Tallinnassa asuvat suomalaiset kertovat, missä kahviloissa, ravintoloissa ja ruokakaupoissa kannattaa todella käydä

Julkaistu:

Tallinna
Tallinnassa on runsas ja monipuolinen kahvila- ja ravintolatarjonta. Kaksi Tallinnassa asuvaa suomalaista paljastaa omat suosikkipaikkansa.
Suomalaiset käyvät ahkerasti päiväreissuilla Tallinnassa ja kuluttavat niillä keskimäärin noin sata euroa päivässä aikuista reissaajaa kohden.

Enemmistö suomalaismatkailijoista kulkee kuitenkin aina samaa, tuttua reittiä Tallinnan keskustassa, Vanhassakaupungissa ja sataman alueella, selviää viime vuonna tehdystä Tallinnan elinkeinoviraston matkailuosaston tilaamasta tutkimuksesta Tallinnan ulkomaalaisista matkailijoista.

Ostokset sekä ravintolat ja kahvilat ovat suomalaismatkailijoille tärkeimpiä asioita. Tutkimuksessa kerrotaan, että 67 prosentille suomalaismatkailijoista ravintolat ja kahvilat ovat syy matkustaa Tallinnaan. Yhtä suuri merkitys oli matkatarjouksilla. Ystävien ja tuttavien suosituksiin luottaa reilu 40 prosenttia matkailijoista.

Tallinnaa kannattaa kiertää myös tutun alueen ulkopuolella. Kysyimme Tallinnassa asuvalta kahdelta suomalaiselta suosituksia ravintoloista ja ruokakauppojen tarjonnasta.

Vanhassakaupungissakin edullisia lounaspaikkoja

Karoliina Korpilahti on asunut Tallinnassa 1,5 vuotta. Hän työskentelee Suomen Viron-instituutissa, jossa ylläpidetään ja kehitetään suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistetaan Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan eri aloilla. Instituutti tuo esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän oppeja ja käytäntöjä Viron kouluihin muun muassa Narvan alueella.

Korpilahti on kotiutunut Tallinnaan hyvin ja pitää kaupungin ravintolatarjontaa monipuolisena. Uusia ravintoloita tulee tasaiseen tahtiin.


Karoliina Korpilahti on huomannut, että turistialueena pidetyssä Vanhassakaupungissa saattaa olla hintavampia paikkoja kuin sen ulkopuolella, mutta se ei ole välttämättä nyrkkisääntö, joka pitäisi aina.

– Ravintoloissa on isompia eroja puolin ja toisin. Ihan Vanhastakaupungistakin löytää edullisia ruokapaikkoja ja hyviä 4–6 euron lounaita, toisaalta taas Tallinnan hienoimmat ravintolat 180 degrees ja Noa sijaitsevat kauempana keskustasta, Korpilahti kertoo.

Ravintola, joihin kyltit eivät ohjaa

Korpilahti suosittelee Vanhassakaupungissa sijaitsevaa Vegan Studio Toormoor -kahvilaa (Sulevimägi 1). Kahvilassa on tarjolla lämmintä keittoa, vegaanisia leipiä ja tuorekakkuja.

Paikka pitää kuitenkin tietää, sillä mainoskyltit eivät ainakaan ohjaa matkailijaa.

– Sen ohi on helppo kävellä, koska ikkunoissa ei lue mitään.


Toinen Korpilahden kahvilasuositus on Värav Coffee and Toast (Väike Rannavärav 4).

– Virolaisen Kokomo-paahtimon kahvia, ihania smootheja ja toasteja. Pikkiriikkinen ja erikoinen rakennus, kesällä ihanin.

– Kohvik August (Väike-Karja 5) on yksi suosikkini aamukahville, aamupuurolle tai lounaalle. Hyvää musiikkia, lempeää tunnelmaa. Se on avoinna myös iltaisin.

Korpilahti suosittelee myös Kadriorgissa sijaitsevaa Mantel ja Korsten -ravintolaa. Hän kehuu paikan tunnelmallisuutta sekä ravintolan grillattuja pääruokia.

Telliskiven alueella Korpilahti suuntaisi Fotografiskan ravintolaan.


– Upeat näköalat. Ravintola toimii zero waste -periaatteella.

Hyvä, ranskalaista ruokaa tarjoileva ravintola samalla alueella on Frenchy.

Suomalaisen ravintola ja kahvila, jossa on ”mahtavia herkkuja”

Noblessner on vanha teollisuusalue, joka on kunnostettu viime vuosina moderniksi alueeksi. Sieltä Korpilahti suosittelee Põhjala Breweryä, jossa on laaja olutvalikoima. Se ei ole kuitenkaan varsinainen ruokaravintola.


Koplin alueella ”parhaat eclair-leivokset” saa Bekker Pagariäristä. Lähellä sijaitseva Odeon resto (Kopli 27) on Korpilahden mukaan hyvä, kasvispainotteinen ja tyylikäs ravintola.

– Ravintoloita on paljon, mikä tekee Tallinnasta ihanan paikan ruokafanille, sanoo Christina Daous, joka on asunut Tallinnassa useita vuosia.

Daous kuuluu epäviralliseen Suomettaret-yhdistykseen, joka tuo yhteen Virossa asuvia suomalaisnaisia.

– Jos haluaa pysytellä sataman tuntumassa, niin Hugo's Bar & Kitchen-niminen baari ja ravintola on todella viihtyisä. Sitä pyörittää suomalainen, mutta paikallisilla hinnoilla. Lisäksi omiin suosikkeihini kuuluu Härg. Se on todella viihtyisä ja mukava paikka, joka ei ole liian fiini, mutta on ympäristöltään siisti sekä tyylikäs.

Härgin lähellä on pieni samppanjabaari nimeltään L'Aventure, jos haluaa maistella erilaisia samppanjoita ja haluaa vähän hienompaa illanistujaista, Daous kertoo myös.

– Yksi suosikkikahviloistani on Levier, josta tilasimme hääkakkumme myös. Oikein mahtavia herkkuja!


”Paras aamiainen”

Daous suosittelee tutustumaan Kalamajan alueeseen.

– Kalamajan alueella on monta hyvää paikkaa, kuten esimerkiksi Kohvik Moon, joka on ollut samassa paikassa jo pitkään. Se saattaakin olla iltaisin todella suosittu, mutta käymisen arvoinen. Paras aamiainen löytyy So Brooklyn -nimisestä paikasta, jossa voi tilata ihania aamiaisannoksia aamusta iltaan. Kalamaja jatkuu eteenpäin kehittyvälle Noblessnerin alueelle, jossa ehdoton suosikki on Põhjala Tap Roomin koko päivän sunnuntai”brunssi”.


– Mikäli ei ehdi lähtemään esimerkiksi Vanhastakaupungista kauas, löytyy sieltäkin muutamia todella hyviä ravintoloita. Pidän itse erityisesti Rae Meierei -juustoravintolasta ja Parrot-ravintolasta. Lisäksi vinkkinä, että Tallinnassa on muutama salakapakka, jos haluaa lähteä maittavalle drinkille illallisen jälkeen. Niissä on viihtyisä ja hyvä tunnelma. Neuvoa kannattaa kysyä esimerkiksi tästä Parrotista.

Hieman kauempanakin on suositeltavia ravintoloita.

– Jos uskaltaa lähteä Tallinnasta hieman pois, suosittelen Tabasalussa Seller -nimistä ravintolaa sekä Laulasmaalla Ott&Matildan kahvilaa. Molemmat ovat viihtyisiä perheravintoloita, joissa on todella asialliset hinnat ja herkullista ruokaa. Palvelukin on ollut meillä aina kohdallaan, Christina Daous kertoo.

Daous antaa vielä yhden ravintolasuosituksen.

– One-sixty. Tämä on motoristille ja hyvän musiikin ystävälle. Kyseessä on ravintola, jossa tarjoillaan herkullista jenkkiruokaa, kuten ribsejä ja revittyä possua, mutta se tarjoilee ihasteltavaa muun muassa moottoripyörien korjaamolla sekä vaatekaupalla. Lähellä on paljon muutakin katsottavaa, sillä tämä hyvän mielen paikka sijaitsee Telliskivessä.

Parhaat ruokakaupat

Tallinnassa asuvat suomalaiset ovat löytäneet suosikkejaan ruokakauppojen valikoimista.

– Useimmiten käyn Kaubamajassa. Siellä on monipuolinen valmisruokatiski ja paistopiste. Vanhankaupungin uudessa Prismassa itsepalvelukassat toimivat myös suomeksi, Karoliina Korpilahti kertoo.

– D-terminaalin lähellä olevassa Nautican Rimissä on tosi hyvä valikoima. Selver on ehkä suosikkini, sillä siellä on nopea ja kätevä itsepalvelumalli. Kanta-asiakaskortilla saa käyttöön viivakoodinlukijan. Ostokset voi pakata suoraan omaan kassiin, itsepalvelukassalla vain vedetään kantiskortti lukijasta ja maksetaan. Lisäksi tilaan sieltä ruokaa kotiin.


– Rimissä on kokemukseni mukaan paremmat kasvikset ja enemmän luomua ruotsalaisena ketjuna. Muita ketjuja ovat muun muassa Comarket, liettualainen Maxima, Coop ja Grossi, joista ehkä tuo viimeinen edullisin. Kauppahalleista suosittelen ehdottomasti monille suomalaisillekin jo tutuksi tullutta Balti Jaama Turgia rautatieaseman vieressä.

– Pidän paljon myös Balti Jaaman torista, joka palvelee erinomaisesti joka käyntikerralla. Lemmikeille ostan tarvikkeet ja ruoat Bossen lemmikkikaupasta, heilläkin on hyvät hinnat ja kanta-asiakkaille etuja. Lisäksi pidän Balti Jaamassa sijaitsevasta pähkinäkaupasta, Daous kertoo.

– Käyn paikallisissa ruokakaupoissa, kuten Rimi, Selver ja Prisma, mutta näistä vaihtoehdoista pidän Rimistä eniten. Pidän heidän kanta-asiakasjärjestelmästään ja tarjouksistaan. Heidän kauppojaan myös on paljon, Christina Daous sanoo myös.

Karoliina Korpilahti on huomannut, että monet paikalliset käyttävät paljon itse viljeltyjä hedelmiä ja kasviksia.

– Siitäkin syystä markettitarjonta on välillä kehnoa. Virolaiset hyödyntävät paljon enemmän metsän antimia, kuten sieniä, marjoja ja karhunlaukkaa. Melkein kaikilla tuntuu olevan joku viljelypaikka tai kesämökki, josta saadaan omat kasvikset, omenat ja marjat. Ja virolaiset syövät avomaan kurkkua paljon enemmän kuin suomalaiset. Itse olen ihastunut ”tuoresuolakurkkuihin”. Kurkkujen annetaan olla liemessä vain pari päivää, Korpilahti kertoo.

Kahvi saattaa olla ruokakaupoissa paikoin hieman kalliimpaa kuin Suomessa. Monissa kaupoissa myydään enemmän kahvipapuja kuin suomalaisille tuttua suodatinkahvia.

Ruokakauppojen löydöt

Karoliina Korpilahti kertoo, että yleisesti virolaiset pitävät rasvaisemmista tuotteista kuin suomalaiset. Tämä näkyy esimerkiksi lihatuotteissa ja maitotuotteissa. Daous ja Korpilahti kehuvat erityisesti markettien leipätuotteita ja leivonnaisia.

– Virossa on edulliset ja todella ihanat leipä- ja leivonnaisvalikoimat. Muhu pagarien ruislimppu on suosikkini. Leiburin juureen tehty kaurapaahtoleipä (röst kaerajuuretisega) ja Oatfit-kauraleivät päätyvät ostoskoriin usein, Korpilahti kertoo.

– Kefiirsai, valkoinen leipä, joka valmistetaan piimästä. Se on todella herkullinen ja sitä saa käytännössä kaikista isoista ruokakaupoista!

Korpilahden omiksi lempituotteiksi ovat tulleet erilaiset rahkat.

– Rahkatuotteita täällä on todella laaja valikoima. Esimerkiksi pientila Nopri Talun tuotteita on melkein joka kaupassa. Pidän rahkajälkiruoista (kohupiimakreem) ja jogurttimarjasmoothiesta.

