Helsinkiläinen opettaja poimii ruokansa roskiksista – kuvat paljastavat karun totuuden ihmisten tavoista

Julkaistu:

Ruokahävikki
Helsinkiläinen opettaja tietää ylittävänsä sopivuuden rajoja dyykkaamalla. Hänen tavoitteenaan on näyttää, mitä ruokahävikki oikeasti on.
Teemu Arppe on kolmekymppinen, Helsingissä asuva opettaja. Hän ei osta enää juuri lainkaan ruokaa kaupasta, vaan löytää kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet roskiksista.

Arppe kirjoittaa jätepisteistä tekemistään havainnoistaan julkisesti.

– Hän kuluttaa öitään hämmästelemällä, mitä kaikkea käyttö- ja syömäkelpoista taloyhtiöiden asukkaat heittävät roskiin. Aamunkoitteessa hän muuttuu kemian opettajaksi, Arppe kirjoittaa Onnen tongintaa -bloginsa esittelytekstissä.

Teemu Arpen elämäntavasta ovat kertoneet myös muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat.

”Hyvän maun rajoilla”

Teemu Arppe, blogissa Onni tonkija -nimellä kirjoittava mies, pyrkii kertomaan elämäntavallaan muun muassa siitä, millä tavoin ruokahävikki ja kulutuskäyttäyminen näkyvät. Hän tekee sen joidenkin mielestä rajulla ja etovallakin tavalla: Arppe avaa jäteastioihin heitetyt roskapussit ja kaivaa.

Arppe kirjoittaa toimivansa ”hyvän maun rajoilla”.

Vaikka roskiksista ruokaa ottaminen voi kuulostaa rajulta touhulta, Arppe on availlut vajaan kymmenen vuoden aikana kymmeniä tuhansia jätepusseja, joiden löydöt voivat yllättää.

Hän löytää viikoittain paljon syömäkelpoista ruokaa.

Kahden tunnin kierroksen saalis

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että hän juhlisi ”ilmaisella ruoalla”.

– Ei tässä ole vain sitä, että jee, saan ilmaista ruokaa, sitä se ei ole koskaan ollut. Voisin ihan hyvin ostaa ruokaa kaupasta, se ei ole mikään rahallinen juttu. Olennaista on hylätyn ruoan pelastaminen ja sen näyttäminen, että tällaista on, Teemu Arppe sanoo.

Ja mitä se on? Tässä on yksi esimerkki Onni tonkijan blogista. Kahden tunnin keräyksen tulos:


1 mango

1 sitruuna

2 päärynää

3 omenaa

3 tomaattia

500 g + 200 g + 200 g parsakaalia

200 g tuoretta inkivääriä

1 tölkki persikanpuolikkaita

200 g viiliä

50 g + 50 g kermajuustoa

3 kermajuustoviipaletta

100 g emmentaljuustoraastetta

150 g fetajuustoa

100 g savuporotuorejuustoa

200 g + 200 g margariinia

100 g proteiinijauhetta

150 g kuorittuja auringonkukansiemeniä

5 kananmunaa

200 g sipulisilliä

450 g marinoituja broilerin fileesuikaleita

250 g naudan jauhelihaa

50 g pekonia

12 lihapyörykkää

3 nakkia

6 siivua lauantaimakkaraa

20 g:n ketsuppipussi

200 g riisinuudeleita

2 ruispalaleipää

1 pussi mikropopkornia

viipale juustokakkua pakastusrasiassa

150 g + 30 g suklaata

100 g vaahtokarkkeja

50 g + 10 g salmiakkikaramelleja

70 g + 50 g ksylitolipurukumia

200 g kuituvalmistetta

23 + 15 kalsium-D-vitamiinitablettia

10 + n. 30 kosteuspyyhettä

250 g käsivoidetta

Toinen kahden tunnin kierroksen saldo Helsingissä oli ”kahdenkymmenen kilon verran aineksia vappubrunssille”, kuten Arppe kirjoitti Facebookissa.


Kymmenen prosenttia roskiin

Syömäkelpoisen ruoan heittämisestä roskiin on puhuttu jo pidemmän aikaa.

Ruokahävikki on merkittävä ympäristöongelma, muun muassa Kuluttajaliitto kertoo sivuillaan. Kuluttajaliiton mukaan tällä hetkellä koko ruokaketjussa heitetään miljoonia kiloja syömäkelpoista ruokaa pois, mikä on 10–15 prosenttia tuotetusta ruoasta.

Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta, Kuluttajaliiton sivuilla todetaan myös.

Teemu Arppe kertoo yhden ruokahävikkiä hyvin kuvaavan esimerkin.

– Pari päivää sitten löysin samasta muovikassista viisi paahtoleipäpussia, joissa kaikissa oli kantapalat jäljellä. Kantapalat ovat kuitenkin noin kymmenen prosenttia siitä leivästä. On aika jännä, että noin kymmenen prosenttia leivästä heitetään suoraan hukkaan. Sellainen ärsyttää aina, hän sanoo.

– Jos tämä on ihmisten viitseliäisyyden taso, ei ruokahävikki millään valistuksella häviä, Arppe toteaa.

Roskissa näkyvät tulevat tilastot

Mitä muuta säännöllisellä taloyhtiöiden roskisten tutkimisella voi havaita? Ainakin ruokatrendejä.

Pellervon taloustutkimuksen vuonna 2018 tehdyn Elintarvikkeiden kulutus Suomessa -selvityksen mukaan tällä vuosikymmenellä on nähtävissä esimerkiksi valkoisista jauhoista tehtyjen leipätuotteiden kulutuksen vähentymistä.

– Sitä mitä ostetaan eniten, päätyy myös eniten roskiin. Esimerkiksi alkuaikoina leipää heitettiin paljon roskiin, nyt sen osuus on vähentynyt, Arppe kertoo.

– Omissa löydöissäni näkyy sitä, mikä tulee myöhemmin tilastoihin, hän sanoo huomanneensa.


Kasviksia löytyy paljon. Suuri osa roskiksista löytyvästä ruoasta on kuitenkin sellaista, jossa päiväykset ovat vanhentuneet.

Arppe tutkii ottamansa ruoat aistinvaraisesti. Hänen mukaansa useimmat parasta ennen -päiväysten jälkeen tai viimeisen käyttöpäivän ylittäneet elintarvikkeet ovat olleet syömäkelpoisia. Roskiksissa tulee usein vastaan täysin avaamattomia pakkauksia.

– Se on sellainen tapa, että kun päiväys on ylittynyt, niin se heitetään heti pois, Arppe toteaa.

Miksi ostettua ruokaa ei käytetä?

Yleisimmät heti päiväyksen jälkeen heitetyt tuotteet ovat Arppen havaintojen mukaan maitotuotteita kuten jugurttia, rahkaa, raejuustoa sekä lihatuotteita. Yksi hänen bloginsa luetuimmista kirjoituksista on roskiksista löytyneistä nakeista ja makkaroista tehty kooste.

Arpen elämäntapa on radikaali. Hän on myös kirjoittanut blogiinsa pilaantuneen ruoan vaaroista. Teemu Arppe tietää ottavansa riskin, eikä yksikään terveysviranomainen suosittelisi vastaavaa.

Tärkeintä tässä tarinassa on se, mitä Teemu Arppe havaitsee ihmisten kuluttamisen tavoista.

Katseen roskiksista tongituista, päiväyksen vanhoista jugurttipurkeista voisi nostaa siihen, miksi niin usein ostetaan ruokaa kaupasta, joka jää kuitenkin käyttämättä?

Siitä Arpen projektissa on kysymys.


Viisi kiloa jäistä kalaa

Julkisen puolen hävikistä Arpella on kokemusta vain läheisen päiväkodin biojäteastian kautta. Vaikka päiväkoti on suhteellisen pieni, Arppe on hämmästynyt näkemästään. Päiväkodin jätepisteestä löytyy usein syömäkelpoisia vihanneksia ja muuta ruokaa.

– Pari viikkoa sitten avasin biojäteastian ja siellä oli viisi kiloa jäisiä seitipaloja. Ihan älytöntä, ehkä pakastimesta loppui tila, kuten minullekin on dyykkauksen myötä käynyt, Teemu Arppe pohtii.

Iso läjä jauhelihapihvejä on ollut kuuden viikon välein toistuva näky päiväkodin biojäteastiassa.

Arppe on tehnyt kokeilun vuoksi kierroksia muissakin kaupungeissa. Hän on todennut samojen ilmiöiden näkyvän muuallakin kuin hänen omalla, aika pienellä kierrosalueellaan.

– Äskettäin kokeilin Tampereella. Parista paikasta sain yhden ruokakassin täyteen.

Pussin muoto kertoo paljon

Teemu Arppe on havainnut ruokahävikin lisäksi myös muita asioita. Kysyttäessä siitä, mitä karmaisevaa roskiksista on kenties tullut vastaan, hän kertoo löytäneensä kanin kalmon, eli raadon, mutta pitää aivan muita asioita kammottavana.

– Karmaisevimmat löydöt ovat siinä, että ihmiset heittävät sähkölaitteita suoraan sekajäteastiaan. Osa ihmisistä ei jaksa yhtään kierrätysjuttuja. Kun tehdään muuttoa tai muuten siivotaan, niin kaikki heitetään sekajätteeseen. Vaikka olisi hyväkuntoisia vaatteita, ja vaikka vaatekeräyspaikkoja on paljon.

Teemu Arppe sanoo, ettei roskisten kaiveleminen ällötä häntä. Useiden vuosien ajan jatkunut tapa on koulinut erottamaan pussit, joita ei kannata avata.

– Pussissa pitää olla painavuutta. Katson niitä myös muodon mukaan, etteivät siellä paina vaipat, kissanhiekka tai lasi.

Parasta olisi, jos mitään ei löytyisi

Arpen ideologia on siinä mielessä ristiriitainen, että hän olisi tyytyväinen, jos kierrosten saaliit alkaisivat vähentyä.

– Sehän olisi vain yksilötason tragedia, että tämä loppuisi minun osaltani, mutta yhteiskunnan kannalta se olisi hyvä. Sehän tässä on ristiriitaista, että se vaatii kapitalistisen koneiston, jotta ”ilmaista” ruokaa löytyy, mutta idea on kuitenkin vastustaa sitä.

Teemu Arppe ei osta juuri muutakaan tavaraa. Hän pitää tärkeänä sitä, että kuluttamisen tapoihin kiinnitetään huomiota ja vältettäisiin tuhlaamista. Maailma ei kestä nykyisenkaltaista menoa.

– Onni on siinä, että kuluttaa vähän, mutta löytää paljon, Teemu Arppe tiivistää elämäntapansa.

[video]
[/video]

Youtube-videolla Teemu Arppe näyttää mikrossa valmistettavan leivän tekemisen.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt