Nuoriso-ohjaajilla Joroisissa oli hirveä hätä, kun joillakin lapsilla ei ollut koskaan eväitä – syntyi idea, josta muutkin kunnat voisivat ottaa mallia

Julkaistu:

Kouluruoka
Yle kertoi tällä viikolla Joroisten kunnan nerokkaasta keinosta vähentää ruokahävikkiä. Samalla uusiokäytetään margariinipurkkeja. Ideaa on yritetty mainostaa muillekin kunnille, nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo kertoo Ilta-Sanomille.
Yle kertoi tällä viikolla Joroisten kunnan tavasta hyödyntää kouluruokaa. Artikkelissa kerrotaan, että peruskoulusta ja lukiosta ylijäänyt kouluruoka jaetaan lähellä sijaitsevassa nuorisotilassa ilmaiseksi.

Nuorisotilaa käyttäville nuorille iltapäivällä tarjottava lämmin ruoka on maistunut ja se on otettu ilolla vastaan, artikkelissa kerrotaan.

Neljä vuotta jatkunut käytäntö edistää kouluruokalan ruokahävikin vähentämistä. Kunnan nuoriso-ohjaaja Sari Paavonsalo oli yksi niistä, jotka keksivät systeemin.

”Pula herättää ne luovimmat ideat”

Kaikki lähti käytännön ongelmasta. Tuolloin tiloissa toimi myös junnujen nuokkari 3–6-luokkalaisille.

– Meitä oli kaksi nuoriso-ohjaajaa ja meillä oli hirveä hätä siitä, että iltapäivisin oli mukana sellaisia lapsia, joilla ei ollut koskaan eväitä, eikä koskaan sitä pientä taskurahaa, jolla olisi voitu hakea kaupasta jotain. Meillä on myös valtavan pieni budjetti, eikä se mahdollistanut välipalan tarjoamista. Siitä se tuli, Sari Paavonsalo kertoo Ilta-Sanomille.

– Pula herättää ne luovimmat ideat.

Käytetään se, mikä kattilanpohjaan on jäänyt

Käytäntö toimii niin, että iltapäivällä Paavonsalo tiedustelee lähellä sijaitsevasta keskuskeittiöstä, jäikö kouluruokaa yli.

– Tai keittiöstä Sari Kosunen laittaa viestiä minulle, että ruokaa on jäänyt, voit tulla hakemaan.

Jos sitä on, Paavonsalo hakee ruoan. Osa pakastetaan. Lisäkustannuksia ei synny, vaikka alkuvaiheessa joku niin epäilikin.

– Kun aloitimme tämän, joku kunnassa luuli, että nuokkarin ruoka tehdään erikseen. Niin ei ole. Me käytämme vain sen, mitä kouluruoasta on kattilanpohjaan jäänyt. Koulussa pyritään aina siihen, että siellä tehdään sellaista ruokaa, mikä nuorille maistuu. Nostan hattua meidän keittolan daameille, jotka saavat pienellä rahalla ihan valtavan upeita juttuja. Heillä on tahtotila tehdä maistuvaa ja ravinteikasta ruokaa.

Käytäntö vaatii eniten nuoriso-ohjaajien työaikaa.

– Keittolan työntekijät kippaavat ruoan vain astiaan ja jäähdytyskaappiin. Minä sitten vain haen sen. Ruoka jaetaan rasioihin nuokkarilla.

Tyhjät margariinipurkit uusiokäyttöön

Aluksi pakkausrasiat tuottivat pientä päänvaivaa. Nuorisotilan budjetti ei riittänyt niiden ostamiseen. Keskuskeittiössä keksittiin idea: pakkaamiseen voitaisiin hyödyntää tyhjiä margariinipaketteja, ehtymätöntä materiaalia.

– Koulun keittolassa keittäjälle tuli mieleen, että heiltä jää tyhjiä margariinirasioita päivittäin. Taas luovuus auttoi.

Margariinipaketit pestään ja hyödynnetään nuorisotilalla kouluruoan pakkaamiseen. Näin nuoret saavat ruokaa halutessaan myös mukaan.

Nuorisotilassa ei kysellä taloudellisten tilanteiden perään. Kaikki ovat tervetulleita.

– Meillä on matala kynnys ja tasa-arvoisuus: me ei kysellä, onko nuorilla rahaa. Ruokaa ei myöskään pakoteta syömään, se on vaihtoehto, Sari Paavonsalo sanoo.

Nuorisotilaa käyttävät pääsääntöisesti 13–20-vuotiaat. Nuoria käy viikoittain vaihtelevasti.

– Joskus voi olla seitsemän nuorta ja joskus taas 25 nuorta odottaa ruokaa. Viime perjantaina heitä oli 35.

Ruoan käsittelyyn ja hygieniaan liittyen nuorisotilan työntekijät saivat koulutuksen.

”Täällä on syömistä, ota viikonlopuksikin”

Myös itsenäistyvät, opiskelun takia kauempaa muuttaneet nuoret käyvät nuorisotilalla. Hekin saavat hakea sieltä valmista ruokaa omiin koteihinsa.

– Saatan sanoa nuorelle, että mulla on täällä syömistä, ota tästä viikonlopuksikin. En katso kieroon, jos myös armeijasta lomille tullut nuori tulee kyselemään, olisiko jotain syötävää. Tämä systeemi on palvellut montaa asiaa.

Joissakin kunnissa ylijäämäruokaa esimerkiksi myydään ulos.

– Olemme yrittäneet markkinoida tätä muillekin kunnille, Sari Paavonsalo sanoo.

Joroista hieman vastaava malli on ollut käytössä esimerkiksi Porissa. Kerroimme viime vuonna, että Porin kaupunki mittaa kouluilla syntyvää ruokatarjoiluhävikkiä ja toimittaa ylijääneen kouluruuan aikuissosiaalityön kohtaamispaikkoihin, sekä työttömien yhdistysten päivätoimintakeskukseen.

Ruoka-apua tarvitsevat voivat viedä maksutonta ruokaa kotiin. Ruoan kuljetuksista vastaavat kuntoutettavat, nuoret työttömät.

Kuluttaja-lehden järjestämää Hävikkiviikko-kampanjaa vietetään 9.–15. syyskuuta. Kampanjan sivujen mukaan kouluissa ruokahävikistä koituvat kustannukset olisivat arvioiden mukaan päivittäin noin 130 000 euroa.

Lähteet: Yle, havikkiviikko.fi, Sitra

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt