Kun jääkaapissa ei ollut mitään ja ”epätoivo iski”, Henri Alén keksi täydellisen arkiruoan: ”Ah, niin hyvää!”

Julkaistu:

Uusi kirja
Pitkän uran tehnyt kokki Henri Alén painii työpäivän jälkeen samojen haasteiden kanssa kuin moni muukin. Hän kirjoitti kirjan arkiruoasta, jotta kotikokkaukseen voisi saada uusia ideoita.
Vaikka olisi ollut kokki yli 22 vuotta, arkiruoka kotona saattaa aiheuttaa täysin samoja haasteita kuin kaikille muillekin.

– Arkiruokailu voi joskus olla maailman stressaavin ja tuskaisin juttu, ravintoloitsija ja kokki Henri Alén kirjoittaa uudessa kirjassaan.

Hän kirjoittaa, että vaikka ammatikseen hän ”elää ja hengittää ruokaan liittyviä asioita”, kotiruoan kanssa monille tuttu tilanne työpäivän jälkeen on hänellekin tavallinen.

– Lasittunut katse työpäivän jälkeen, ostokori kädessä, huutava nälkä. Kun soppaan lisätään vielä viesti kotoa, jossa pyydetään ostamaan seuraavankin päivän ateria-ainekset valmiiksi, kukkivat luovuus ja ruoanlaiton ilo harvemmin ihan täysillä, Alén kirjoittaa.

Alén haluaakin tarjota kirjassaan Arkiruokaa ja makumuistoja (Readme 2019) ”uutta potkua kotikeittiöön”, kuten hän asian ilmaisee.

Kirjassa on useita Alénin lempiohjeita. Yksi niistä, ”syntinen leipäpasta”, syntyi tilanteessa, jossa jääkaappi näytti tyhjältä.

”Epätoivo iski”

– Niukkuus ajaa ihmisen kekseliääksi ja silloin voi syntyä oivallisia reseptejä, hän kertoo Ilta-Sanomille.

Ohje ei tosin sovi gluteenia vältteleville. Näin Alén kuvailee kirjassaan reseptin keksimistä:

Jos välttelet vaaleaa vehnää, ei seuraavasta painajainen pahemmaksi muutu. Pelkkää valkoista vehnää mutta ah, niin hyvää. Syntinen resepti syntyi, kun eräältä lomareissulta kotiin palattuani kirjaimellisesti kaikki oli jääkaapista loppu. Epätoivo iski. Sitten huomasin pöydällä olevan leivänkäntyn ja valkosipulit. Siitä se idea sitten lähti. Ruoan jujuksi kehkeytyi valkosipulin ja chilin makua imeneet rapeat leivänpalat. Vähän raaka-aineita, mutta paljon rakkautta. Ja maksimirakkautta on panostaminen hyvänlaatuiseen spagettiin. Täysjyvämakaroneista ei tässä reseptissä paljon iloa ole.

Kotona saattaakin olla yllättäen pienen tonkimisen jälkeen täysin riittävät ainekset hyvään ruokaan, vaikka aluksi siltä ei näytäkään.

– Joskus tarvitaan pientä havainnointia. Jos suomalainen heittää keskimäärin yli 20 kiloa ruokaa roskiin, sitä määrää on mahdollista vähentää hyödyntämällä enemmän kotoa löytyviä tuotteita.

Kuten leipäpastan resepti osoittaa, ruoanlaitossa voi olla luova. Katso Alénin ”syntisen leipäpastan” ohje jutun lopusta.

Vanhat mausteet pilaavat ruoan

Alén kirjoittaa kirjassaan myös kotien maustearsenaaleista. Hän toteaa, että ihmiset saattavat pilata ruokansa vanhentuneilla mausteilla. Mausteiden voisi kuvitella säilyvän vuosia, mutta Henri Alen vakuuttaa, että niin ei ole. Ne saattavat mennä huonoiksi jo vuodessa.

”Mausteet vuodelta kuokka ja kirves”, eivät auta hyvän ruoan valmistamista.

– Esimerkiksi pari vuotta avattuna olleet kuivatut yrtit eivät ole enää hyviä. Ummehtunut maku maistuu ruoassa ja voi pilata sen.

– Katsoisin maustekaappiin, enkä käyttäisi viisi vuotta vanhoja purkkeja. Maustekaappi kannattaa päivittää. Jos avattua maustepussia ei ole käyttänyt yli vuoteen, se kannattaa heittää pois. Itse käyn maustekaapin läpi kaksi kertaa vuodessa. Kannattaa myös hankkia pippurimylly.

– Toinen on ruokaöljy, jos se on härskiintynyttä, se pilaa ruoan. Tällaiset asiat vaikuttavat arkiruokaan kotona.

”Mikset sä isi tee koskaan näin hyvää ruokaa normaalisti?”

Henri Alén saa kotona suoraa palautetta lapseltaan. Ottaen huomioon Alénin pitkän uran ja kansainvälistäkin huomiota saaneet huippuravintolat, oman lapsen palaute voi kuulostaa hieman huvittavalta.

– Yksi kirjassa olevista ohjeista on jäänyt mieleen. Se on italialainen hääkeitto. Käyn aika paljon Italiassa, mutta tästä keitosta en ollut koskaan kuullut. Selvisi, että se on jokin amerikanitalialaisten juttu. Tein sopan kotona. Mikset sä isi tee koskaan näin hyvää ruokaa normaalisti, 11-vuotias kysyi.

– Se oli musta ihanaa. Toinen lempiruoistani kirjassa on kukkakaalicurry. Sinänsä siinä ruoassa ei ole mitään uutta maan päällä, mutta se on nopea ja hyvä kasvisruoka.

Naudanlihan kulutus arkiruoassa on vähentynyt Alénin perheessä huomaamatta, siksi sitä sisältäviä reseptejä ei kirjassakaan ole montaa.

– Se on vähentynyt luonnostaan.

Perusnakkikastikeohjeita kirjassa ei ole.

– Perusnakkisoosiohjeita, ja hyviä sellaisia on jo paljon. Perusohjeet ovat tuttuja, mutta pienillä asioilla makumaailmaa voi muuttaa.


Syntinen leipäpasta (neljälle)

400 g hyvälaatuista spagettia

3 valkosipulinkynttä

0,5 dl oliiviöljyä

1 tl hienonnettua chiliä

3 dl paloiksi revittyä vaaleaa leipää

lehtipersiljaa

Valmistusohjeet

  1. Laita pasta kiehumaan suolattuun veteen paketin ohjeen mukaisesti.
  2. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet ohuiksi viipaleiksi.
  3. Lämmitä öljy pannulla lämpimäksi, mutta ei liian kuumaksi, jotta valkosipulit eivät pala.
  4. Lisää valkosipulit ja chilit öljyyn ja kuullota, kunnes voimakas tuoksu tulee esiin pannulta. Käytä rohkeasti öljyä ja varo polttamasta valkosipulia.
  5. Lisää mukaan leivänpalat ja nosta hieman lämpöä. Kun palat ovat kevyesti paahtuneet, kaada ne kulhoon öljyineen.
  6. Kun pasta on valmis, valuta se ja sekoita mukaan puolet valkosipuli-leipäpaistoksesta. Lisää mukaan leikattu lehtipersilja ja vielä tilkka oliiviöljyä. Ripottele loput leivänpalat pastan päälle ja nauti heti.
Lähde ja resepti: Henri Alén, Arkiruokaa ja makumuistoja (Readme 2019)


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt