Oluenpanon maailmantähdet kokoontuvat ensi keväänä Suomen Lapissa – hurja nimilista!

Julkaistu:

TAPAHTUMA
Saariselän eteläpuolella Kakslauttasessa tapahtuu maaliskuussa jotain sellaista, josta tuskin yksikään oluenystävä on edes osannut haaveilla.
Kakslauttanen on tullut tutuksi suurelle osaa maailmaa, koska siellä yöpyneet Hollywood-tähdet ja muut komeljanttarit ovat ylistäneet paikan ainutlaatuisuutta Instagram-tileillään. Kevättalvella 2019 Kakslauttanen ja hashtag #ArticBrewersRetreat ovat olutmaailman huulilla, kun oluenpanijoiden huippukokous alkaa Lapissa..

Kyse ei ole pelkästä olutfestivaalista vaan todellakin panimoalan huippukokouksesta, johon on lupautunut pääasiassa pohjoisamerikkalaisen oluenpanon tämänhetkinen tähtikaarti.

Kutsulistaan kuuluvat sellaiset merkkihenkilöt kuin Lost Abbeyn perustaja Tomme Arthur ja Sierra Nevadan perustaja ja yksi ns. craft-oluiden esi-isistä eli Ken Grossman. Muita Kakslauttaseen lupautuneita ovat Russian River Brewingin omistaja ja panimomestari Vinnie Cilurzo, Firestone Walker Brewingin panimomestari Matt Brynildson, Bells Breweryn panimomestari John Mallet ja tanskalaisen Mikkellerin perustaja Mikkel Borg Bjergsø.

Kokoonkutsuja ja idean isä on savonlinnalaisen Mustan Virran Panimon toimitusjohtaja Petteri Vänttinen. Mitä ihmettä on tapahtumassa ja mikä on sinun roolisi tapahtumassa?

– Oma roolini on olla kanssajärjestäjänä. Keksin itse idean ja sitten yhdessä appiukkoni Jussi Eiramon kanssa lähdimme sitä toteuttamaan. Hän on aiemmin järjestänyt Kakslauttasessa taidetapahtumia.


Mistä syntyi ajatus, jota kai voi jopa hulluksi kutsua?

– Olutfestareitahan on ympäri maailman. Yhdysvalloissa järjestetään samanlaisia tapahtumia, joissa huipputekijät kertovat oluenpanemisesta.

Miten Suomeen tulevat henkilöt valikoituvat?

– Minulla oli valmiina lyhyt lista henkilöistä, jotka halusin kutsua. Sattuman kautta pääsimme kontakteihin. Saksan Nürnbergissä alan isoilla messuilla yritin päästä tapaamaan ja kutsumaan heitä. Tapasinkin Boston Beer Companyssa pitkään työskennelleen David Sipesin. Hän on hyvin verkostoitunut Amerikan panimoalalla.

– Koska Kakslauttanen on Amerikassa tunnettu, hän innostui asiasta ja auttoi meitä saamaan tiedon tapahtumasta juuri oikeiden henkilöiden tietoon. Lopulta kaikki listalla olleet henkilöt kutsuttiin, ja he ovat myös vahvistaneet tulonsa. Tämä kertoo vahvasti Suomen Lapin ja Kakslauttasen vetovoimasta maailmalla – tuskin tapahtumaa olisi missään muualla tällaisella puhujaporukalla pystytty järjestämään.

Vänttisen mukaan Lapissa ei pelkästään puhuta, vaan siellä myös pannaan olutta. Kakslauttaseen valmistuu kapasiteetiltaan 10 hehtolitran suuruinen panimolaitteisto syksyllä. Vänttisen mukaan kutsuvieraat lähettävät etukäteen reseptin, jotta olut ehtisi kypsyä tarjottavaksi maaliskuisen tapahtuman osallistujille. Itse tapahtumassa kutsutut panimomestarit panevat sitten toisen panoksen.

Tapahtuma on osan aikaa avoin myös yleisölle.

– Kaukainen sijainti tarkoittaa sitä, ettemme voi unelmoida 5 000 ihmisen kävijämäärästä. Enemmän kyse on olutkuttuuritapahtumasta.

Kakslauttasen panimon debyyttioluen lisäksi tarjolla on oluita noin 20 panimosta. Tulonsa festivaalille oluitaan kaatamaan ovat jo vahvistaneet tanskalainen Mikkeller perustajansa Mikkel Borg Bjergsøn johdolla ja norjalainen Lervig-panimo. Vänttisen mukaan neuvotteluja käydään myös useiden muiden panimoiden kanssa, joten julkistuksia on luvassa kesän mittaan lisää.

