Elsalla on toimiva taktiikka ruokakaupassa – neljän kauppareissun säästö yhteensä 70 euroa

Julkaistu:

Ruokakaupat
Elsa Heiko kertoo tavastaan elää hieman ekologisemmin ja edullisemmin.
Kerroimme maanantaina, että arvostettu New York Times -lehti kuvaili artikkelissaan ruokahävikin vähentämistä Suomessa. Lehti nosti esiin Helsingissä sijaitsevan hävikkiruokaravintolan ja S-ryhmän ruokakauppojen ilta-alennukset.

S-ryhmän kaupoissa osa tuotteista myydään 60 prosentin alennuksella iltakahdeksan tai yhdeksän jälkeen kaupasta riippuen. Alennukset koskevat vanhenemassa olevia tuotteita.
– Kun myymme 60 prosentin alennuksella, emme tienaa yhtään rahaa, mutta kuitenkin enemmän kuin lahjoittamalla ruoan hyväntekeväisyyteen, SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoi New York Timesille.

K-ryhmältä kerrotaan Ilta-Sanomille, että K-ruokakaupoissa on myös alennustuotteita.

– K-ruokakauppojen tavoitteena on säilyttää tuotteet tuoreina ja taata asiakkaalle se, että tuotteilla on riittävä pitkä käyttöaika myös kotiin. K-ruokakaupat voivat myydä tuotteita alennetuilla hinnoilla niiden parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä, vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske vastaa Ilta-Sanomille.

Jäske kertoo myös, että K-ruokakauppias voi itse päättää oman kauppansa viimeistä päivää lähestyvien tuotteiden hinnan alennuskäytännöistä, lakeja ja asetuksia noudattaen.

Säästöä ja ruokahävikin pienentämistä

Kuluttajan näkökulmasta ruokahävikin vähentäminen ja ruokalaskun pieneneminen voivat kulkea käsi kädessä.

Oi mutsi mutsi -blogia kirjoittava Elsa Heiko on säästänyt kuitteja ilta-alennuksien aikaan tehdyistä kauppareissuista. Vaikka hän ei käy niissä päivittäin, alennuksilla on parhaimmillaan tuntuva vaikutus ruokalaskuun.

Heiko kertoo myös blogissaan ”punalappuruoka-hamstrauksistaan”, kuten hän kirjoittaa.

– Keskimäärin ne voivat pienentää kuukauden ruokalaskua noin 40 prosenttia, Heiko arvioi Ilta-Sanomille.

Arvio perustuu epäsäännöllisten ilta-alennuksien ostamiseen, mutta Heiko säästää siinä, että keskittyy niissä aina tiettyihin perustuotteisiin, kuten proteiinilähteisiin. Laskimme, millaisia säästöjä muutama Elsan kauppareissu on tuottanut.

Neljä kauppareissua, säästöä 70 euroa

Elsa Heiko julkaisi neljän eri ”punalappu”-kauppareissun kuitit esimerkeiksi. Hän kertoi aisiasta myös Instagramissa.

Kun ostosten kokonaissummia ja alennuksia laskee yhteen, säästöä kertyi neljän kauppareissun osalta yhteensä 70 euroa verrattuna siihen, jos tuotteet olisi ostettu normaalihintaisina. Kuitit ovat elokuussa ja syyskuun alusta 2019 tehdyistä ostoksista.


Pääproteiinilähteitä etsimässä

Pääproteiinilähteet ovat tuotteita, joihin Elsa kiinnittää eniten huomiota alennuksissa.

– Käyn aletunneilla mahdollisuuksien mukaan, en mitenkään päivittäin tai säännöllisesti. Keskityn niissä aina hankkimaan pääproteiinilähteitä, jotka voi vielä esimerkiksi pakastaa. Kun proteiinilähteitä on aina kotona valmiina, ruoan tekeminen ja suunnitteleminen on helpompaa.

Esimerkkikuitit eivät edusta Elsan perheen perusostoksia, sillä esimerkiksi kasvikset ja leipä ostetaan tuoreena ja normaalihintaisena.

Elsa suosii kasvisperäisiä proteiinilähteitä, mutta sekasyöjien perheessä lihaakin ostetaan silloin tällöin.

– Lihan suhteen ajattelen, että ostan sitä varsinkin silloin, jos se uhkaa päätyä hävikiksi. Siksi ilta-alennuksien kuiteissa sitä voi olla enemmän, ja pakastan osan siitä.

– Näissä kauppakuiteissa lihan ja kalan määrä korostuu melkoisesti, sillä olen ihan tarkoituksella etsinyt nimenomaan pakastettavia proteiineja, Elsa kirjoittaa myös blogissaan.

Kalatuotteiden osalta alennustuotteet tulee kuitenkin käyttää pian niiden ostamisen jälkeen.


Hamstrauksen säännöt

Kuiteissa näkyy myös muita perustuotteita.

– Maitotuotteita ostan alennuksesta vain, jos tiedän, että ne tulevat käytetyksi hyvin pian ostamisen jälkeen.

Tapa vaikuttaa ruokalaskuun, mutta on oleellinen osa myös ruokahävikin vähentämistä. Elsa painottaa, että ”hamstraamisessakin” hän haluaa olla tarkka, jotta ruokahävikin vähentäminen toteutuisi oikeasti.

– Idea ei kuitenkaan ole, että ”pelastan” kaikki lähikaupan ruuat, jolloin roskiin heittämisen riski nousisi taas suureksi. Sen sijaan pyrin tekemään viikossa vain muutaman hävikkiruokareissun ja pitämään huolen, että kaikki ruoka tulee sekä tehdyksi että syödyksi.

– Nämä ovat mun tapoja elää hieman ekologisemmin sekä paljon edullisemmin.

Palveluita, jotka myyvät hävikkiruokaa

Suomeen on tullut viime vuosina useita palveluita tai kauppoja, joiden avulla pyritään hyödyntämään käyttökelpoisia, mutta hävikkiuhan alla olevia elintarvikkeita.

Koostimme esimerkkejä palveluista.

Fiksuruoka

Verkkokauppa, jonka tuotteet tulevat pääosin elintarvikkeiden poistoeristä. Lupauksen mukaan kaikki tuotteet ovat 20–90 prosenttia normaalihintaisia edullisempia. Keskittynyt elintarvikkeisiin. Kylmätuotteita ei myydä.

Sivuilla on rajattu erikseen esimerkiksi gluteenittomat ja vegaaniset tuotteet. Kaupassa myydään myös lemmikkien ruokaa.

Fiksuruoka.fi

Matsmart

Verkkokaupassa myydään tuotteita, jotka saatettaisiin heittää pois esimerkiksi sesonkivaihteluiden, pakkausten vaihtumisen tai lähestyvien parasta ennen -päiväysten takia. Lupauksen mukaan tuotteet ovat 20–90 prosentin alennuksella normaalihintoihin verrattuna.

Kauppa myy vain sellaista ruokaa, jonka toimittamiseen ei tarvita kylmäketjua. Ruokatuotteiden lisäksi hygieniatarvikkeita ja lemmikkien tuotteita.

Matsmart.fi

Resq club

Sovellus, jonka tarkoituksena on vähentää kaupoista, ravintoloista ja kahviloista syntyvää ruokahävikkiä. Sovelluksen kautta yritykset voivat myydä ylijäämäannoksia tai tuotteita, joita uhkaisi hävikiksi joutuminen. Asiakkaat valitsevat kaupungin ja saavat ilmoituksia tarjolla olevista take away -annoksista tai tuotteista. Sovelluksen kautta myytävät annokset myydään 50 prosentin alennuksella.

Resq-club.com/fi/

Lunchie

Sovellus, jonka kautta kuluttajat voivat ostaa ravintoloiden tarjoilusta ylijääneitä aterioita puoleen hintaan. Asiakas noutaa ostamansa aterian ravintolasta.

Lunchie.market/suomi/

WeFood-kauppa

WeFood-ruokakauppa perustuu tanskalaisen sisarjärjestön konseptiin ja sitä ylläpitää Kirkon Ulkomaanapu. Tarjonta vaihtelee lahjoittajilta saatavien tuotteiden mukaan. Hinnat ovat noin 30–50 prosenttia edullisempia kuin ruokakaupoissa. Lahjoitettavat tuotteet tulevat muun muassa seuraavilta yrityksiltä: Apetit, Meira, SamuFoods, Arvid Nordquist, Kaslink, Heinon Tukku, Ruohonjuuri, K-Market Sörnäistenniemi, Iittala ja Ecolink.

Kirkonulkomaanapu.fi/wefood/

Keru-yhteisöjääkaappi

Konsepti ei perustu myymiseen. Helsingin Kalliossa toimiva kokeilu perustuu siihen, että yhteisöjääkaapille voi lahjoittaa syömäkelpoisia elintarvikkeita avaamattomissa pakkauksissa. Kuka tahansa voi hakea ja tuoda sinne syöntikelpoisia tuotteita. Kerukaapin sääntöihin kuuluu, että noudot ja lahjoitukset kirjataan. Yksityishenkilöiden lahjoitusten lisäksi kaappiin noudetaan päivittäin vapaaehtoisvoimin ylijäämäruokaa lähialueiden kaupoista, projektin sivuilla kuvaillaan.

Tiloja hoitavat vapaaehtoiset. Sivuilla kerrotaan, että viime vuonna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Keru-yhteisöjääkaappi oli kirjattujen tietojen perusteella kierrättänyt eteenpäin 11 002 kg ruokaa.

Kerukaappi.fi/

Lue myös:
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt