Helsinkiläiskouluissa on järkähtämätön lempiruoka, jolla on lähes ”kulttiruoan maine” – Norjassa lounas on kotoa tuotu leipä - Ajankohtaista - Ilta-Sanomat

Helsinkiläiskouluissa on järkähtämätön lempiruoka, jolla on lähes ”kulttiruoan maine” – Norjassa lounas on kotoa tuotu leipä

Koululaisten toivelistalla on muun muassa kalapuikkoja, broilericurrya, pinaattiohukaisia ja tortilloja.

Julkaistu: 15.11.2019 12:06

Kouluruokaa parjataan usein, mutta koululaisilla on myös selkeitä lempiruokia. Kerromme myös eroista muiden maiden järjestelmiin, kuten esimerkiksi Norjan mallista, jossa lapsilla on mukanaan vain voileipä.

Helsingin Sanomat kertoi lokakuun alussa Vantaalla sijaitsevan Veromäen koulun positiivisesta ongelmasta. Kun koulussa muutettiin ruokalistaa ja listoille lisättiin enemmän oppilaiden lempiruokia, kouluruoan menekki alkoi kasvaa jopa niin, että se pääsi välillä jopa loppumaan.

– Tällä viikolla ruokana oli puuroa, joka loppui kesken. Sen tilalle tuotiin riisipuuroa, joka sekin loppui kesken. Sitten tilalle tuotiin keittoa, koulussa opiskelevan lapsen äiti kertoi lehdelle.

THL:n laajan, vuonna 2018 julkaistun selvityksen mukaan yleisin syy sille, etteivät oppilaat syö koululounasta oli yksinkertaisesti se, ettei ruoan mausta pidetty.

Vantaalla oli ilmeisen onnistunut kokeilu, joka liittyi Opetushallituksen Kaikki syö -aloitteeseen. Koululaisilta tulleita ruokatoiveita huomioitiin myös viime viikolla Helsingin kouluissa.

Koululaisten ”järkähtämätön” lempiruoka

Helsingin kouluissa vietettiin viime viikolla toiveruokaviikkoa, kaupunki kertoo sivuillaan. Oppilaille toteutettiin keväällä äänestys lempiruoista, jotka huomioitiin teemaviikolla.

Ehdottomaksi ykköseksi nousivat kalapuikot, jotka ovat olleet oppilaiden top-listan kärjessä jo vuosia, tiedotteessa kerrotaan. Helsingin kaupungin mukaan kalapuikkoja ja tartarkastiketta syödään Palvelukeskus Helsingin kouluravintoloissa vuosittain jopa 46 000 kiloa.

– Toiveruokalistalla on monia järkähtämättömiä vakiosuosikkeja, kuten lähes kulttiruoan maineen saaneet kalapuikot tartarkastikkeella. Muutoinkin top 10 -listan suosikit edustavat hyvin perinteistä linjaa, mutta on hyvä huomata, että mukana on ajan henkeen sopivasti myös kasvisvaihtoehtoja, tuotesuunnittelija Teemu Männikkö sanoo tiedotteessa.

Kasvisruoista yksi suosikkiruoka on ohrapuuro, jota on tarjottu kouluissa ilmaisen kouluruokasysteemin historian alkuvaiheista lähtien. Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa tarjoillaan päivittäin lähes 60 000 ateriaa, kaupungin sivuilla kerrotaan.

Helsinkiläisten koulujen top 10 lempiruokaa

  • Kalapuikot

  • Broilericurry

  • Pinaattiohukaiset

  • Tortillat kasvistäytteellä

  • Kebabia ja riisiä

  • Soijabolognese-tomaattipizza

  • Hernekeitto

  • Ohrapuuro

  • Kalakeitto

  • Nakkikastike

Pelkkä leipäboksi

Kouluruoasta puhutaan ja kirjoitetaan toisinaan ikävään sävyyn, mutta suomalaiset koululaiset saattaisivat hämmentyä, jos he tupsahtaisivat esimerkiksi norjalaiseen kouluun lounasaikaan. Ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa tarjotaan maksuton, lämmin ateria kaikille koululaisille.

Norjalaiskouluissa syödään lounasaikoina voileipiä. Ne tuodaan kotoa.

– Tanskassa ja Norjassa on vallalla eväslaatikkokulttuuri. Islannissa on jokin aika sitten siirrytty lämpimän aterian tarjoamiseen oppilaille, mutta se ei ole kaikille perheille täysin maksuton. Osa saattaa yhä tuoda eväitä kouluun, ruokakasvatuksen asiantuntija Sanna Talvia Itä-Suomen yliopistosta kertoo Ilta-Sanomille eri maiden eroista.

Norjalaiskoululaisen eväät.

Suomessa tarjotaan päivittäin noin 830 000 kouluateriaa. Yhden peruskouluissa tarjotun aterian hinta on keskimäärin 2,80 euroa.

Tähän summaan on laskettu ruoan lisäksi henkilöstökulut, varusteet ja kuljetus, Opetushallituksen sivuilla kuvataan. Sivuilla kerrotaan myös, että Suomen järjestelmä kiinnostaa ulkomailla.

– Kiinnostus suomalaista kouluruokailumallia kohtaan on kasvanut selvästi ulkomailla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että erilaisia tutustumiskäyntejä järjestetään ahkeraan ja kyselyjä kouluruokailuun liittyvistä aiheista tulee aiempaa enemmän, opetusneuvos Marjaana Manninen kertoo Opetushallituksen sivuilla.

Suomalaiskoulun lounas.

10-vuotiaille norjalaislapsille riittää pieni lounas

Vaikka ilmaisen kouluaterian ainutlaatuisuus on kiistaton, eri maiden mieltymykset ruoan suhteen ovat kuitenkin toinen asia. Jos me ajattelemme, ettei pelkkä voileipä voi riittää koko päiväksi, norjalaiskoululainen saattaisi kummastella suomalaiskoulujen lounaita.

– Norjassa on vahva leipäkulttuuri lounaalla, ja se koskee niin aikuisia kuin lapsiakin. Tässä näkyy siis vahva ruokakulttuurinen juonne. On totuttu tekemään tietyllä tavalla asioita.

Talvia kertoo ProMeal-tutkimuksesta, jossa selvitettiin pohjoismaalaisten 10-vuotiaiden lasten ajatuksia ja kokemuksia kouluruokailusta.

– Suomalaisten lasten mielestä norjalaisten eväslaatikot näyttivät koululounaaksi pieniltä ja riittämättömiltä. Norjalaiset lapset puolestaan ajattelivat, että suomalainen lämmin ateria on ihan liian suuri lounaaksi. Mielikuvamme sopivasta tai riittävästä lounaasta on siis myös kovin kulttuurisidonnainen asia.

Norjassa eväät syödään esimerkiksi omassa luokassa.

Jos kouluruoka on vanhempien vastuulla, kuten Norjassa ja Tanskassa, voiko se vaikuttaa perheiden taloudellisten tilanteiden erojen näkymiseen koulussa?

– Mitään tutkittua vastausta tähän ei ole antaa. Voi kuitenkin olettaa, että jossain määrin väistämättä kaikille samanlaisena maksutta tarjottu ruoka tasaa väestöryhmittäisiä eroja ruokailussa ja ravitsemuksessa. Voi tavallaan myös ajatella niin, että lapsen ei tarvitse tuoda kotiaan ja sen ruokaympäristöä kouluun ”näytille”, Talvia vastaa.

– Vähävaraisemmissa perheissä mahdollisuudet monipuolisiin ja vaihteleviin eväisiin eivät ole niin hyvät kuin taloudellisesti hyvin toimeen tulevissa perheissä.

Onko Suomen ja Ruotsin välillä isoja eroja?

– Ruokalajit ja lisukkeet ovat hyvin samantyyppisiä kuin meillä Suomessa. Toki jonkin verran jotain ruokakulttuurista variaatiota voi olla. Salaattibuffetit, joissa on useampi raaka-aine ja joista voi itse koota salaattinsa, yleistyivät Ruotsissa hieman Suomea aikaisemmin, mutta nyt on tällaista kehittymistä havaittavissa myös Suomessa. Ruotsissa on myös käytössä lautasmalli ohjauksen apuna.

– Suomessa ja Ruotsissa on ollut käytäntönä myös kouluruokailusuositusten laatiminen. Niissä ohjataan ruokapalvelutoimijoita terveellisten ruokien tarjoamiseen ja nostetaan esiin ruokailutilanteeseen ja ruokakasvatukseen liittyviä näkökohtia, Talvia kertoo järjestelmien samankaltaisuudesta.

Erot eri maiden kouluruokailuissa

Elo-säätiön ja Kouluruoka.fi -sivuilla kuvaillaan eroja eri maiden kouluruokailuissa:

Tanska: Sivuilla kerrotaan, että Tanskassa koulujen yhteyteen ei ole perinteisesti rakennettu keittiöitä, mikä hankaloittaa ruokailun järjestämistä. Monien lounasruokailu koostuu vielä eväistä, vaikka kouluruokailua ollaankin kehittämässä.

Norja: Norjassa omat eväät syödään ruokalassa tai omissa luokissa. Kouluilta voi ostaa edullisesti maitoa, jogurttia tai hedelmiä.

Espanja: Kouluruoka.fi kertoo, että Espanjassa kouluruokailu on yksityisten yritysten järjestämää. Vanhemmat maksavat kustannukset.

Sveitsi ja Saksa: Sveitsissä ja Saksassa koululaiset menevät puolen päivän aikaan koteihin lounaalle.

Iso-Britannia: Isossa-Britanniassa on kehitetty mallia, jossa 4–7-vuotiaat saavat maksuttoman koululounaan.

Venäjä: Venäjällä alle 11-vuotiaat saavat maksutonta aamiaista. Aluehallinnot kustantavat lounaat, joten ne vaihtelevat alueiden varallisuuden mukaan. Koululaiset voivat tuoda eväät, mennä kotiin syömään tai ostaa aterian kouluruokalasta. Harvoille se on ilmainen.

Yhdysvallat: Yhdysvalloissa kouluilla tarjottava ruoka on suurimmaksi osaksi pakattua ja maksullista.

Ranska: Ranskassa kouluruokailu voi sisältää jopa viisi ruokalajia: alkupala, salaatti, pääruoka, jälkiruokaa ja juustoja. Ranskan kouluissa kouluruokailun sosiaalista puolta pidetään hyvin tärkeänä: Monissa kouluissa on säädetty, että ruokailun tulee kestää vähintään puoli tuntia. Ruokatauko voi olla jopa kaksi tuntia paikoissa, joissa lapset käyvät kotona syömässä, Kouluruoka.fi -sivuilla kuvataan.

– Lapsille itselleen ruokailu on tutkimuksemmekin mukaan tärkeä sosiaalinen tilanne koulupäivän aikana, jolloin on aikaa jutella kavereiden kanssa luokkatilannetta rennommassa ilmapiirissä.

– Sille soisin oppilaiden hyvinvoinnin nimissä enemmän aikaa ja paremmat tilat kuin mitä monessa koulussa tällä hetkellä on. Tehokkuudessa ja käytännöllisyydessä olemme jo hyviä, nyt voisimme oppia ruokakulttuurista arvostusta hieman lisää, Sanna Talvia toteaa.

Lue myös:

Lähteet: Opetushallitus, kouluruoka.fi, Elo-säätiö, Hel.fi

Mikä on/oli sinun lempiruokaasi koulussa? Tai se suurin inhokki? Ilmianna ne alla kommenteissa!