Vänttisellä on tietenkin myös oma lehmänsä ojassa. Mustan Virran Panimo täyttää kolme vuotta. Vireillä ovat neuvottelut suomalaisoluen viennistä Venäjälle ja Japaniin

– Tämä on hieno paikka oppia mestareilta, Vänttinen sanoo.

 

Kun joku kertoo, että Suomen arktisella alueella järjestetään craft beer -retriitti, pelkkä ajatus piristi.

Ilta-Sanomat tavoitti Kaliforniasta yhden paikalle kutsutuista mestareista, muun muassa Pliny The Younger - ja Pliny The Elder -oluillaan jonkinmoisen kulttiseurannan kohteeksi tulleen Vinnie Cilurzon. Hän on Russian River Brewingin panimomestari ja toimitusjohtaja. Millaisia ajatuksia kutsu hänessä synnytti?

– Kuulin puhujamatkaideasta täällä kotona Yhdysvalloissa craft beer -toimialalla työskentelevältä ystävältäni. Kun joku kertoo, että Suomen arktisella alueella järjestetään craft beer -retriitti, pelkkä ajatus piristi. Yhdysvalloista tulevalla osanottajajoukolla on jotakuinkin 150 vuotta yhteistä kokemusta oluenpanosta. Toivon, että jokainen meistä voi jakaa tarinoitamme ja kokemuksiamme.

Cilurzo sanoo, ettei hän tiedä suomalaisesta oluesta mitään. Siksi hän odottaakin innolla maistelulaseja ja tapaamisia suomalaisten oluenpanijoiden kanssa.

– Minulla ei itse asiassa ole minkäänlaisia odotuksia vierailun suhteen. Saavun Natalie-vaimon ja lähimpien oluenpanijaystävieni kanssa. Jo se on hauskaa, ja toivoakseni voimme välittää hyödyllistä tietoa tapahtuman osallistujille.

Vänttisen mukaan tapahtumassa pantava olut sisältää amerikkalaista hiivakantaa ja sikäläisiä humalalajikkeita. Suomi tarjoaa maltaan ja veden. Mitä ajatuksia Cilurzolla on Kakslauttasessa pantavasta oluesta.

– Me emme totta puhuakseni ole ehtineet keskustella keskenämme syvällisesti matkasta. Tapahtumaan on vielä aikaa, joten eivätköhän palaset loksahda kohdilleen piakkoin.

Cilurzo aloitti Russian Riverin panimomestarina 1997. Hän on oikea henkilö vastaamaan, millaisena hän näkee pohjoisamerikkalaisen pienpanimovallankumouksen jälkeisen tulevaisuuden.

– Craft beer on ja pysyy sekä voi hyvin Yhdysvalloissa. Oluenpanijat, kuten Sierra Nevadan Ken Grossman, johdattivat muita eteenpäin ja avasivat ovia pienille panimoille, kuten Russian River Brewing Companylle ja muille vastaaville.

– Muistan kun starttasin ensimmäisen panimoni, oli hyvin vaikeata myydä India Pale Alea (IPA) – saati sitten vahvasti humaloitua Golden Alea. On vaikea kuvitella, miten Ken ja muut varhaiset craft-oluenpanijat siitä selvisivät. Olen kiitollinen pioneereille. Vaikka myynnin kasvu alkaa hiipua – mikä oli kyllä ennakoitavissa – craft-panimot ovat edelleen innovatiivisia ja jatkavat uuden luomista sekä samalla synnyttävät kiinnostavia oluttyylejä. Se on olut craft-oluenpanon kulmakivi alusta alkaen.

Voiko innovatiivisuuden ja villien kokeilujen ohella odottaa myös paluuta perusrakenteisiin, kuten pilsiin, hellesiin, dunkeliin ja bockiin?

– Uskon, että aina on sijaa sekä perusoluttyyleille että kokeellisille oluille. On tärkeätä muistaa, että vaikka Yhdysvalloissa pannaan paljon kokeellisia oluita, suurin osa myydystä oluesta on yhä ”valtavirran olutta”. Voi kuulostaa oudolta, mutta sanoessani ”valtavirta”, tarkoitan IPA:a enkä vain pilsneriä, stoutia, portteria, pale alea, jne. Minulle on ollut aina tärkeintä panna helposti lähestyttäviä oluita, joiden kautta kuluttajat voivat siirtyä uskaliaampiin oluihin. Jos ne eivät heitä miellytä, sekin on ok, sillä tarkoitus on lopulta saattaa ihmiset nauttimaan maukkaita oluita.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt