erottuvat kyllä edukseen sikojen hyvinvoinnissa, mutta parantamisen varaa löytyy.

Lähes puolet elämästä häkissä

– Perinteinen kinkku on hinnaltaan edullinen, mutta sen kääntöpuolena ovat eläinten stressaavat elinolot. Häkkiporsitussikalassa emakko viettää lähes puolet elämästään pienessä häkissä, jossa se ei mahdu kääntymään ympäri, lehti kertoo tiedotteessaan.

Joulupöytään voi valita kinkun, joka ei ole kasvanut ahtaassa häkissä, tiedote on otsikoitu. Kuluttaja-lehden mukaan luomukinkun valitsemalla kuluttaja voi varmistua siitä, että emakot eivät elä lähes koko elämäänsä häkeissä.

Lehti lisää, että luomusioilla on myös ulkoilumahdollisuus, mutta tarhassakin tilaa on niukasti. Ulkoiluun liittyy tautiriskejä, kuten sikaruttoriski, jonka vuoksi siat ulkoilevat vain, jos tilalla on tupla-aitaus. Lehti kertoo myös, että tavallisilla tiloilla porsaat vieroitetaan emakosta 28 vuorokauden iässä, luomupossut 40–60 vuorokauden iässä.

Suomessa possuilla on saparot – muualla voi olla toisin

Yleisesti yhteistä suomalaisille tiloille on se, että Suomessa sioilta ei typistetä saparoita, toisin kuin monissa muissa maissa. Saparoiden typistämistä perustellaan muissa maissa stressin aiheuttamalla aggressiivisella käytöksellä lajitovereita kohtaan, joka voi ilmetä sioilla esimerkiksi saparoiden puremisena. Suomessa sioille tarjotaan esimerkiksi virike-esineitä.

Kuluttaja-lehden mukaan EU:lla on tavoite, jonka mukaan tiineyshäkeistä luovuttaisiin vuoteen 2035 mennessä, mutta asiasta ei ole lakia.

Suomalaiset lihatalot vakuuttavat, että tuotantoeläinten hyvinvoinnista pidetään huolta. Esimerkiksi HKScan kertoo tiedotteessaan, että suomalaista eläintuotantoa säädellään lainsäädännöllä ja valvotaan viranomaisten toimesta.

– Sopimustuottajat pitävät huolta siitä, että esimerkiksi tuotantoeläinten sairauksia ennaltaehkäistään tehokkaasti, jolloin eläimet ovat terveempiä ja antibioottien tarve on huomattavasti pienempi kuin muualla maailmassa, HKScanin tiedotteessa kerrotaan.

Tiedotteessa mainitaan myös, että esimerkiksi yhtiön rypsiporsaan tuotannon hiilijalanjälki on laskettu.

Näin Atria ja HKScan vastaavat

Kuluttaja-lehti painotti artikkelissaan eläinten liikkumiseen liittyviä asioita. Kysyimme Atrialta ja HKScanilta, miten heidän tiloillaan sikojen mahdollisuus liikkumiseen toteutuu.

– HKScanin ketjussa luomukinkkua eli niin kutsuttua vapaan possun kinkkua on Tamminen-tuotemerkin alla tytäryhtiö Lihatukku Harri Tamminen Oy:n valikoimassa, lihakategorian johtaja Mikko Järvinen HKScanilta vastaa Ilta-Sanomille.

– Osa HK:n porsaanlihasta on tuotettu ilman emakkohäkkejä, mutta siitä ei ole merkintää pakkauksissa, Järvinen sanoo myös.

Järvinen vastaa lisäksi, että kaikki HK Joulukinkut on tuotettu Laatuvastuu-tiloilla. Laatuvastuu on nimi sianlihan tuotantotavalle, joka ylittää lakisääteiset vaatimukset eläinten terveyden sekä liharaaka-aineen tuoteturvallisuuden osalta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on myöntänyt Laatuvastuulle kansallisen laatujärjestelmän statuksen vuonna 2013.

Atrialta vastataan Ilta-Sanomille, että Atria-ketjun emakot eivät vietä puolta elämästään häkeissä. Suomen lainsäädännön mukaan emakoita voi pitää enintään neljä viikkoa tiineytyshäkissä, Atrian viestinnästä kerrotaan.

– Emakko kasvaa ensimmäiset seitsemän kuukautta vapaana. Emakot tiineytetään pääsääntöisesti tiineyttämishäkeissä, jonka jälkeen ne pääsevät mahdollisimman nopeasti viettämään niin sanottua joutoaikaa ryhmäkarsinoihin tai pihattoon. Lainsäädäntö mahdollistaa emakoiden pitämisen tiineytysosastolla enimmillään neljän viikon ajan. Suurimman osan tiineysajasta emakot viettävät tiloissa, jossa ne pääsevät hyvin liikkumaan ja elämään ryhmässä muiden emakoiden kanssa. Tällä on suuri vaikutus emakoiden hyvinvointiin.

Atrialta kerrotaan, että tämä jakso kestää vähintään kolme kuukautta. Tiineysajan jälkeen emakko siirretään porsitusosastolle, jossa se viettää keskimäärin neljä viikkoa.

Osa emakoista porsii porsituskarsinassa olevassa porsitushäkissä.

”Vapaa possu”

– Yhä isompi osa Atria-ketjun emakoista porsii moderneissa vapaaporsituskarsinoissa, joissa on parannetut olosuhteet ja suurempi pinta-ala niin emakoille kuin syntyville porsaille. Tällöin emakko pääsee liikkumaan karsinassa vapaasti ja seurustelemaan porsaiden kanssa. Ensi vuoden loppuun mennessä jopa lähes 30 prosenttia atrialaisista emakoista on vapaaporsituksessa, Marja Latvatalo Atrialta vastaa.

Atrialla on myös Vapaa possu -tuotenimen alla oleva kinkku. Lihatalon mukaan se tarkoittaa sitä, että joulukinkuksi päätyvä porsas on viettänyt koko elämänsä vapaana. Atrian vastauksen mukaan ”vapaa possu” on syntynyt tilavaan vapaaporsituskarsinaan, sen jälkeen vieroitusosaston ryhmäkarsinaan. Noin 30 kg:n painossa se alkaa tarvita enemmän tilaa ja siirtyy suurempaan ryhmäkarsinaan. Keskimääräinen ryhmäkoko on noin 12 possua. Possut syövät yhtä aikaa.

– Atria-ketjun vapaapossutiloilla päästään melko lähelle luomutilojen vapaata liikkuvuutta, mutta ei aivan. Suomalainen normaali sianlihantuotanto on kuitenkin lähellä luomutuotantoa kun verrataan tuontilihaan, Latvatalo kertoo.

Lähde: Kuluttaja-lehti

Lihatiedotuksen tutkimus tehtiin 15.–20.11.2019 ja siihen vastasi 1 176 yli 18-vuotiasta suomalaista, pl Ahvenanmaa. Virhemarginaali on +/- 3.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit