Pohjalainen raati maistoi ja pisteytti suosikkiviinat – ravintolayrittäjä oli pudota tuolilta, kun tajusi mille antoi parhaat pisteet

rac

Julkaistu:

IS-testi
Otimme selvää, onko kirkkaissa viinoissa eroja ja miten hyvin Koskenkorvan maku tunnistetaan sen kotimaakunnassa Etelä-Pohjanmaalla.
Heinäkuussa julkaistun uutisen mukaan Suomessa on jäljellä vain neljä maakuntaa, joissa juodaan litroissa mitattuna väkevää viinaa enemmän kuin viiniä. Väkevin maakunta on Kainuu. Siellä viinan suhde viineihin oli 65,3 prosenttia, mutta aivan kannoilla koputtelee Etelä-Pohjanmaa 64,3 prosentillaan.

Kahdessa muussa viinamaakunnassa, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa, viinan kulutus on vain muutaman tipan edellä viinin lipittelyä.

Alkon myyntitilasto puolestaan kertoo Leijona Viinan olevan kirkkaista viinoista kaikkein suosituin. Vuonna 2018 sitä huuhtoutui kurkuista alas 2,9 miljoonaa litraa. Koskenkorva Viina ja Suomi Viina ylittivät nekin kahden miljoonan litran rajan. Viiden suosituimman kirkkaan joukkoon mahtuivat myös Tapio Viina ja Koskenkorva Viina 30%.

Nämä myyntitilaston viisi suosikkikirkasta laitettiin paremmuusjärjestykseen Kurikassa ravintola Ratamestarissa, josta on vain kivenheiton matka Koskenkorvan viinatehtaalle.

Tuotteet maisteltiin sokkona

Makuraadissa olivat mukana noutomyyjä Erkki Rajala, sähköasentaja Markku Kasari, kahvilaesimies Meri Lehtonen, prosessinhoitaja Pasi Jortikka ja ravintolayrittäjä Vili Haara.

Viinoja maisteltiin sekä huoneenlämpöisenä että pakastinkylmänä. Raatilaisille ei kerrottu etukäteen, mitä viinoja testissä on mukana.

Koskenkorvan kotikenttäetu näyttää ennakkoon ilmeiseltä, mutta kuinkas sokkotestissä käy?

Eniten pisteitä ropisee Koskenkorvan light-versiolle, eli Koskenkorva Viina 30:lle. Jortikka on porukan ainoa, joka tunnistaa viinan Kossuksi.

Se että kyseessä on kevytkossu, tulee yllätyksenä niin hänelle kuin kaikille muillekin.

”Oon pettyny itteheni”

Testiryhmä on liikuttavan yksimielinen siitä, että huoneenlämmin Kossu maistuuu pakastettua paremmalta.

– Kylmänä maku muuttuu kitkeräksi, toteaa Lehtonen, joka kuvailee voittajaviinaa pehmeän hunajaiseksi. Hän löytää siitä myös potkaisevan jälkimaun.

– Puheet taskulämpöösestä kossusta ei ooo ihan turhia, mainitsee Kasari kuultuaan voittajaviinan nimen.

Suomi Viina sijoittuu kakkoseksi vain hiuksenhienolla erolla testivoittaja light-Kossuun. Ravintolayrittäjä Haara on pudota tuolilta, kun tajuaa antaneensa parhaat pisteet juuri Suomi Viinalle ja todenneensa sen vieläpä ylivertaiseksi.

– Nyt kyllä oon pettyny itteheni. Luulin tätä Kossuksi, hän tuumaa ja lupaa lisätä Suomi Viinan baarinsa valikoimaan.

Rajala kuvailee sitä miellyttävän lempeäksi. Hän pitää sekä lämpöisestä että kylmästä versiosta.

– Ehkä kylmänä täs olis vähä enemmän makua.



Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Myös Kasari, Jortikka ja Lehtonen peukuttavat kylmää Suomi Viinaa.

Leijona Viina kerää pisteitä kolmanneksi eniten. Sitä kuvaillaan väljäksi, miedoksi, tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi.

– Lämpöösenä tästä tulee mieleen käsidesi, kauhistuu Lehtonen ja löytää kylmästä Leijonasta suolaisen vivahteen.

Hän rankkaa Leijonan koko testin surkeimmaksi esitykseksi. Haaraankaan ei Leijona vetoa, eikä hän tunnista tuttua viinaa, vaikka kaatelee sitä ahkerasti Ratamestarin asiakkaille.


”Paras lantrinki näille on pakastin”

Kehnoimmat pisteet menivät testin väkevimmille viinaksille, eli 39-volttiselle Tapiolle ja 38-volttiselle Koskenkorvalle.

Ehkä suurin yllätys oli se, että juuri 38-volttinen Koskenkorva jää jumbosijalle. Jortikka kuvailee sitä huonoksi poltetuksi ja huonosta viljasta valmistetuksi. Haara toteaa sen sopivan booliin, muttei mihinkään muuhun, ja Lehtonen käyttäisi sitä yskänlääkkeeksi. Maku ei tee vaikutusta enempää lämpimänä kuin kylmänäkään.

– No, ehkä kylmänä tätä voisi juoda, Jortikka analysoi.

Testiryhmän jäsenet kertovat nauttivansa kirkasta viinaa mieluiten kolan, vissyn tai jääteen kera.

– Kaikista paras lantrinki näille on pakastin, summaa Rajala.

Suurin oivallus ja ihmetyksen aihe on se, että Koskenkorva 30 on parempaa kuin 38-prosenttinen. Kaiken lisäksi makutestin voittaja on joukon edullisin viina.

Pohjalaisessa juomakulttuurissa erityispiirteitä

Ravintolayrittäjä Vili Haara on havainnut pohjalaisessa juomakulttuurissa monia erityispiirteitä.

– Olen tehnyt baarihommia monta vuotta, eikä missään muualla kuin täällä Pohjanmaalla ole tultu tilaamaan Leijonaa ja vettä ilman jäitä. Täällä se on suosittu drinkki.

Haaran mukaansa myös muut drinkit juodaan Pohjanmaalla pääsääntöisesti ilman jäitä. Viiniä ei tilaa juuri kukaan.

– Sitä on meillä valikoimassa melkeinpä vain yhtä laatua ja sitäkin muodon vuoksi.

– Shoteilla taas ei ole väliä miltä maistuu, kunhan nousee päähän ja on halpaa. Pohjalaisille on tyypillistä myös se, että tarjotaan kierroksia koko seurueelle. Näytetään, ettei ole rahasta puutetta.

Ainutlaatuinen juomakulttuuri näkyy siellä, missä pohjalainen ikinä liikkuukin. Haara myöntää itsekin erottuvansa joukosta.

– Se, mikä Pohjanmaalla on tissuttelua, on muualla örveltämistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt