Naiset kasasivat pöydälle kaiken sen ruoan, jonka yksi suomalainen heittää roskiin vuodessa – määrä ja rahasumma pysäyttävät - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Naiset kasasivat pöydälle kaiken sen ruoan, jonka yksi suomalainen heittää roskiin vuodessa – määrä ja rahasumma pysäyttävät

Kasviksia ja leipää menee eniten roskiin.

Kasviksia ja leipää menee eniten roskiin.

Julkaistu: 28.11. 16:30, Päivitetty 28.11. 17:00

23 kiloa ja 125 euroa. Siinä ovat keskimäärin yhden ihmisen vuodessa roskiin heittämän ruoan luvut.

Jokainen suomalainen heittää arvioiden mukaan syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–30 kiloa vuodessa, Kuluttajaliitto kertoo sivuillaan. Toisien tutkimuksissa todettujen arvioiden mukaan luku on 23–25 kiloa. Yhden ihmisen kohdalla roskiin menevän ruoan arvo on vuodessa 125 euroa.

Nelihenkiseltä perheeltä se on noin 500 euron arvoa vastaava määrä.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry kokosi konkreettisen esimerkin. Järjestön naiset kattoivat pitkälle pöydälle kaiken sen ruoan, mikä tutkimusten mukaan menee kotitalouksissa roskiin vuoden aikana.

Yhdellä silmäyksellä nähty hukkapöytä on havahduttanut siihen tutustuneita.

Yhdellä silmäyksellä nähty hukkapöytä on havahduttanut siihen tutustuneita.

Pysäyttävässä pöydässä on tutkimusten keskiarvon verran, 23 kiloa ruokaa. Pöytä notkuu muun muassa leipää.

– Kasviksia ja leipää menee eniten. Mutta paljon myös lihatuotteita. Nesteitä on vaikeampi mitata, joten tässä pöydässä maito- ja piimäpurkit edustavat niitä, järjestöpäällikkö Helena Velin kertoo.

”Ihmiset saattavat heittää pois ihan avaamattomia pakkauksia”

Helena Velin kertoo, että järjestön kokoamaan pöytään valitut ruoat pohjautuvat tutkimuksiin siitä, millaisia tuotteita kotitalouksista menee eniten roskiin.

Maa- ja kotitalousnaiset ovat vieneet ruokahävikkipöytänsä useana vuonna sinne, missä ihmiset liikkuvat: esimerkiksi Helsingin rautatieasemalle ja ruokakauppojen läheisyyteen eri paikkakunnilla. Viimeksi pöytä katettiin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä Ruokahukka-tapahtumassa.

– On se havahduttavaa, kun kaiken näkee yhdellä silmäyksellä, Velin kertoo siitä, miten ihmiset ovat reagoineet hukkapöytään.

– Tutkimuksissa on myös todettu, että ihmiset saattavat heittää pois ihan avaamattomia pakkauksia. Ihmiset ostavat varuiksi ruokaa, joka sitten vanhenee.

Iäkkäämmät jäävät usein juttelemaan pidemmäksi aikaa.

– Varsinkin vanhemmat, sodan nähneet ihmiset sanovat usein, ettei heiltä jää näin paljon hävikkiruokaa. Toki se voi pitää paikkansa.

Vaikka syömäkelpoistakin ruokaa heitetään paljon pois, yleisimmät syyt ruokahävikin syntymiseen ovat ruoan pilaantuminen, päiväysten vanheneminen ja lautasille jätetty ruoka. Kuluttajaliiton mukaan toinen syy on se, että ruokaa valmistetaan liikaa. Luonnonvarakeskuksen sivuilla todetaan, että syyt ruoan roskiin heittämisen ovat myös suunnittelemattomuus, arje muutokset sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkeneminen.

”Onkohan paras kokki kuitenkin se, joka vähiten aiheuttaa hävikkiä”

Myös presidentti Sauli Niinistö otti ruokahävikin puheeksi syyskuun alussa Ilta-Sanomien haastattelussa.

– Se riepoo minua tässäkin talossa ihan vimmatusti. Olen vanhan polven kasvatti, jolle aina opetettiin, että on suorastaan synti heittää ruokaa tunkiolle. Se oli viisaampaa neuvoa kuin mitä ehkä neuvojat tiesivätkään, hän sanoi.

Suunnitelmallisuus olisi myös yksi presidentin ehdottama ratkaisu.

– Minulle tulee aina mieleen se, että onkohan paras kokki kuitenkin se, joka vähiten aiheuttaa hävikkiä. Näkisin mielelläni sellaisen kokkiohjelman, jossa testataan kokin kyvyt mitoittaa raaka-aineet oikein. Se on taitolaji, Niinistö sanoi haastattelussa myös.

Miksi sitten olisi tärkeää vähentää omaa ruokajätettään? Lyhyesti kuvailtuna turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

10 keinoa vähentää hävikkiä

Maa- ja kotitalousnaiset kokosivat 10 vinkkiä ruokahävikin vähentämiseen kodeissa:

  1. Osta elintarvikkeita ja valmiita ruokia harkiten kulutuksen mukaan.

  2. Ota lautaselle sen verran ruokaa kuin mitä syöt.

  3. Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään. Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta. Maitokaan ei pilaannu Parasta ennen -päivänä, kun huolehditaan kylmäketjusta. Hapanmaitotuotteet säilyvät vielä pidempään, samoin kuivatuotteet.

  4. Nahistuneen porkkanan voi hyvin ujuttaa kypsennettävään ruokaan.

  5. Noudata viimeistä käyttöpäivää (esimerkiksi liha- ja kalatuotteet), ennakoi ja valmista niistä ajoissa ruokaa.

  6. Hyödynnä ruoantähteet: kypsästä lihasta tai kalasta ja kasviksista voi tehdä herkullisia nyyttejä, pizzaa tai maukasta laatikkoruokaa lisäämällä joukkoon munamaitoa.

  7. Kuivahtaneesta vaaleasta leivästä ja pullasta voit tehdä köyhiä ritareita tai herkullista pullavanukasta.

  8. Kuivat leivät voit raastaa korppujauhoiksi ja kuivahtaneista ruisleipäpaloista voit keittää maistuvaa ruismarjapuuroa.

  9. Kuivia leipäkuutioita tai -tikkuja voi paahtaa myös pannulla ja maustaa napostelupaloiksi.

  10. Ruskeapilkulliset banaanit ovat makeimmillaan maustamaan marjapirtelöitä – ja jos edellisenä päivänä on jäänyt syömättä sulaneita marjoja, nekin muistetaan hyödyntää, vaikka juuri pirtelöissä.

Älä haksahda paljousalennuksiin, jos et tiedä, miten aiot tuotteet hyödyntää, Kuluttajaliitto muistuttaa sivuillaan myös yhdestä tärkeimmistä asioista, joilla voi vaikuttaa.

Luetuimmat Reseptit

Tuoreimmat Reseptit