– Saarenmaalta tulevia tuotteita kasviksista juustoon ja lihaan pidetään laadukkaimpina ja suosin niitä monesti itsekin. Roosa Rabarber -raparperilimonadi on suosikkini, se maistuu oikealta raparperilta. Kalev-suklaan marsipaanipatukat ovat heikkouteni, Karoliina Korpilahti vinkkaa ruokakauppojen tuotteista kiinnostuneille.


Onko palvelu tylympää?

Tallinnaa koskevissa keskusteluissa saattaa nousta aika ajoin esiin palvelukulttuuriin liittyvät erot.

Matkailijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa 17 prosenttia mainitsi negatiivisena asiana esimerkiksi kaupoissa ja takseissa koetut palvelukulttuuriin liittyvät puutteet. Suomalaiset ovat saattaneet esimerkiksi kokea palvelun aika ajoin tylyksi.

– Ravintoloissa kannattaa muistaa, että työntekijöillä saattaa olla paljon vähäisempi koulutus ja reilusti pienempi palkka kuin Suomessa työskentelevillä tarjoilijoilla. Monissa paikoissa saa kyllä todella hyvää palvelua, Korpilahti toteaa.

Vuonna 2018 matkailijoille tehdyssä kyselyssä suomalaiset antoivat pisteitä asteikolla 1–4 Tallinnassa kohtaamastaan asiakaspalvelijoiden ystävällisyydestä ja avuliaisuudesta sekä nopeudesta. Arvosana oli keskimäärin 3,2 pistettä.

Erot arjessa

Karoliina Korpilahti on havainnut muutamia eroja perusarjessaan.

– Huonolla säällä tallinnalaiset eivät ulkoile. Ja lapset puetaan aina hyvin kauniisti, jopa leikkipuistoon saatetaan pukea lapsille valkoiset sukkahousut.

Liikennekulttuuri on erilaista.

– Jos vertaa vaikka Helsinkiin, joukkoliikenne on Tallinnassa ilmaista. Mutta moni autoilee silti paljon. Tallinnan keskustassa pyöräily ei ole välttämättä kovin miellyttävää, moni ajaa kaupungin ulkopuolella pyöräilylenkkejä varten. Autot ajavat täällä hieman kovempaa, suomalaiset ovat turvallisuushakuisempia.

– Joku kuvaili sitä elämäniloksi, mutta itse koin sen hieman negatiivisempana asiana, Korpilahti sanoo huvittuneena.

Autot antavat kuitenkin herkästi tietä suojatietä ylittäville kävelijöille.

– Virolaiset eivät ole kovinkaan puheliaita, eikä small talk ole välttämättä heille kovinkaan luontevaa. Sen suomalaiset saattavat kokea ylpeytenä tai tympeytenä, vaikka kyse voi olla tavasta antaa toiselle tilaa. Virolaiset ovat kyllä todella puheliaita, kun heihin tutustuu.

Suomen Viron-instituutti ja Suomettaret

Suomen Viron-instituutti ylläpitää ja kehittää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä.

Instituutti vahvistaa myös Suomen ja Viron yhteyksiä koulutuksen ja yhteiskunnan eri aloilla.

Instituutilla on tilat sekä Tallinnassa että Tartossa. Tarton toimipiste on yleisölle avoin kirjasto, jonka kokoelmat koostuvat suomen- ja vironkielisistä julkaisuista.

Instituuttien toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeita rahoittavat myös säätiöt, yritykset ja yhteistyökumppanit kohdemaassa.

Suomettaret on epävirallinen yhdistys ja verkosto, jonka tarkoituksena on tuoda Virossa asuvat suomalaisnaiset yhteen.

Jäsenlistalla on vaihtelevasti noin 50–70 jäsentä.

Yhdistyksen toimintaan kuuluvat yhteishenki, talkootyöt ja vapaaehtois- sekä hyväntekeväisyystoiminta.

Suomettaret ovat olleet perustamassa esimerkiksi FinEst Flash -sählyjoukkuetta.

Lähteet: www.suomettaret.ee , Finst.ee/fi/

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt